Kirjastojen aineistorekistereistä löytyivät vuosilta 1970-1989 nämä lastenlaulukirjat:
Tenkku, Liisa: Vihreä viserryskone, 1972.
Seesjärvi, Irma: Pikku juttu : 20 laulua isoäidin laulukirjasta, 1980.
-julkaisija Helsingin lastentarhaopettajaopisto.
Krokfors, Maisa: Soittaminen, 1981.
Krokfors, Maisa: Laulaminen, 1985.
-kuuluvat projektiin Päiväkoti kunnan kulttuuri-
toiminnassa
Kapo, Kapo, karhunpoika…: musiikki päiväkodissa, 1984.
Ollaranta, Ritva: Musiikkimaan matkaopas, 1986.
Ollaranta, Ritva: Laulan lasten lailla: musiikin varhaiskasvatuksen opas, 1989.
Kirjat kuuluvat yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Autojen historiasta löytyy aineistoa pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmasta http://www.libplussa.fi/ kirjoittamalla asiasanakenttään hakusanat: autot historia.
Hakutuloksesta löytyy esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Auton vuosisata
Kangasala, Mobilia, 1999
The encyclopedia of cars
Volume 1,2,3,4,5,6
Philadelphia, Chelsea House; cop. 1998
Glenning, Christer
Vuosisatamme autot
Buckley, Martin:
The world encyclopedia of cars the definitive guide to classic and contemporary cars from 1945 to the present day
Ineternetistä löytyi Googlen haulla http://www.google.com/ kirjoittamalla hakusanakenttään. cars history seuraavia linkkejä: http://www.ipl.org/exhibit/sloan/
http://www.classiccars.net/history.htm
http://www.yahooligans.com/...
Lastenkirjainsitituutin tietokanta on verkossa, sitä kannattaa tutkia, https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Haulla sadut ja aikaväli 1900-1930 löytyy seuraava listaus:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kannattaa myös kysyä Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy jonkun verran satuja 1900-luvulta, mutta suurin osa materiaalista on vanhempaa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=sadut&collection=266
Finna.fi:n aineistohausta voi hakea myös sadut ja rajata vuodet, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0...
Kenties voisit saada uutta oppia Karo Hämäläisen ja Jukka Oksaharjun uudistetusta kirjasta Sijoita kuin guru. Kirjan takakansi kertoo:"Sijoita kuin guru esittelee kahdeksan osakesijoittamisen arvostetun auktoriteetin periaatteet ja tuo ne nykyhetkeen. Mihin Helsingin pörssin yhtiöön kannattaisi sijoittaa, jos uskoo tiettyyn sijoitusfilosofiaan? Mitä kukin sijoitusguru ostaisi salkkuunsa tänään? Uudistetussa Sijoita kuin gurussa luodaan korona-ajan osakesalkut siten kuin gurut olisivat ne suunnitelleet. Historia kohtaa nykypäivän - Benjamin Grahamista Warren Buffettiin." Helmet
Myös Mathew Partridgen teos Investing explained : the accessible guide to building an investment portfolio voisi olla tutustumisen arvoinen kirja. "Maximize...
Maakuntien ykköslehdet ovat nykyään sitoutumattomia, niin myös Etelä-Suomen Sanomat. Sanomalehtien irrottautumisen puolueista aloitti Helsingin Sanomat jo 1930-luvun loppupuolella, kun se alkoi ottaa etäisyyttä kansalliseen edistyspuolueeseen, ja lopulta 1943 siitä tuli riippumaton sanomalehti. Puoluelehtijärjestelmän alasajo kesti kuitenkin 60 vuotta, sillä viimeisenä taustapuolueestaan irrottautui Itä-Savo vuonna 2002.
Puolueilla on kuitenkin omia lehtiä ks. https://urly.fi/2ZO1
Lähde:
Lerssi-Lahdenvesi, Arja: Aina jonkun asialla, vai...? : sitoutumattomat sanomalehdet yhteiskunnallisina vaikuttajina pääkirjoitussivuillaan
Kirjasammon mukaan Sisko Istanmäen kirjan Liian paksu perhoseksi tapahtuma-aika on 1960-luku. Kirjassa annettuun luonnehdintaan sopisi Kansallisteatterissa vuonna 1963 esitetty Molièren näytelmä Porvari aatelismiehenä. Tauno Palo oli siinä pääosassa Herra Jourdainina. Valitettavasti en löytänyt tietoa siitä, onko myös Leif Wager esiintynyt kyseisessä näytelmässä. Hän oli kiinnitettynä Svenska Teaterniin vuoteen 1975 asti, jolloin hän siirtyi Kansallisteatteriin. Lähteet:Tuula Saarikoski: Tauno Palo : Kolmen sukupolven sankari (Tammi 1981)Ritva Heikkilä (toim.): Suomen kansallisteatteri (WSOY 1972)Suomen kansallisbiografia
Kyseessä on Susanna Alakosken Pumpulienkeli-sarja. Sen osat ovat Pumpulienkeli (Bomullsängeln, 2019), Lontoon tyttö (Londonflickan, 2021) ja Tyttärentytär (Dotterdottern, 2024). Teokset on suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom.https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.9a40b127-c5d4-4a73-b081-9d…https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.741fde9e-a889-40f9-9b32-ea…https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.769a162f-d06b-413d-b9c3-eae7c4eb2012?sid=4904761317
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa tuollaiset lainat pitää muodollisesti palauttaa lähimpään kirjastopisteeseen, minkä jälkeen ne voi lainata uudelleen, mikäli niistä ei ole varauksia.
Henkilökohtainen salasana on asia, jonka vain asiakas itse tietää. Siksi kaikki salasanoihin liittyvät toimet voidaan tehdä vain kirjastossa asianomaisen henkilökohtaisesti läsnäollessa. Jos olet unohtanut salasanasi, mene omaan kirjastoosi ja ota henkilöllisyystodistus varmuuden vuoksi mukaan. Muuta tapaa ei ole.
Pääkaupunkiseudulla henkilökunta voi vain tuhota vanhan salasanan, jonka jälkeen asiakas saa syöttää järjestelmään uuden salasanan valintansa mukaan. Henkilökunta ei missään vaiheessa saa tietää, mikä tuo salasana on, siksi sitä ei myöskään voi vaihtaa ilman asiakasta itseään.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Katsoin molempien cd-levyjen takakansista tietoja ja molemmissa luki, että käyttöjärjestelmänä pitäisi olla Windows. Yritimme kysyä tarkentavaa tietoa vielä karttakeskuksesta mutta sieltä ei ole vastattu (ainakaan vielä) mitään. Valitettavasti näyttää siltä, että cd:t eivät toimi Ubuntu-koneissa.
Olisiko kyseessä Susan Coolidgen klassikkokirja "Katy koulussa"?
Siinä tytöt leikkivät kokouksessaan peliä, missä kukin kirjoittaa paperilapuille sanan ja toiseen lippuseen kysymykseen. Nämä jaetaan kaikille osallistujille ja kaikki kirjoittavat runon mikä sisältää vastauksen kysymykseen ja ko. sanan.
Toinen mahdollisuus on ns. sormipaikka, missä etsitään vastausta ongelmaan Raamatusta. Eli avataan Raamattu sattumanvaraisesti ja toimitaan annetun sanan mukaan. En pysty varmistamaan nyt, mutta muistaakseni kirjassa "Kipinäkerhon tytöt" ( Inkinen Kirsti 1961) käytetään tätä tapaa, vaikka kerhon ohjaaja ei pidäkään sitä oikeana tapana lukea Raamattua.
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyy yli 50 viitettä, joista osa on Suomessa tehtyjä opinnäytteitä, esim. Pakkanen, Leena: Studies in The pilgrim's progress by John Bunyan and in the finnish translations of 1809 and 1834, H:gin yliopisto 1970, pro gradu -työ, engl.filologia; Laurila Juhani: Pelko-motiivi John Bunyanin elämässä ja hänen teoksissaan, H:gin yliopisto 1960, tutkielma, teolog. tiedekunta; Kuismanen, Raimo: Suloiset vuoret - John Bunyanin käsitys mystisestä tiestä, H:gin yliopisto 1985, tutkielma, teolog. tiedekunta; Hytönen, Mikael: John Bunyanin eskatologia ja suhde The Pilgrim's Progress -teokseen, Turun yliopisto 1997, pro gradu -työ, kulttuurihistoria. Seuraava teos on saatavissa myös yleisistä kirjastoista...
Eino Leinon runo, kokoelmasta Yökehrääjä, alkaa "Vait! Hän nukkuuvi..."
En ole löytänyt tähän runoon ruotsinnosta.
Voisiko ehdottaa omaa käännöstä. Runo menee näin alussa:
"Vait! hän nukkuvi nurmella.
Käkönen kukkuvi
kaukauna."
Esimerkiksi Varsinais-Suomen Nelli -tiedonhakuportaalin haulla löytyy aiheesta kolme kirjaa, kun hakee asiasanoilla henkilöstöjohtaminen ja kirjastot:
Niinikangas, Liisa: Näkökulmia tietohallintoyksiköiden johtamiseen
Montgomery, Jack G.: Conflict management for libraries
Pohjalainen, Marjut: Osaamisen johtaminen yleisissä kirjastoissa
Kaikki nämä teokset kuuluvat mm. Turun Ammattikorkeakoulun kokoelmiin.
Aleksi-lehtiviitetietokanta löytää samoilla asiasanoilla kaksi viitettä Kirjastolehden artikkeleihin:
Tikkala, Heikki: Yleiset kirjastot: johtamismuseo? Kirjastolehti 2002, nro 3, s. 10-11
Pohjalainen, Marjut: Suorituksen johtaminen ei riitä - tarvitaan osaamisen johtamista. Kirjastolehti 2007, nro 1, s. 30
Englanninkielinen Ebsco-...
Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search).
Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993.
Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in...
Voisiko kyseessä olla Anna König, Anna und Reza : eine deutsch-iranische Liebe https://www.worldcat.org/title/anna-und-reza-eine-deutsch-iranische-lie… on kuvausta saksan kielellä Hallo Münchenin artikkelissa, https://www.hallo-muenchen.de/muenchen/ramersdorf-perlach-berg-am-laim/…
Lisäys 28.9.2020: Kirjailija löytyi, hän on Hera Lind.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista rap-biisiä. Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista mistä kappaleesta tässä voisi olla kyse? Tietoja kappaleesta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
