Helmet-kirjastoissa on Eino Pietolan kirja Korpisotaa Vienan Karjalassa (2001), johon on koottu Pietolan kirjat Korpisoturit, Kärkikomppania ja Läpimurto länteen. Tämän kokoomateoksen sisältämien kirjojen nimet löytyvät Helmetistä kirjan tietojen ja kirjastoluettelon alapuolelta kohdasta Sisältö. Kirjan tiedot löytyvät siis myös, kun hakee tämän yksittäisenäkin ilmestyneen kirjan nimellä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1455637__SEino%20Pietola%2…
Todennäköisesti Pietolan vuonna 1979 ilmestynyt kirja Kärkikomppania on ollut aiemmin Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta poistettu kokoelmista esimerkiksi huonokuntoisuuden takia.
Kun hakee aineistoa, jota ei Helmetin kokoelmista löydy, tietokanta yrittää arvata, mitä...
Suomen kielellä yhtyeestä löytyy lehtiartikkeleita:
Soundi 1999:6, Rumba 1999:12, Suosikki 1999:10, Soundi 1999:10, Soundi 1995:8, Rumba 1995:17, Soundi 1995:11, Rumba 1994:17, Soundi 1993:9
Englanniksi tietoa löytyy kirjoista:
Harvey: Red Hot Chili Peppers (1995), Thompson: Red Hot Chili Peppers - True men don't kill coyotes (1993), Steffenhagen: Red Hot Chili Peppers - our music talks but our rocks smell like socks..(1992)
Bändin virallinen kotisivu on osoitteessa http://www.redhotchilipeppers.com/rockinflashapotamus/index.htm
Tätä näkökulmaa on todella vaikea löytää hyönteiskirjoista! Monen hyönteisen hyödyllisyyttä luonnossa korostetaan, mutta vahingoittuneen pistiäisen hoitamisesta en löytänyt vinkkejä.
Voisiko kyseessä mahdollisesti olla isopihtihäntä? Katso tarkemmin osoitteesta https://sisatilojentuholaiset.fi/muut-asuntovieraat/pihtihanta/
Isopihtihännästa todetaan, että sillä on toimivat siivet, vaikka se harvoin lentää. Tästä voisi päätellä, että se jopa selviäisi luonnossa, vaikka siipi ei toimi.
Yle Radio Suomen Luontoillan asiantuntijat osaisivat varmasti vastata tähänkin kysymykseen. Seuraava lähetys on keskiviikkona 14.7. Kysymyksen voi lähettää
osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi tai lähetykseen voi soittaa suoraan numeroon...
Seuraavat kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Matematiikkaa lähihoitajalle / / Sirpa Ernvall, Antero Pulli, Anne-Marie Salonen, julk. WSOY Oppimateriaalit 2008
Helmitaulu : lähihoitajan matematiikka / Pauli Koivula, Juha Niemi, julk. 2007
Lääkelaskut / Anna-Marja Pussinen, Liisa Somerharju, Sarja Lähihoito, Edita 2008
Kirjastoauton pysäkkien nimet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoauto/aikataulut/. Pysäkin osoitteen kirjoittamallakin varaukset varmaan löytävät perille.
Pahoittelen, että järjestelmä ei todellakaan tunnu toimivalta. Laitoin asiasta palautetta palautejärjestelmäämme, ja toivon mukaan asia korjataan.
Valitettavasti tätä Matti Mikkolan ja Eppu Kososen säveltämää ja Paula Vesalan sanoittamaa laulua Sydän vähän kallellaan ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina, joten ainoa keino voi olla yrittää kysellä sitä suoraan tekijöiltä tai kustantajalta (Warner).
Heikki Poroila
Valitettavasti Helmet-kirjastojen viimeinen kappale Clive Barkerin romaanista Galilee ( HarperCollins, 1999) on jouduttu poistamaan. Tietokantaan ovat teoksesta jääneet vielä teostiedot.
Muualta Suomesta Clive Barkerin Galileen voi saada kaukolainaan. Alla olevassa linkissä on kaukolainahinnasto ja lomake, jolla voit itse tehdä kaukolainapyynnön.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kokeilin onneani 30 000 hengen kokoisessa Kirjallisuuden ystävät -Facebook-ryhmässä, mutta kukaan siellä ei tunnistanut teosta. Myöskään kirjaston tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tärpännyt - joskin yksi kollega pohti, että tyyli ja sanaleikittely tuo vahvasti mieleen Veikko Huovisen. Pikaisella Huovisen tuotannon selailulla ei kuitenkaan tullut kuvattua keskustelua vastaan.
Runo on nimeltään Mistähän kummasta... ja se löytyy Lauri Viidan kokoelmasta Betonimylläri (1947) ja myös Kootuista runoista (1979 WSOY).
Runo alkaa: Mistähän kummasta kulkuri lienee / ruusuja riipaissutkin
Tarkoittamasi pässit ja Eedenit ovat runon kaksi viimeistä säkeistöä:
Millähän laululla Eedenin haassa / pässejä innostettiin, /kun tämän kumotun pilkkumin alle /sieltä me kellahdettiin?
Löytäisinpä se sävelen kerran,/niin minä puskettaisin / kaikkia kalloja tahdissa, kunnes / pilkkumin pysyyn saisin!
Kyseessä ei liene mikään varsinainen sanonta, mutta ilmaisulla tarkoitetaan, että jokin määrä on epämääräinen mutta melko pieni: puhutaan suunnilleen muutamasta asiasta tai ihmisestä. Se ei tarkoita kirjaimellisesti juuri noita numeroita, vaan toimii humoristisena tapana sanoa: pari, muutama, ei kovin monta.
Sini Cavén on toimittanut kirjan Seikkailun mahdollisuus, Kansalaiskasvatuksen keskus, Helsinki, 1992.
Kirjan asiasanoissa mainitaan kirjan käsittelevän seuraavia aihepiirejä: ryhmätyö, sosiaalityö,työtavat,
toimintaterapia, kokemukset, elämys. Lisäksi on ilmestynyt Mikael Kokljuschkin, Seikkailuun! - varhaiskasvatuksen seikkailukirja, Kirjayhtymä, Tampere, 1999. Aalto, Mikko, Ryppäästä ryhmäksi, My Generation, [Ryttylä], 2000. Aalto, Mikko, X.TAASIA - toiminkokemusaineisto nuoriostyöhön, Nuorisokasvatussäätiö, Helsinki, 1997. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineisto -tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta http://www.alli.fi/kirjasto/ asiasanalla seikkailukasvatus löytyy runsaasti...
Kummastakin henkilöstä löytyi valitettavan vähän tietoja:
Tauno Melkosta kerrotaan lyhyesti seuraavalla sivulla:
http://www.tulpaini.fi/melkkotauno.htm
Hänestä kannattaisi kysyä tietoja esimerkiksi Suomen urheilukirjastosta: http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Nestor Ojalasta on Kuka kukin oli (Otava, 1961)
teoksessa mm. seuraavaat tiedot:
syntynyt 27.2.1864 Kiukaisissa ja kuollut 21.4.1926.
Vanhemmat ratsutilallinen Isak O. (Brander) ja Vilhelmiina Kalli. Puoliso Ada Unonius.
Kirjoitti ylioppilaaksi 86, fil.kand. 89. Opintomatkoja eräisiin Saksan, Itävallan ja Sveitsein seminaareihin. Jyväskylän seminaarin matematiikan lehtori 94-10, Raahen porvari- ja kauppakamarin johtaja 09-13, Jyväskylän seminaarin johtaja 12...
Paikallisten sukututkijainyhdistysten kotisivuille pääsee parhaiten valtakunnallisen Sukututkimusseuran sivulta www.genealogia.fi . Sivun vasemmasta reunasta on valittava "Sukututkimusyhdistykset". Sen jälkeen avautuvasta karttakuvasta valitaan Rovaniemen sijainti ja sitten avautuu paikallisyhdistyksen sivusto. Suora osoite on http://www.genealogia.fi/stutkyh/perapohjola/ .
Esimerkiksi lähimmästä kaupunginkirjastostasi, voit kysyä seuraavia kirjoja: Talvio, Tuukka Suomen rahat, Suomen rahat arviohintoineen 2002 ; Keräilijän opas, Suomi Rahat ja setelit 1999 ; arviohintoineen ; 1811-1999.
Voit ottaa myös yhteyttä Suomen Rahamuseoon puh. 010195702 http://www.rahamuseo.fi/ tai Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen http://www.snynumis.fi/sny/sny.htm tai Rahaliike Holmastoon http://www.holmasto.com/ Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min) sähköpostiosoite: holmasto@holmasto.com.
Muita satuja täistä on ilmestynyt suomeksi mm. Täi ja kirppu, Jakob Grimm http://www.helmet.fi/record=b1267688~S4*fin ; Kirppu ja täi Suomalainen kansansatu http://www.helmet.fi/record=b1095992~S4*fin , ja Kuninkaan täi, Suomalainen kansansatu http://www.helmet.fi/record=b1096001~S4*fin.
HelMet -linkkien avulla voitte katsoa aineiston saatavuustiedot ja tarpeen mukaan tehdä varauksia.
Näiden lisäksi lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jossa täi on osallinen kertomuksessa, löytyi Onnet-tietokannasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html, Carl Ewaldin Luonnon satuja, sama satukokoelma sisältyy myös helmet-kokoelmaan, http://www.helmet.fi/record=b1238027~S9*fin käsikirjastoaineistona. Onnet-tietokannasta hakusanalla ´täit´ löytyi...
Unite.AI-sivuston artikkelissa listataan kymmenen tällaista palvelua: https://www.unite.ai/10-best-ai-art-generators/.
Muita vastaavia voi hakea esimerkiksi hakukoneen avulla laittamalla hakusanoiksi "ai generator".
Sävellyksestä on julkaistu nuotinnos kokoelmassa Toivesävelmiä 1 (Fazerin musiikkikauppa 1949). Harvinaista nuottia löytyy lainattava Tampereen pääkirjaston varastosta.
HelMet-aineistohaun sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X Helsinki and slangi löytyy mm. seuraavia teoksia: Suomen kieli Helsingissä : huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta / Heikki Paunonen. Helsingin yliopisto, 1995. Tässä teoksessa käsitellään erityisesti Helsingin puhekielen taustaa ja historiaa.
Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi : helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta / Heikki Paunonen. Helsingin kaupunki, 1993.
Suomea ennen ja nyt : suomen kielen kehitys ja vaihtelu / Laila Lehikoinen. Finn Lectura, 1994.
Tässä poiminto Pitkänsillan väärällä puolella - verkkoteoksesta http://www.pitkasilta.hai.fi/kielilla/slangi.htm
Kielten runsaus synnytti omaleimaisen...
