David Kirschnerin kirjassa Sivujen valtias on hyvin samantapainen juonikuvio. Pelokas Richard-poika pakenee myrskyä kirjastoon ja kohtaa siellä Pagemasterin, Sivujen valtiaan. Hän joutuu mukaan seikkailuun, jossa kirjat ja niiden henkilöt muuttuvat eläviksi.
Olisikohan kyseessä siis tämä Tammen vuonna 1995 kustantama teos? Se perustuu elokuvan Riku Kirjamaassa (The Pagemaster) käsikirjoitukseen.
https://www.risingshadow.fi/library/book/3574-the-pagemaster--sivujen-v…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4eaf963a-80e8-42e2-a789-e…
Carolyn Keene on nimimerkki, ei oikea ihminen. Ainakin 13 ihmistä on kirjoittanut nimimerkillä Carolyn Keene.
Löydät aiempia Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelusta kysyttyjä kysymyksiä Carolyn Keenestä tästä linkistä.
Hei!
Mahdollisuus työskennellä osa-aikaisena on työpaikkakohtaista. Osa-aikaisena saattaa päästä työskentelemään erilaisissa hankkeissa tai projekteissa. Kannattaa tutkia työpaikkailmoituksia esimerkiksi Kirjastot.fi -sivulla. Joihinkin kuntiin saatetaan hakea osa-aikaista työntekijää.
Voisiko etsimäsi teos olla Cormac McCarthyn teos Stella Maris? Kirjan kannessa on ikkuna ja teos kertoo skitsofreniaa sairastavasta Aliciasta, joka joutuu kamppailemaan vahvojen syyllisyyden tunteiden kanssa.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7374853
Vuosina 1964-1966 tuotannossa ollut Lamborghini 350 GT oli yhtiön ensimmäinen sarjatuotannossa ollut automalli. Sitä edelsi prototyyppi Lamborghini 350GTV, jota valmistettiin vain yksi kappale vuonna 1963. Lamborghini Miura oli tuotannossa 1966-1973.https://en.wikipedia.org/wiki/Lamborghini_350_GT
Valitettavasti kukaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tunnistanut runoa. Olisiko lukijoilla tietoa runosta, jonka Ritva Oksanen on esittänyt vanhassa TV-dokumentissa?
Tietojemme mukaan Lauri Viidalta on käännetty saksaksi vain romaani Moreeni.
Toisen kysymyksen runo ” Ken paljon jaksoi jne.” voisi kenties olla jonkinlainen mukaelma Hilja Haahden ruonosta Oma äiti armas(runon alkusanat ovat:Ken painoi hellintä rintaa vastaan?)Runossa on kohta, joka muistuttaa kysymyksen runo-pätkää:
Ken kauan jaksoi, ken kuormat kantoi,
ken kallehinpansa kaiken antoi, ken lempi hetkehen viimeiseen?
Oma äiti armas !
Runo löytyy mm. teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 ja Hilja Haahden runokokoelmasta Valitut runot. Saksaksi sitä tietojemme mukaan ei ole käännetty vaikka joitakin muita Haahden teoksia onkin.
Homoseksuaalisuus-sana on ollut käytössä vasta noin 150 vuoden ajan, joten "homostelusta" puhuminen 1500-luvulla ei tunnu kovin todennäköiseltä.
Kaiken kaikkiaan homoseksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä asenteista tämän ajan Suomessa ei ole paljonkaan tietoja saatavissa. Kenties perusteellisimmin suomalaisen sukupuolimoraalin historiaa tutkinut Armas Nieminenkin sivuuttaa aiheen varsin vähin äänin. Hänen huomionsa antavat kuitenkin jonkinlaisen käsityksen asiasta: "Homoseksuaalisuus ja eläimeen sekaantuminen l. sodomia on ankarasti tuomittu kauhistuttavana aistillisuutena ja huoruutena. Raamatussa apostoli Paavali suhtautuu kammolla homoseksuaalisuuteen. Tästä tavasta meillä menneinä aikoina emme ole tavanneet paljon tietoja. -- [K]...
Kuuntelin Youtube:sta Valkoiset ruusut, Valkea ruusu ja Kuihtuneet ruusut nimisiä kappaleita. Lähimmäs ehkä osui Veikko Ahvenaisen sävellys Kuihtuneet ruusut, https://www.youtube.com/watch?v=16PeB1xHCzA . Toinen mahdollinen olisi Valkoiset ruusut https://www.youtube.com/watch?v=LoD6GOOteUc . Tuntuisiko näistä kumpikaan tutulta?
Elmer Diktoniuksella on runo nimeltä Jaguaren. Olisiko se kysyjän etsimä. Runo löytyy ruotsinkielisenä ainakin kokoelmasta Samlade dikter ja suomeksi kokonaan kokoelmasta Diktonius, Elmer: Runoja. 1963, Viljo Kajavan suomentamana. Tässä runo on myös ruotsiksi.
Pääkaupunkiseudulla ainakin työväenopistojen lausuntaryhmät kuten Kanneltalon lausujat, Stoan lausujat ja Espoossa Tapiolan lausujat järjestävät runomatineoita. Kannattaa seurata esimerkiksi Helsingin suomenkielisen työväenopiston menovinkkejä: http://www.hel.fi/hki/sto/fi/Luennot+ja+tapahtumat
Espoon kaupungin työväenopisto:
http://www.espoo.fi/tyovaenopisto
Helsinki Poetry Connectionin lavarunoustapahtumat:
http://hkipoetryconnection.blogspot.com/
Voit kysyä kursseja ja tapahtumia myös Suomen Lausujain liitosta: http://www.suomenlausujainliitto.fi/
Suur-Helsingin Kalevalaiset Naiset ry:
http://www.suurhelsinginkalevalaisetnaiset.fi/index.html
Kannattaa seurata myös kirjastojen tapahtumailmoittelua:
http://www.lib.hel.fi/
Sound of Music on suomennettu teattereihin musikaalinäytelmäksi, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan suomennosta ei ole julkaistu. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain alkuperäinen romaaniversio, eli Maria Augusta Trappin Laulava Trappin perhe (suomentanut Anna-Liisa Laine). Myöskään hakukone osoitteessa www.naytelmat.fi ei valitettavasti löydä Sound of Musicia.
Melkein romanttinen eläintarina löytyy Jarmo Niemisen kirjasta Aarresaaret. Uikkujen häät -luvussa kerrotaan uikkupariskunnasta Santahaminan Likolammella. Valitettavasti yhtään ihmistarinaa emme onnistuneet löytämään.
Alla tama kirja ja muutamia muitakin Helsingin saaristoon liittyvää:
- Aarresaaret : Helsingin saariston uskomaton luonto / [tarinat ja kuvat:] Jarmo Nieminen
- Helsingin saaristo = The Helsinki archipelago = Helsingfors skärgård / [editor: Manne Stenros ... ; photographs: Manne Stenros ; translation: Bellcrest translations]
- Keisarin perintö : kertomuksia Helsingin sotilassaarten historiasta / Jarmo Nieminen ; [maalaukset: Alpo Tuurnala]
- Höyryä Helsingin vesillä : pääkaupungin paikallisliikenteen höyryveneitä ja...
Ylen TV 2 on esittänyt saksalaista lääkärisarjaa Für alle Fälle Stefanie nimellä Stefanie. Vuonna 2001 päivätyn artikkelin (TV:n lääkärisarjat mediatutkija Veijo Hietalan arvioitavana) mukaan sarjan esittäminen päättyi juuri sinä vuonna:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2001/05/01/miksi-laakarisarjat-kiinnostav…;
Taulujen tunnistaminen ja arvioiminen vaatii valitettavasti alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Katso esimerkiksi:
- https://www.bukowskis.com/fi/valuation
- https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 (ks. Huutokaupassa myyminen)
- https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Anni Swan julkaisi kuusi Satuja lapsille luettavaksi -
kokoelmaa vv. 1901-1923. Kuinka Lystikki sai heiniä sisältyy todennäköisesti johonkin näistä. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvät ainoastaan Satuja I
(1901) ja Satuja IV (1912). Näistä kummassakaan ei mainittua satua kuitenkaan ole. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä yliopiston kirjastoon jatkohakua varten.
Anita Ronkaisen käännös näyttäisi olevan vuodelta 1978. Kirja löytyy Pasilan kirjaston käsikirjastosta, jossa sitä voi käydä lukemassa, kunhan korona-ajan rajoitukset poistuvat.
Vuoden 1988 painosta näyttää löytyvän Antikvaari.fi-palvelusta myynnissä, mutta ei tuota 1978 painosta. Siellä voi laittaa haluamansa kirjat puutelistalle, jolloin asiakkaaseen otetaan yhteyttä, kun haluttu kirja tulee myyntiin.
Tämä kysymys on meiltä kysytty ennenkin. Laitan alle linkin kollegani vastaukseen vuodelta 2021
Miksi kaksitavuiset sanat, joiden toinen tavu alkaa p-kirjaimella taipuvat eri tavoin?
