Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Läskitaivaan alla teoksesta Valitusvirsiä valkoisille heteroille (2005). Runo löytyy teoksen sivulta 85. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1731270__Svalitusvirsi%C3%A4%20valkoisille%20heteroille__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Ohjeet lehtien varaamiseen löydät Helmetin perinteisen haun sivulta.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Voit varata useita saman lehden numeroita peräkkäin, mutta jokainen niistä täytyy valita erikseen. Varattuasi yhden numeron napsauta painiketta Palaa teoksen tietoihin ja sen jälkeen uudelleen painiketta Varaa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#...
Kokonaisia kirjoja La Scalasta on harvassa. WorldCat haku löysi kolme, mm. englanninkielisen Mario Pasin:La Scala Milan's opera house. WorldCat
Suomalainen Finna haku löysi saman teoksen. Sitä on saatavana Varastokirjastosta. Finna
Helmet haku löytää vielä teoksen Bagnoli, Giorgio: The La Scala encyclopedia of the opera. Helmet
Lyhyempiä artikkeleita La Scalasta löytyy eri teoksista. Esim. Grand Opera : The story of the world's leading opera houses and personalities / Edited by Anthony Gishford ; Introduced by Benjamin Britten. Helmet ja
Gishford, Anthony: Grand Opera : The story of the world's leading opera houses and personalities Finna
Kirjastojen Kirjasampo-palvelu on hyvä paikka etsiä perustietoja kaunokirjallisuudesta. Eva Frantzin teosta kuvaillaan siellä näin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lastenkirjainstituutin verkkosivuilta löytyy myös kuvaus kirjasta: https://lastenkirjainstituutti.fi/arvostelut/kauhua-keuhkotautiparantol…
Lisää kirjasta esim. näiden linkkien takaa:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/runeberg-junior--voittaja-osasto-23-on-j…
https://www.goodreads.com/fi/book/show/46154757-osasto-23
https://sinisethelmet.wordpress.com/2019/09/23/hiiviskelyjannitysta-kau…
Helmet-kirjastoissa on pienet valikoimat norjankielistä kirjallisuutta. Helsingissä norjankielisiä kirjoja on lähinnä Pasilassa. Muiden Helmet-kirjastojen kokoelmia voi tietenkin myös lainata ja varata. Helsingin aikuisten kokoelmassa on paljon suomesta norjaan käännettyä kirjallisuutta ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto -ehdokkaita.
Norjankieliset kirjat saa helpoiten esille, kun valitset Helmet-hausta Tarkennettu haku -hakuruudun. Laita hakusanaruutuun *, kieli NORJA, aineisto KIRJA ja kokoelma KAUNOKIRJAT (näin rajaat esimerkiksi sanakirjat ja kielten oppikirjat hakujoukoukon ulkopuolelle). Klikkaat HAE. Saatua hakujoukkoa voit vielä rajata aikuisten aineistoon, jos haluat. Löytämiäsi kirjoja voit varata ja...
Enonsaaresta ei valitettavasti ole omaa teosta. Tietoa saaren luonnosta, rakennuksista ja kaavoituksesta
on Lahden teknisen viraston julkaisuissa Enonsaaren osayleiskaava (Lahden kaupunkisuunnittelujulkaisu.
C 1999 :2 ja Lahden kaupunkisuunnittelujulkaisu. A 2000 :1).
Riitta Niskasen Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista esittelee ss. 94-95 Enonsaaren huvila-asutusta. Teoksessa Lahtelaista perinnettä lahtelaisten kertomana kerrotaan ss. 44-47 yleisesti Vesijärven huvilaelämästä, Enonsaarikin mainitaan mutta sitä ei käsitellä tarkemmin.
Kirja Vesijärvi : luontoa, tutkimusta, maisemia sisältää muutamia pieniä kuvia Enonsaaresta.
Lehtiartikkeleita:
Aaltonen: Päivä Enonsaaressa (Etelä-Suomen sanomat 26.6.1981)...
Kirjoista Suomen taiteen historia Keskiajalta nykyaikaan ja Ars: Suomen taide 1-6 löytyy 1990-luvulle saakka tietoja. Vuoteen 2003 asti ulottuvaa ei ole vielä kirjoitettu. - Opetuskäyttöön valmistetuilta sivuilta löytyy myös kysymiäsi tietoja: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ ja http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/suomentaide.
Kallion kirjaston Satukortiston mukaan satu "Kun nuket karkasivat" sisältyy Sylvi Kauhasen kirjaan "Tinasotamiehen anoppi ja muita satuja" (WSOY, 1944). Kirja sisältää myös seitsemän muuta satua ("Koira parantolassa", "Lumiukkojen kokous", "Mansikkakuninkaan tytär", "Nalle laivapoikana", "Oudin kultakannel" ja "Satu Mustasta Pekasta").
Kirja kuuluu joidenkin Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata kirja kaukolainaan.
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Maybe you can ask someone else to return the book for you?
If that doesn’t work, then the late fee isn’t very high. Only 20 cents a day. (14 x 0,2 = 2,8€) https://www.helmet.fi/en-US/Events_and_tips/News_flash/Services_of_the_Helmet_libraries_3011202(218110)
Hei,
Paras kate olisi varmaankin ostaa suoraan tekijältä, jos hänellä niitä on tai suoraan kustantajan verkkokaupasta. Etulinja-kustannuksella tällaista verkkokauppaa ei ole, eikä kirjailija näytä aktiivisesti kirjoja itse kauppaavan (siinäkin on aika paljon työtä, jos joutuu postittamaan kirjat erikseen, mikä on kaikki pois kirjoittamisesta ja muista töistä).
Ilmeisesti kirjailija on riittävän tyytyväinen kirjakauppojen tarjoamaan osuuteen, koska muutenhan niitä ei olisi tarjolla. Olettaa voi, että halvemmalla myyvät kaupat tilittävät myös pienemmän katteen kirjailijalle. Tosin tästähän ei ole mitään julkista ja virallista tietoa, millainen sopimus kirjailijalla on jälleenmyyjien osalta. Siihen voi vastata ainoastaan...
Runo Jouluyö metsässä löytyy Lauri Pohjanpään teoksesta Lastenrunoja (Osakeyhtiö Valistus, 1962).
Vaski-tietokanta https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2637823?sid=3317977833
Nenäpäivän juuret ovat Iso-Britanniassa, jossa ensimmäistä Nenäpäivää eli Red Nose Day:tä vietettiin jo vuonna 1988. Red Nose Day syntyi, kun käsikirjoittaja-ohjaaja Richard Curtis havahtui Etiopian nälänhätään. Kohdattuaan lasten hädän Curtis kokosi viihde- ja koomikkokollegansa yhteen ja aloitti sittemmin kansanliikkeeksi muodostuneen hyväntekeväisyyskampanjan, jossa viihteen voimalla tuetaan kaikkein heikommassa asemassa olevia. Suomeen Nenäpäivä tuotiin Briteistä 2007.Lähteet:https://nenapaiva.fi/ukk/
Olisikohan kyseessä ollut Oiva Paloheimon runo Pöytärukous?Rakas Jeesus taivahan,atriani siunaathan.Mutta kalasoppaa enainakaan syö, sanon sen. Äiti ei voi ymmärtääkalasopan jättäjää.Äiti aina riitelee.Jeesus, kiltiks hänet tee. Linkki Mummon vuodatus blogiin.
GPS:stä löytyy Netin hakupalveluiden avulla valtavasti sivuja. Kokeilin itse Googlea ja Evreka.fi:n suomenkielistä hakua, molemmista löytyi hyväntuntuisia sivuja. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista voit hakea teoksia osoitteessaa http://www.libplussa.fi/, ainakin pari kirjaa löytyy hakemalla termillä GPS nimekehaussa. Helsingin yliopiston kirjaston luettelosta Helkasta (http://helkaw.lib.helsinki.fi/index.cgi)löytyy sanahaulla 28 viitettä GPS:stä. Näitä kirjoja voit tiedustella ao. kirjastoista.
Suomen urheilukirjastosta kerrottiin, ettei asiasta ole mitään sääntöjä tai määrayksiä. Tulosten julkaisijat ovat voineet käyttää kumpaa sanaa tahansa, mitään logiikkaa niiden käyttöön ei liity.
Runo on ruotsalaisen Gustaf Frödingin (1860-1911) Taideteoria (alkup. nimi En konstteori). Valter Juvan suomentamana runo löytyy vuodelta 1915 kirjasta Fröding, Gustaf: Valikoima runoja. Alunperin runo ilmestyi teoksessa Nytt och gammalt, 1897.
Taideteoria-runo löytyy kokonaisuudessan myös verkosta (Wikisource):
http://fi.wikisource.org/wiki/Taideteoria
Alkuperäinen runo:
http://sv.wikisource.org/wiki/En_konstteori
Ruotsinkielinen artikkeli Frödingistä Wikipediassa:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding
Levin alueella, tarkemmin sanottuna Utsuvaaran tunturin rinteellä on majoitukseen vuokrattavia lasi-igluja. Igluista saa lisätietoa Levin Matkailu oy, Matkailuneuvonta, puh. 016-6393300 tai www.levi.fi. Myös lomakylä Kakslauttasessa Saariselällä on näitä "igluja".
Välitän toiveesi Helsingin kaupunginkirjaston hankitaosastolle. DVD-levyä voidaan hankkia, mikäli tekijänoikeudet hallitseva taho on myöntänyt sille lainausoikeudet.
Esimerkiksi Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/)
voit hakea viitteitä. Valitse tarkennettu haku, sitten asiasanahaku ja kirjoita asiasanoiksi ruokaohjeet ja Kreikka.
Tässä myös muutama artikkeliviite aiheesta:
Kreikka - Maailma lautasella (Kodin kuvalehti 1998,nro 19, sivu 145-146)
Terveyttä ja pitkää ikää kreetalaisesta ruoasta (Et-lehti 1997, nro 9,sivu 78-83)
Kreetan ruuilla elää pitkään ja terveellisesti : perinteiseen ruokavalioon kuuluu täysjyväviljaa,vihanneksia ja kalaa -Ruokatorstai (HS 1997-08-14)
Onnellisten saarella : Euroopan terveimmät ihmiset asuvat Kreetalla
(Kotiliesi 1997, nro 7,sivu 86-90)
Kreikkalaisten ruokatavoista (Nuori voima 1997, nro 2, sivu 6-1)
Myös hyvissä matkaoppaissa on yleensä...
Kyseessä voi olla kuusen koristemuoto ns. pallolatvakuusi tai tuulenpesäkuusi. http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/metsataimitarhapaivat/Nikkanen-Kuusen-koristemuodoista-koristepuulajikkeita.pdf Myös männyllä on melko yleisesti tuulenpesä-latvustoja. http://www.metla.fi/julkaisut/mt/1998/670/ps-tuule.htm
Koivun ja muiden lehtipuiden tuulenpesät aiheuttaa tuulenpesäsieni. Kuusessa tuulenpesä on periytyvä geenimuutos latvuston kasvupisteessä. Siksi tuulenpesäkuusia on voitu jalostaa koristekasveiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulenpes%C3%A4sienet
Luonnonvarakeskukselle (Luke) on myönnetty Euroopan unionin laajuiset kasvinjalostajanoikeudet kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, lajikenimeltään ’Punahilkalle...
