Valitettavasti emme pysty näkemään kirjaston järjestelmästä, mitä videokasetteja kirjastossa on ollut lainattavissa vuonna 2005. Lapset laulavat ja leikkivät mukana ainakin jonkin verran esim. Huvitutti-ohjelmissa sekä Fröbelin Palikoiden jaTi-Ti Nallen musiikkiesityksissä.
Sammalen ja jäkälän suhdetta voi käsitellä tietysti monella tavalla. Yksi tällainen tapa on tarkastella sitä, mitä eroja jäkälällä ja sammalella on huolimatta siitä, että ne usein populaaristi niputetaan eräällä tavalla samaan pakettiin: millaisia eroja jäkälällä ja sammalella on liittyen niiden rakenteeseen, luokitukseen, levinneisyyteen ja moniin muihin ominaisuuksiin? Tällainen vertailu voi onnistua lukemalla jäkälästä ja sammalesta erikseenkin, ja tähän soveltuvat lukuisat lähteet. Esimerkiksi Jouko Rikkisen "Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa" (2008) alkaa yleisen tason kuvauksilla jäkälästä ja sammalesta, jonka jälkeen se siirtyy kuvailemaan yksittäisiä lajeja ja niiden ominaisuuksia. Kyseistä teosta löytyy laajasti kirjastoista...
Monikulttuurisen kirjaston sivuilta (http://www.lib.hel.fi/mcl/)löydät Maailma Infon, jossa on monenlaista tietoa eri maista. Rullaa sivua eteenpäin, Kazakstan löytyy K:n kohdalta.
Luettelossa on linkit mm. World Factbookin Kazakhstan-tietouteen (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/kz.html) sekä historiaa (http://www.hartford-hwp.com/archives/53/index-b.html - World History Archives) ja matkailutietoutta (http://www.lonelyplanet.com/dest/cas/kaz.htm - Lonely Planet) sisältäviin sivuihin. Näillä pääset varmasti hyvin alkuun.
Ilta tullut on Roomaan -kappaleen nuotti löytyy Scandia-Musiikin vuonna 1959 julkaisemasta nuotista. Nuotti on ainoastaan Suomen jazz & pop arkistossa:
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
On mahdollista saada nuotti kaukolainaan käsikirjastolainaksi eli kirjastossa käytettäväksi oman lähikirjaston kautta.
Valtatie 66 löytyy alkuperäisellä nimellään Route 66 monesta eri julkaisusta ja nimellä Valtatie 66 ainakin Esa-Markku Juutilaisen nuotista Musa, osasta 9. Suomenkieliset sanat on tehnyt Jussi Raittinen. Suomenkieliset sanat löytyvät erikseen esim. Rokkipokkarista (2011) ja vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 100.
Osoitteesta http://finna.fi löytyy yhteydet yliopistollisiin kirjastoihin. Hakuna kannattaa käyttää yhdistelmähakua ja asiasanoina vanhukset, virikkeet.
Myös sivuilta http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/avoin/appro/geroemo/sostoim.htm ja http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2004/W1.pdf
löytyy vanhuksien viriketoimintaan liittyviä tutkimuksia.
Kelpoisuuden tuo mm. "ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot." Koulutus voi olla myös yliopistotasoinen, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Tähän liittyvä Valtioneuvoston asetus (kirjastoasetuksen 4 §:n muuttamisesta, annettu 17. joulukuuta 2009) löytyy täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Varsinaisesti mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/s...
Kun lainaat lainausautomaatilla, tarvitset kirjastokortin lisäksi nelinumeroisen tunnusluvun. Tunnusluvun saat kirjastosta. Tämä koskee kaikkia PIKI-kirjastoja eli Pirkanmaan alueen kunnan- ja kaupunginkirjastoja. Samoilla tunnuksilla eli kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla voit myös uusia lainojasi tai tehdä varauksia PIKI-verkkokirjastossa (piki.verkkokirjasto.fi).
Here you can see our annual statistics form
the beginning of our service:
1999 1332
2000 2438
2001 2649
2002 2550
2003 2928
2004 3561
2005 4000
2006 5029
Last week (week 42/2007) we answered approx. 100 questions.
(Answer updated 25.10.2007)
ASKO-tietokoneiden ePress-tietokannan lehdistä voi tulostaa sivun tai aukeaman. Voi myös rajata lehtileikkeen selainohjelman leikkaustyökalun avulla. Rajatun lehtileikkeen voi kopioida ja esim. siirtää toiseen ohjelmaan.
.
Pleiki tarkoittaa kalpeaa tai vaaleaa. Sana on johdettu ruotsin kielen sanasta blek. Suomen murteiden sanakirjassa (https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kalapleiki&sms_id=SMS_a6f40d…) on myös seuraava selitys: kalliopleiki, väreilevässä vedessä oleva tyyni kohta, jonka alla uskotaan olevan paljon kaloja (Himanka)
Lähteet: Porilaisuus o joittenki miälest ko stämppeli ottas : Porin murteen keskeinen sanasto sekä Ruvetas prohtama : Turun murretta aahollista ööväriin
Tarkoitatkohan antiikin mytologian monipäistä hirviötä Hydraa, jolle kasvoi aina kaksi päätä yhden pois leikatun tilalle? Myytin mukaan Hercules onnistui lopulta voittamaan hirviön. Lähteitä:Alf Henriksson: Antiikin tarinoita 1-2 (WSOY, 1993)https://en.wikipedia.org/wiki/Lernaean_Hydra
Kysymyksestä ei ilmene, mistä näkökulmasta haluatte näitä rakennuksia käsiteltävän, esim. historian, rakennustekniikan, korjaamisen tms. kannalta. Niinpä ehdottaisin, että teette Plussa-tietokantaan
( http://www.libplussa.fi/ ) haun, jossa kirjoitatte kohtaan "asiasana tai luokka" sanan puurakennukset. Tällöin saatte hakutulokseksi noin 70 viitettä, joista voitte poimia itsellenne sopivat. Lisäksi tässä vielä pari suomalaisia "villoja" käsittelevää teosta, jotka eivät löydy edellä mainitulla hakutavalla:
Narinkka |
1990--[toimitus = redaktion = editing: Sinikka Vainio ja Kaisu Tikkala (lay out)
JULK/UTG: Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki, 1990, 180 s., kuv., nid. (asiasanana mm....
Internet Movie Databasen mukaan elokuvassa Uuno Turhapuro - This Is My Life Vesa-Matti Loiri esittäisi myös Nasse-setää.
http://www.imdb.com/title/tt0400913
This is my life Uuno Turhapuron tarina jääkapin varjosta kansakunnan kaapin päälle löytyy Helmet-hausta sekä videona että dvd-levynä http://www.helmet.fi
Tietosanakirjojen artikkeleista kannattaa aloittaa. Niistä löytyy yleensä kaikki olennainen tieto tiiviseen muotoon pakattuna.
Kirjaston kokoelmista löytyy kyllä useita Marie-Antoinettea käsitteleviä kirjoja, kuten esimerkiksi:
-Haslip, Joan: "Marie Antoinette" (Otava, 1989)
-Zweig, Stefan: "Marie Antoinette" (WSOY, 1935)
-Tschudi, Clara: "Marie Antoinette 1-2" (1910)
Internetistä löytyy myös runsaasti tietoa. Kannattaa aloittaa Wikipedian erinomaisesta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie-Antoinette
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/hiidensa/post95.htm
Linkki:
http://wwww.helmet.fi/
Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilta löytyy kirjailijaesittelyjä. Kirjailija Hannu Salaman esittely löytyy täältä:
http://www.otava.fi/kirjailijat/hannu_salama/
Jos haluat kustantamosta lisätietoja, voisi kaunokirjallisuuden osastoassistentti Päivi Surakka olla oikea henkilö. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Tietoa Hannu Salamasta ja hänen tuotannostaan, sekä myös linkkejä muihin lähteisiin löytyy kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo.fin sivuilta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Helmetistä löytyy yksi tällainen kirja: Ihminen läpikotaisin / [kuvat:] Maia Raitanen ; [teksti:] Walter Nienstedt (2005). Kirjassa on esittelynsä mukaan mukana latinan-, suomen-, englannin- ja ruotsinkielinen nimistö
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1727572__Sanatomia*%20engl…
Jag föreslår att du tar kontakt med Vanda Miljöcentral. På internet finns det kontaktuppgifter på svenska på Vanda stads serviceregister i adressen http://www.vantaa.fi/palveluhakemisto/hak_ruotsi_0305.html
MILJÖCENTRALEN
Bäckbygr. 4 A
fax 8392 4280
Hälso- och miljöinspektörerna jour 8.30-11.30
8392 3110
Livsmedels- och miljölaboratoriet
8392 3122
Luftvård
8392 3032, 8392 4247
Miljöskyddsärenden
8392 3031
Miljöhygien Vattenfrågor
8392 3126
På finska kan man hitta mera information om Vantaan Ympäristökeskus i adressen http://www.vantaa.fi/yke/index.htm
Tietokannoista ei löydy viitteistä mainitun nimisestä äänitteestä. Sen sijaan Suave Twistersien kappale Ykkönen sisältyy äänitteelle Illan varjoon himmeään : rautalankabeatin parhaita : 24 laulettua rautalankahittiä (2006). Seinäjoen kirjastosta tai muista Epos-kirjastoista äänitettä ei löydy, mutta se kuuluu kyllä joidenkin Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin. Voitte siis tilata CD:n kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
Eepos-kirjastot https://eepos.finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hammaslääkäriliiton sivuston mukaan kyllä voi.
"Suun kuivuus on tila, jossa syljeneritys vähenee aiheuttaen kuivuuden tunnetta. Kuiva suu voi lisätä hampaiden reikiintymistä ja eroosiota eli hammaskiilteen syöpymistä, sienitulehduksia ja limakalvomuutoksia sekä aiheuttaa pahanhajuista hengitystä." https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-sairaudet-ja-tapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/kuiva-suu#.XvHsePkzaUk
Myös terveyskirjasto on samaa mieltä: "Kuiva suu voi tuntua tahmaiselta, puhuminen ja kuivan ruoan nieleminen voi vaikeutua, ja irtoproteesin pito voi muuttua hankalaksi. Muita kuivan suun oireita voivat olla yöllinen herääminen suun kuivuuteen, palan tunne kurkussa, metallin maku suussa, kielikipu (ks. «...
