Uusintapainoksien tarve riippuu siitä halutaanko kirja ostaa vai lainata kirjastosta.
Suomessahan paria vuotta vanhempia kirjoja ei saa kirjakaupoista koska ne
myydään alennusmyynneissä loppuun. Kirjaston asiakkaalle tilanne on toinen.
Tietoja kirjakauppojen ja kirjastojen esittämistä uusintapainostoiveista
saa Suomen kustannusyhdistyksestä (http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/).
Kirjastossa usein kysyttäviä ja vaikeasti saatavia ovat esimerkiksi
Langin ja Sariolan dekkarit, Vonnegutin ja Bukowskin "kulttikirjat" tai
yksittäisiä mainitakseni "Christiane F". ja Schreiber, Flora Rheta "Sybil".
Kadonneitten helmien etsinnässä voi sinua parhaiten ja asiantuntevimmin
auttaa Helsingin Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitos (http://www...
Meille on kyllä tilattu vuoden 2005 painos Metsästäjän oppaasta, mutta se ei ole jostain syystä vielä saapunut. Pitänee kovistella kustantajaa, että muistaavat sen meille lähettää. Meillä on kaksi kappaletta vuoden 2004 painosta, molemmat lainassa täällä hetkellä.
Meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Domashni otshag -niminen naistenlehti. Sitä on Sammonlahden kirjastossa saatavana vuoden 2005 alusta tähän päivään.
Hei,
Valitettavasti kyseiseen lauluun ei löydy nuottia Suomen yleisistä kirjastoista. Tarkistin myös yliopistojen kirjastot ja valitettavasti sieltäkään kyseistä nuottia ei löytynyt.
Oma veikkaukseni on, että kyseistä nuottia ei ole ollenkaan julkaistu kaupallisena versiona.
Ensimmäisestä Koptisesta laulusta ["Laßet Gelehrte sich zanken und streiten --"] löysin yhden julkaistun suomennoksen, toisesta ["Geh! gehorche meinen Winken, --"] kaksi.Otto Mannisen Kophtisches Lied -suomennokset Kophtan lauluja I, II sisältyvät Goethe-suomennosvalikoimaan Runoja, joka on ilmestynyt myös vuosina 1923–28 julkaistujen Goethen Valittujen teosten 7. niteenä. Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen kääntämässä Goethe-valikoimassa Jälkisointuja on näistä ainoastaan Koptinen laulu (II) (Kophtisches Lied, ein anderes).
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmasta tietoa teollisuuden kasvuennusteista löytyy melko niukasti.
Tutkimusraportti "Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus", 2001 (951-735-589-0) sisältää yhdeksän eri toimialan (mm. metsä-, metallinjalostus- ja koneenrakennusalan) keskipitkän ja pitkän ajan työllisyys- ja tuotantoennusteet. Ennusteet on esitetty melko yleisellä tasolla.
Etla julkaisee neljä kertaa vuodessa Suhdanne-nimisen katsauksen, jossa arvioidaan eri teollisuudenalojen tulevaisuudennäkymiä 1-5 vuotta eteenpäin. Tässä tiedot ovat tarkemmat kuin edellisessä.
Massa- ja paperiteollisuuden kasvuennusteista löytyy tietoa esim. kirjasta:
Paperi 2030 / [Jaakko Pöyry Consulting]. Muut tekijät Jaakko Pöyry Consulting. Julkaisutiedot...
Hei
Kajaanin kaupunginkirjaston tietokannasta löytyy asiasanoilla "työttömyys" ja "kainuu" 17 julkaisua, joista suurin osa on lainattavissa ja toisiin voi tutustua kirjastossa. Niissä käsitellään myös rakenteellista työttömyyttä. Opinnäytetöitä ovat mm.Heli Heusalan ja Johannan Rinnekarin pro gradut 1990-luvulta.
Tuloksen näet seuraavasta linkistä:
- kun klikkaat teoksen nimeä, näet tarkemman kuvailun teoksesta
- kun klikkaat teoksen saatavuus-linkkiä (Tarkista missä, Lainassa, Ei-lainata, Hankinnassa), näet missä teos on saatavissa tai luettavissa:
http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?boo1=AND&dat1=ty%F6tt%F6myys&dat2=kain…
Myös Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston tietokannasta läytyy samoilla asiasanoilla teoksia, mm....
Näyttää pahasti siltä, ettei yksikään Suomen yleisistä kirjastoista ole onnistunut hankkimaan tätä levyä kokoelmiinsa. Sen kuunteleminen onnistuu Kansalliskirjastossa, jonka Fennica-kokoelmaan levy sentään onneksi sisältyy. Toinen paikka, jossa levyä voi todennäköisesti kuunnella, on Jazz Pop Arkisto (info@jazzpoparkisto.net, p. 09-757 0040. - Kyseessä näyttää olevan Yleisradion studiossa 1999 tehty levytys, joka on julkaistu yhtyeen klarinetistin Rauli Laaksosen omakustanteena. Mahdollisesti levyä ei ole kaupallisesti koskaan jaeltu. Järkevintä voisi olla ottaa yhteyttä Jazz Pop Arkistoon ja keskustella asiasta. (Heikki Poroila)
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja kertoo työläisperheestä. Sarjaan kuuluu kolme kirjaa: Mustat morsiamet, Rautayöt ja Jään ja tulen kevät. Eeva Joenpellon Lohja-sarjaa voisi katsoa myös työläisperheen kuvauksena, sarjassa kirjat: Vetää kaikista ovista, kuin kekäle kädessä, Sataa suolaista vettä ja eteisiin ja kynnyksille. Klassikkoja ovat esim.Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa, Lauri Viidan Moreeni ja Alpo Ruuthin Kotimaa. Näytelmissä klassikot Minna Canth: Työmiehen vaimo ja Hella Wuolijoen Työmiehen perhe. Vuoden 1918 kuvauksia esim. Ilmari Kiannon Punainen viiva, Frans Emil Sillanpään Hurskas kurjuus ja Leena Landerin Käsky. Kiistelty Hannu Salaman Siinä näkijä, missä tekijä ja nykypäivän työntekijöistä ja työttömyydestä kertova Arto Salmisen...
Juhani Peltosesta on tietoa mm. teoksissa:
Suomalaisia nykykirjailijota /toim. Tarkka (1989)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin /toim. Risto Rantala (1994)
sekä Suomen kirjailijat 1945-1980...(SKS 1985), joka sisältää suppeat elämäkertatiedot, teosluettelon ja (tutkimus)viitteitä.
WWW-osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/jpelton.htm on tietoa kirjalijasta englanniksi ja Lopen kirjaston sivulla (sivun alalaidassa) http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm suomeksi.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta kerrottiin, että Kontiolahden Höytiäisellä olevasta Kreetansaaresta on nimiarkiston paikannimikokoelmissa keruutieto vuodelta 1974. Keruutiedossa kerrotaan Kreetansaari-nimen olleen saaren omistajan antama ja että saari on saanut nimensä Kreetta-nimisen naisen mukaan.
Vastaavantyyppisiä henkilön mukaan nimettyjä paikkoja on Suomessa runsaasti. Kreetansaari-nimi tuskin siis viittaa Kreikan Kreetan saareen.
Lähde: Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta
Suomen kansallibibliografia ilmoittaa Ongelinin eläneen 1848-1893. Sama tieto on teoksessa Sain roolin johon en mahdu : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja, joten saamasi tieto lienee luotettava.
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Liskola-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9.30–11.30 http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Lahjoitettu kirja laitetaan kirjaston järjestelmiin ihan samalla tavoin kuin ostettu eikä se järjestelmässä eroa millään tavoin ostetusta kirjasta. Näin ollen lahjana saaduista kirjoista todennäköisesti maksetaan lainauskorvauksia. Korvaukset joka tapauksessa maksetaan nimenomaan lainaamisesta eikä sen mukaan, miten kirjat on hankittu. Oletettavasti myös koulujen kirjastot ilmoittavat kirjojen lainat opetusministeriöön, jolloin korvaukset maksetaan. Kirjastot eivät hallinnoi korvausten maksua vaan opetusministeriö, joten tarkempaa tietoa saa ministeriöstä. Ohessa linkki, josta saa opetusministeriössä kirjastoasioita hoitavien henkilöiden yhteystiedot.
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoasioiden_yhteystiedot/?lang=…
Helmet-kirjastoihin voi palauttaa ainoastaan niiden omaa aineistoa. Eri kirjastokimppojen välillä ei muutenkaan ole olemassa tällaista palautusten lähetyspalvelua. Teidän kannattaa varmastikin lähettää kirjat Hämeenlinnaan, ellei teillä satu olemaan käyntiä muuten siellä.
Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelu vastasi huhtikuussa 2017 samaan kysymykseen näin:
"Kokemuksia ja ohjeita palavien nuolien valmistamiseen löytyy Kaarle Knuutinpojan jousiampujat ry:n keskustelupalstalta. Linkissä myös video, jossa tulinuolia valmistetaan. Lähteitä ja lisätietoja: https://primitiivijousi.fi/vanha_keskustelu/viewtopic.php?p=31880
https://www.youtube.com/watch?v=uL4vnolCwLI
Heikki Poroila
Hahmot on luonut armenialais-amerikkalainen Ross Bagdasarian Sr. (syntymänimi Rostom Sipan Bagdasarian) vuonna 1958.
Alunperin Bagdasarian loi hahmot virtuaalibändiksi, joka esiintyi musiikkilevyillä ja radiossa. Vastaa myöhemmin niistä tuli animaatiohahmoja.
Lähteet:
https://www.businessinsider.com/alvin-and-the-chipmunks-history-2015-12?r=US&IR=T
https://en.wikipedia.org/wiki/Alvin_and_the_Chipmunks#The_Three_Chipmunks_(1959)
Muutamia suomen- ja ruotsinkielisiä saamelaisaiheisia kirjoja lapsille:
Sárán päiväkirja (2019). Siri Broch Johansen (suom. Irene Piippola).
Ráidogovvagirji = Koveráiđukirje = Räiddarttke'rjj = Sarjakuvakirja (2015) Sarjakuvakirjaan on koottu saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen lapsille järjestämän kilpailun töitä. Piirtäjät ovat 10 - 14-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista (2014). Leena Laulajainen. kuvittanut Virpi Penna.
Mu Sápmi jagi 2030 = Muu Säämi ive 2030 = Muu SäÈ´amjânnam eéjjest 2030 = Minun Sápmi vuonna 2030 (2010). - Minun Sápmi vuonna 2030 -kirjoituskilpailu lapsille ja nuorille.
Onni-pojan talviseikkailu (2018). Sanna Pelliccioni.
Tuliainen...
Tilastokeskuksen sivuilla on linkkejä (http://tilastokeskus.fi/tk/el/kva_ajankaytto.html) ja kirjallisuusviitteitä (http://www.stat.fi/tk/el/kva_artikkelit.html) suomalaisten ajankäytöstä. Viitteissä mainittu, kattava Hannu Pääkkösen ja Iiris Niemen Suomalainen arki - ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa (2002) löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Suomen tilastollisessa vuosikirjassakin kulttuuri- ja vapaa-ajan taulussa on usean vuoden tilastoja seurustelusta perheen kanssa ja muusta ajankäytöstä.
