Brandeja käsittelevistä kirjoista voit löytää listan suoraan esim. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll?
Asiasanat, joilla hakemasi aineisto löytyy ovat:
tuotteet-- mielikuvat (voit yhdistää ja sanalla); tavaramerkit ; merkkitavara;( brandit, joka ei ole virallinen asiasana)
Voit rajata haun englanninkieliseen aineistoon valitsemalla kielivalikosta englannin kielen. Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy vain yksi englanninkielinen teos tästä aiheesta, joten kannattaa katsoa myös Lahden korkeakoulukirjaston Salpaus-tietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/salpaus/riimi.dll?
Siinä toimivat samat asiasanat (paitsi brandit)
Jos haluat vielä laajemman haun, niin silloin voisit hakea...
Alla mainituissa kirjoissa käsitellään suomen taloutta niin maailmansotien välisenä aikana kuin myös sitä ennen ja sen jälkeen. Saatavuus tiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Itsenäinen Suomi 80 vuotta / [toimittajat: Henna Karjalainen, Harri Westermarck]
[Helsinki] : Helsingin yliopisto, vapaan sivistystyön toimikunta, 1997
Hjerppe, Riitta: Suomen talous 1860-1985 : kasvu ja rakennemuutos / Riitta Hjerppe ; [julk.:] Suomen pankki
Hki : Valtion painatuskeskus, 1988
Vesikansa, Jyrki: Kehitysmaasta elintaso-Suomeen : itsenäisen Suomen talouden vaiheita ja niiden taustaa / Jyrki Vesikansa ; [piirrokset: Camilla Ekman-Suhonen]
Helsingissä : Otava, 1992
Kappale on Arto Nuotion esittämä Saari rakkauden. Sen on säveltänyt Jannis Miliokas ja sanat on tehnyt Turkka Mali. Kappale löytyy Arto Nuotion levyiltä Saari rakkauden ja 20 soitetuinta.
Saman tyylisiä esineitä on tehty eri maissa esimerkiksi 1800-luvulla, mutta niitä on myös uustuotannossa. Kuvan perusteella ei valitettavasti pysty sanomaan, mistä tarjotin on kotoisin tai kuinka vanha se on. Suosittelen kääntymään asiassa jonkin antiikkikaupan puoleen.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Maailman meno kokoelmasta Uusi kevät (1917). Runossa varis haastelee poikansa kanssa.Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Metsän satuja (1953).
Äänitallenteiden digitointi on mahdollista Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa ja Vantaalla Tikkurilan kirjastossa.
Sinun kannattaa olla yhteydessä kirjastoon vaikka puhelimitse ja varata digitointiaika. Mikäli sinulla on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen on liitetty pin-koodi, voit varata ajan Kirjaston 10:stä HelMetistä "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto10:n kohdalta. Työtilat ovat numerot 43 ja 44. Kyseisten kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voit hakea aiheesta asiasanoilla puurakennukset ja puurakenteet. Ruotsinkielistä aineistoa löytyy jonkinverran asiasanalla träbyggnader.
Internetistä aiheesta löytyy mm. Pientalorakentamisen kehittämiskeskuksen sivuilta http://www.prkk.fi/ ja Puuinfo Oy:n sivuilta http://www.puuinfo.fi/etusivu.htm . Jälkimmäiseltä sivustolta löytyy kohta Linkkilista ja sieltä linkki Träinformation Sverige AB, joka voisi olla tarpeisiisi sopiva. Teoksen Suomalainen Puukerrostalo verkkoversio löytyy osoitteesta http://www.edu.fi/oppimateriaalit/puukerrostalo .
Puuinfo-sivuilta löytyvä Puu-lehti tulee painettuna Helsingin pääkirjastoon, jossa sitä säilytetään kuluva ja kaksi edellistä vuotta....
Kyseessä on varmaankin Unipress-kustantamon Lastenkirja-sarja, jossa esitellään eri maiden maantiedettä, historiaa ja kulttuuria. Sarjassa on ilmestynyt 29 kirjaa. Sarjasta on otettu uusintapainoksia 2000-luvulla.
Sarjan kirjat löydät Helmet-haulla sanoilla "unipress lastenkirjallisuus".
Helmet.fi
https://finna.fi/
Cornelia Funken Tintenwelt-trilogiasta on käännetty kaksi osaa: Mustesydän (2004) ja Musteloitsu (2006). Kolmas osa (Tintentod) ilmestyi 2007. Käännöksen ilmestymisajasta ei ole annettu tietoa. Aikaisemmat käännökset on julkaistu alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeisenä vuonna. Ehkäpä käännös ilmestyy tänä vuonna. Käännökset on julkaissut Otava, ehkä kustantajalta löytyisi tietoa:
http://www.otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat sanoittaneet laulun Enkelin kosketus ja se on CD-levyllä Lupaus. Tähän löytyy myös nuotti nimeltään Sade : Lupaus, johon sisältyy Enkelin kosketus. Molempia on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
www.helmet.fi
Gootteja Suomesta löytyy ja heitä kutsutaan ihan vaan gooteiksi. Gooteista tietoa löytyy esimerkiksi Gavin Baddeleyn kirjasta Goth chic: johdatus pimeän puolen estetiikkaan.
Prepsit ovat vähän vaikeampi tapaus. Preppy-termiä tunnuttiin käyttävän vähän, mutta siitäkään ei löytynyt hirveästi tietoa. Valitettavasti emme löytäneet sanalle suoraa käännöstä, mutta lähinnä oleva termi lienee fruittari. Ainakin molemmissa tuntuu olevan samankaltaisia piirteitä.
Ohessa hieman linkkejä joista voi vertailla näitä kahta ja tehdä omat johtopäätökset niitten pohjalta.
http://www.nelonen.fi/tyyliassari/preppy.html
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=preppy
http://urbaanisanakirja.com/word/fruittari/598/
http://www.iltalehti.fi/muoti/...
Voit varata ajan sähköpianon soittamiseen myös Töölön kirjastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Itäkeskuksen musiikkiosastolla on myös sähköpiano. Sen soittamiseen ei varsinaisesti oteta varauksia, mutta voit kysyä asiasta musiikkiosastolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
Kesällä hirvet keräävät vararavintoa ja syövät miltei koko ajan. Ne lepäävät ja märehtivät välillä ja jatkavat taas syömistään.
Alkukesällä ravintoa saa parhaiten rantakasveista, myöhemmin peltojen laidoilta ja sekametsistä.
Talvella hirvet liikkuvat mahdollisimman vähän säästääkseen energiankulutusta. Silloin hirvet kerääntyvät laumoihin ja
lepäilevät suojaisissa taimikoissa.
Lähteet:
https://www.riistakolmiot.fi/animal/hirvi-alces-alces/
Heikki Willamo: Hirven klaani (Otava, 2005)
Hei!
Lyhenteiden takaa löytyvät seuraavat joukot:
Jalkaväenkoulutuskeskus 12
Täydennyspataljoona 12, 6. komppania
Jalkaväkirykmentti 10, III pataljoona, Esikuntakomppania
Jalkaväkirykmentti 10, I pataljoona
Tuo merkintä 3951 tarkoittaa luultavasti peitelukua (Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina), sillä kyseinen numero on Henkilöstötäydennyskeskuksen peiteluku, mikä sopisi muihin ko. henkilön kantakorttimerkintöihin.
Rahahan tässä vaikuttaa, Martta ja Topias hamuavat kummallisen säädöksen mukaista perintörahaa: Esko vai Jaana, se saa, joka ensin nai. Enemmän tässä toimii Martta, Topias on nahjus. Topias (Martalle): "Tuleekos kanttoori?" Martta: "Miksi ei hän tule kuin toimitetaan." Myös kanttoori Sepeteus on vähätahtoinen vaikka omahyväinen tyyliin "ja me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija". Puhelee Topiakselle vallan muita asioita Kurkelan Juhosta, kunnes Topias kysyy, "kuinka kävi häneltä Eskon naima-atestin kuuluttaminen". Martta on hommannut kaiken valmiiksi. - Martan esikuva lienee ollut palojokelainen "ankara, ahkera Lindströmskä", jonka lapsenlapsi Esteri Kytökoski Tuusulan Nahkelasta muisteli, että "pappien kanskin se riiteli...
Tässä muutamia mahdollisia vaihtoehtoja:
- Ruskeat tytöt https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2280770__Sruskeat%20tyt%C…
- Third culture kids: Suomi Finland https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2469289__Sthird%20culture…
- Luvaton norjalainen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2012931__Sluvaton%20norja…
- Sinut https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1823923__Ssinut__Orightre…
Lisää voi etsiä käyttämällä hyväkseen Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -kirjan asiasanoja.
