Urheiluasusteisiin lisättäviä "putkia" näyttäisi olevan kahta eri lajia. Kompressiohihat ja -lahkeet (juoksuvaatteet) sekä käsivarsi- ja säärilämmittimet (urheiluvaatteet)
Kompressiovaatteista on Elixina mukaan monenlaista hyötyä:"- Jalat saavat enemmän happea ja energiaa, koska verenkierto on tehokkaampaa > suorituskyky on parempi.
- Aineenvaihdunta paranee, jolloin maitohapot poistuvat nopeammin, väsymys vähenee ja palautuminen on nopeampaa.
- Saat tukea jaloille, mikä vähentää pehmytkudosvaurioita, lihasjännitystä ja antaa kevyemmän tunteen jaloista.
- Ennaltaehkäistään sekä hoidetaan penikkatautia, akilesjänneongelmia sekä kramppeja." Elixia
Lämmittimet taas pitävat verytellyt lihakset lämpiminä.
Helsingin Sanomat kertoo (23.11.2003) artikkelissaan Yhdysvaltain ensimmäisestä Marimekko-näyttelystä, että Life-lehdessä oli vuonna 1966 laaja Marimekko-artikkeli ja vuoden 1960 Sports Illustrated –lehden joulunumerossa kansikuvassa poseeraa Jacqueline Kennedy veneessä päällään punainen Marimekko.
Vuoden 1966 Life-lehti on Kuopion Varastokirjaston ja Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa. Sports Illustrated –lehteä vuodelta 1960 ei Suomen kirjastoista löydy. Voit pyytää Life-lehden kaukolainaksi oman kotikirjastosi kautta.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy useita kysymyksiä ja vastauksia koskien Anna-Leena Härköstä. Kirjoita hakukenttään hakusanaksi Anna-Leena Härkönen. http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hänen kahdesta avioliitostaan löydät tietoa kirjoittamalla hakukenttään Anna-Leena Härkönen aviomiehet.
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi tietoa Anna-Leena Härkösestä löytyy mm. seuraavista teoksista Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003 sekä Tulusto, Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990).
Kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy myös tietoa kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Uusimmat lehtiartikkelit Härkösestä ovat Anna-lehdessä (2008, nro 1, sivut 22-26) sekä...
Ne ovat rakenteeltaan erilaisia. Hiilivedyt voivat olla avoketjuisia tai rengasrakenteisia eli syklisiä.
Heksaani on avoketjuinen hiilivety, joka sisältää vain yksinkertaisia hiili-hiili –sidoksia ja siinä on kuusi hiiliatomia.
Syklinen heksaani eli sykloheksaani on rengasrakenteinen tyydyttynyt hiilivety, jossa on kuusi hiiliatomia. Sykloheksaanilla on kolme konformaatiota, tuoli-, vene- ja vääntynyt venekonformaatio. Pysyvin niistä on tuolimuoto.
Lähteistä löytyy lisää tietoa alkaaneista:
http://www.uku.fi/~tanevala/KPF2/www/2-alkaanit.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sykloheksaani
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/alkaanit.html
Mälkönen, Pentti : Orgaaninen kemia : perusoppijakso (Otava, 1976)
Erityisesti ruotsalaisia kirjoja ja kirjailijoita löytyy paljon. Tässä muutamia ehdotuksia:
Sara Stridsberg: Beckomberga
Eija Hetekivi Olsson: Ingenbarnsland
Marjaneh Bakhtiari: Kalla det vad fan du vill / Kan du saga schibbolet?
Jonas Hassen Khemiri: Allt jag inte minns / Jag ringer mina bröder
Johannes Anyuru: En storm kom från paradise
Ruotsalaisista voisin myös vinkata muutaman muun, jotka tosin ovat syntyneet jo -60-luvulla, mutta kirjoittavat vastaavanlaisista ajankohtaisista aiheista tällä hetkelle:
Susanna Alakoski: esim. Sikalat (myös muut)
Kristian Lundberg: esim. Yarden
Norjalaisista kirjailijoista esimerkkejä on hieman vähemmän ja näistäkin kaikki ovat hieman vanhempia kirjailijoita:
Torbjörn Flygt: Underdog
Viveca Lärn:...
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on useita lainattavia Berliinin karttoja. Voit hakea niitä aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi seuraavalla tavalla: valitse hakutapa aihe ja anna hakusanaksi Berliini, klikkaa painiketta hae. Avautuvan sivun yläosassa on kuvake Rajaa/Järjestä hakua, klikkaa sitä ja valitse aineisto-kohdasta kartta. Ruksaamalla kohdan Järjestä hakutulos ilmestymisvuoden mukaan saat uusimmat viitteet ensin. Klikkaa harmaata palkkia Rajaa/Järjestä hakutulos. Näin saat luettelon tietokannassa olevista Berliinin kartoista. Kunkin kartan alleviivattua nimeä klikkaamalla saat näkyviin saatavuustiedot, eli minkä kirjastojen kokoelmissa kyseistä karttaa on ja onko se hyllyssä vai lainassa. Varsinainen...
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin tällä palstalla ansiokkaasti. Tutkijoiden mukaan ei löydy selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä. Linkin takaa löytyy aiempi vastaus sekä linkkejä hyödyllisiin lisälähteisiin:
Onko ihmisillä, joilla on situs inversus (sisäelinten peilikuvasijainti) vastaavasti aivopuoliskot eri päin kuin yleensä? Entä ovatko useimmat vasenkätisiä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivujen kautta on mahdollista tutkia mm. rippikirjoja ja syntyneiden luetteloita. Nurmon aineistoja voit katsoa täältä.
Seinäjoen pääkirjastossa on kirkonkirjoja myös mikrofilmattuina. Saatavilla olevat rullat ja tietoa niiden käytöstä löydät täältä.
En löytänyt kysymykseesi vastausta internetistä, enkä myöskään omaa matemaattisia taitoja, jotka riittäisivät asian todistamiseen suuntaan taikka toiseen. Internetissä on kuitenkin monia sivustoja, joilla tällaisia kysymyksiä voi kysyä ja pohtia yhdessä matemaattisesti lahjakkaiden ihmisten kanssa. Ehkä suosituin tällainen sivusto on https://math.stackexchange.com/. Uskon, että voit saada kyseiseltä sivustolta varsin nopean ja perusteellisen vastauksen kysymykseesi.
Kohtauksessa käytettiin oikeita nuolia, jotta näyttelijä Toshirō Mifunen pelkoreaktio olisi mahdollisimman uskottava. Ne nuolet, jotka häneen osuivat, olivat kuitenkin onttoa bambua ja niiden kärkinä oli lyhyet neulat. Nuolet ammuttiin pitkin lankoja, jotka ohjasivat ne osumaan tiettyihin paikkoihin Mifunen haarniskassa. Haarniskan alla Mifunella oli suojalevyt.Lähteet:"Shooting the Arrows in Throne of Blood" (video)Internet Movie Database 1, 2
Kyseessä voisi olla vuonna 1969 julkaistu Osaammeko kuunnella ja auttaa : lähimmäiskeskeisen sielunhoitomenetelmän opas (WSOY). Sen takakansitekstissä viitataan Kilpeläisen uraan psykiatrisen sairaalan sairaalateologina.
Verkosta ei tosiaan löytynyt ainakaan suomenkielisenä mitään yleistajuista vasenkätisyyteen liittyvää. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy seuraavia kirjoja: Coren, Stanley: Left hander--everything you need to know about left-handedness (John Murray, London, 1993) ja Laaksonen, Marja Leena: Vasenkätiset ( Kustannus-Mäkelä, Karkkila, 1985). Seuraavia kirjoja voi taas tiedustella kaukolainoiksi: Sattler, Johanna Barbara : Der umgeschulte Linkshänder : oder Der Knoten im Gehirn (Donauwörht : Ludwig Auer, 1995 ); Paul, Diane: Living left-handed (London : Bloomsbury, 1990).
Vasenkätisyydestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, tässä uusimpia: Kodin Kuvalehti 1998/15: Hietaniemi, Helena: Ero vai ei?; Duodecin 1997/4 :...
Suomen eduskunnan historia säätyvaltiopäivistä nykyaikaan on osoitteessa http://www.eduskunta.fi/fakta/historia/index.htm . Lisää kansanedustuslaitoksen historiasta löytyy kirjoista, esimerkiksi: Suomen eduskunta : tausta, toiminta, rakennus,(1991)ja Suomen keskushallinnon historia 1809-1996,(1996). Valtionhallinnon ja kunnallishallinnon kehityksestä on teoksessa Sääski, Kaija, Vornanen, Jouni, Asikainen, Jaakko: Yhteiskunta ja hallinto. 2. p., (1998). Kunnallispolitiikan ja kunnallishallinnon kehityksestä kerrotaan muun muassa kirjassa Harisalo, Risto, Rajala, Tuija, Ståhlberg, Krister: Kunnallispolitiikka. (1992). Uudempaa tietoa kunnallispolitiikasta ja kunnallishallinnnosta saa vaikkapa Lasse Oulasvirran ja Christer Brännkärrin Toimiva...
Valitettavasti Dominique Bonan teos Gala, la mujer más enigmática del siglo XX (1996) on poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista. Teosta ei näytä olevan muuallakaan Suomessa tai Pohjoismaissa.https://finna.fi/https://search.worldcat.org/Kansalliskirjaston kokoelmissa on lainattavissa teoksen ranskannos Dominique Bona: Gala (ISBN 208066817X).https://finna.fi/Record/fikka.2669674?sid=5141161049
Kirjaa ei saa kirjakaupoista (lähteenä FinnBooks-cdrom = kirjakaupoista saatavana olevat kirjat), mutta sitä kannattaa kysellä antikvariaateista. Kirjan saa lainaksi Helsingin kaupunginkirjastosta, katso aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/.
