Kyseessä lienee tämä Johann Gottfried von Herderin mietelmä:”Nuolt' älä ammu pois, jota koskaan et jälleen saa; onnen ryövätä voit, vaikea antaa on taas.””Drücke den Pfeil zu schnelle nicht ab, der nimmer zurückkehrt: Glück zu rauben, ist leicht; wiederzugeben, so schwer?” https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1415864?term=Nuolt%27%20%C3%A4l%C3%A4%20ammu%20pois&page=7Herder, Blumen aus morgenländischen Dichtern gesammlet (in: Zerstreute Blätter, 4. Sammlung), 1792. Zweites Buch
Valitettavasti kirjallisuutta aiheestasi ei juuri löytynyt.
Teoksessa Handbook of living religions /ed. John R. Hinnells on lyhyt maininta pocomanista.
Jamaikan uskontoja käsittelevät seuraavat:
- Rastafari and other African-Caribbean worldviews /Barry Chevannes
(saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ )
Lindasta löytyneet (Yliopistokirjastojen tietokanta)
- Chevannes, Barry: Rastafari : roots and ideology
- New trends and developments in African religions / edited by Peter B. Clarke
Suomeksi on toistaiseksi ilmestynyt vain Paul Gravettin kirja Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa (2005 sekä kappale Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 1 -kirjassa. Lehdet olit jo löytänytkin, lisäksi tulee mieleen Anime-lehti. - Jos muunkielinen kirjallisuus kiinnostaa, voit katsoa vaikka Frank-monihausta http://frank.kirjastot.fi/ asiasanalla manga tai aneime ja materiaalityyppi kirjat, mitä yleisissä kirjastoissa on saatavana.
Taneli Viljasen uutta teosta "Kaikki tilat ovat täynnä aaveita" on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta tilatut kappaleet eivät ole vielä tulleet kirjaston hankinta- ja luettelointiosastolle. Valitettavasti en osaa sanoa, milloin ne tulevat ja ovat lainattavissa, mutta sinun kannattaa seurata tilannetta HelMet-verkkokirjastosta.
Hei Anne,
Kyseessä voisi olla Kersti Frigellin Mukavantit tulevat tai Mukavantit sienimetsässä. Molemmat kirjat on julkaistu vuonna 1988.
Kirjat ovat sen verran vanhoja, että niitä ei kovin helposti löydä enää kirjastoista. Voit kuitenkin pyytää omaa kirjastoasi kaukolainaamaan kirjat esimerkiksi Varastokirjastosta. Voit myös etsiä kirjoja antikvariaateista.
Terveisin
Catharina Latvala
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei voi uusia Internetin kautta. Lainat voi uusia kirjastossa ja maksullisen ( 4,50 mk/min+ pvm) palvelunumeron 0600-060504 kautta. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 12-18. Lainoja uusittaessa tarvitset kirjastokortin. Lainoja ei uusita, jos niistä on varauksia, jos ne ovat myöhässä tai jos lainaajalla on maksamattomia maksuja.
Rovaniemen kirjastoon tulee Sompio-lehti ja se on luettavissa kirjastossa ilmestymisestään alkaen joko mikfofilminä tai paperilehtenä.
Mikrofilmit ovat lainattavia. Paperiset lehdet säilytetään mikfofilmin tuloon saakka.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä rekisteristä www.helmet.fi löytyy Lp-levy Mali, Mika & Turkka: Keinosiementäjän pojat, jolla on kappale "Yksi miljoonasta". Levyn voi tilata itselleen Vantaan kirjastosta (Tikkurilan musiikkivarastosta) oman kirjaston kautta kaukopalvelun välityksellä.
Olisiko kyseessä Veikko Juntusen kappale RENTUKKA-OJAN AATU (En syntynyt vauraaseen avaraan taloon)? Sen on levyttänyt useampikin artisti, nimekkäimpinä Eero Avén (Miljoona ruusua : juhlalevy, 2006). CD:llä kappale löytyy myös Seppo Kumpulaisen vuonna 2001 julkaistulta levyltä Penan parhaat 2, joka voi olla kyllä vaikea tavoittaa. Muut levytykset löytyvät vain vanhoilta LP-levyiltä ja kaseteilta. Tuo Avénin levytys löytyy ainakin Helsingin Itäkeskuksen kirjastosta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kallion kaupunginosa näyttäisi olevan osin Harjun tilan mailla.
http://www.vihreatsylit.fi/?p=5087
Heikki Wariksen kirjassa Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle kerrotaan tilanteesta vuonna 1900: "entiset huvila-alueet olivat laajentuneet kaupunginosiksi, joista suurin oli Kallio... Sen takana olivat Kaiku, Surutoin, Harju ja satamaradan toisella puolella Vallila. (s. 53)
Alppiharjun (ja Harjun historiasta) löytyy tietoa mm. Alppila-seuran sivuilta:
http://www.alppila.net/alppiharju
Kaivattu kirja lienee Niklas Ekstedtin ja Henrik Ennartin Maailman paras keittokirja : pitkän ja onnellisen elämän ruokaa (Atena, 2016).
"Maailmassa on niin kutsuttuja blue zone -alueita, joilla ihmiset elävät paitsi hyvin myös poikkeuksellisen pitkään. Näillä sinisillä alueilla Italiassa, Kreikassa, Japanissa, Keski-Amerikassa ja Skandinaviassa syödään niin hyvin ja terveellisesti, että satavuotiaita on enemmän kuin muualla maailmassa.
Tässä kirjassa tiedetoimittaja Henrik Ennart selvittää, mitä sinisten alueiden asukkaat syövät ja mistä raaka-aineista ja miten he ovat ruokansa valmistaneet. Ennartin löytöjen perusteella huippukokki Niklas Ekstedt on laatinut yli viisikymmentä herkullista ruokaohjetta."
Helmet -- Maailman paras...
Sopulit seikkailevat useammassakin lastenkirjassa. Voisikohan etsimäsi äänikirja olla Jukka Parkkisen kirjoittama Sammaltunturin sopulivuosi (WSOY, 1996). Kirjan tarinoiden päähenkilö on sopuli Takku Mustaturkki. Lapin luonnossa tapahtumien mukana pyörii koko joukko muitakin hahmoja. Pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa näyttäisi äänikirjaa vielä olevan kokoelmissa yksi kappale Pasilan kirjavarastossa.
Lähdelinkin blogissa kerrotaan Sammaltunturin sopulivuosi -kirjasta ja kahdesta muusta sopuliaiheisesta lastenkirjasta. Voit tutkia niiden kuvailuja, jos niistä löytyisi jotain tuttua.
http://tutetiti.blogspot.com/2005/12/posassa-sopuli-30.html
Verkosta löytyy erilaisia sivustoja, joista voi katsoa vanhojen Singer-koneiden valmistustietoja. Sivustot eivät ole virallisia Singer-yhtiön sivustoja, mutta kaikki sivustot ilmoittavat saman valmistusvuoden/-paikan. Seuraavien sivujen mukaan kone sarjanumerolla G783088 on valmistettu 1910 Elizabethportin tehtaalla Yhdysvaltojen New Jerseyssa. https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmhttps://www.singermachines.co.uk/faq/date-a-old-sewing-machine-from-serial-number-letter.html https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htmSinger-ompelukoneiden historiasta ei löydy painettua lähdekirjallisuutta (ainakaan Suomesta).
Kirjan nimi on itse asiassa hiukan pitempi eli "Sisar Elsa pitkospuilla". Tekijä on Seppo Kämäräinen ja kirja on julkaistu Kuhmossa 1995.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen luetteloista en ikävä kyllä kirjaa löytänyt. Kansalliskirjastossa (entinen Helsingin yliopiston kirjasto) se kyllä on ja siellä sitä voi lukea lukusalissa. Jos kuitenkin haluat saada kirjan kotiin, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kirjaa on näet lainattavana joissakin kirjastoissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa tai Internetin kautta. Osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
voi täyttää kaukopalvelupyyntölomakkeen. Kaukolainan hinta on 4 € /kirja.
Kansalliskirjaston yhteystiedot ovat seuraavassa osoitteessa...
Musiikkipedagogit toimivat usein musiikinopettajina esimerkiksi työväen- tai kansalaisopistoissa, joissa he opettavat soittoa, laulua tai musiikin teoriaa. Tehtäviin kuuluu oppituntien valmistelua sekä tuntien pitämistä. Ammatissa tarvitaan musiikin monipuolista tuntemusta, pedagogista osaamista sekä soitto- tai laulutaitoa.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon musiikkipedagogi (AMK). Tutkinnon voi suorittaa musiikin koulutusohjelmassa sekä pop/jazz-musiikin koulutusohjelmassa.
Yliopistoissa voi myös opiskella musiikkialaa. Alempi korkeakoulututkinto on musiikin kandidaatti, ylempi musiikin maisteri. Taideyliopiston musiikikasvatuksen koulutusohjelman tutkintoja ovat kandidaatti ja maisteri,...
Kollegat keksivät ehdottaa Heikki Luoman teosta Vain muutaman huijarin tähden ja Jari Järvelän kirjaa Minä, kaupunginjohtaja. Mahtaisiko kumpikaan näistä täsmätä muistikuviin?
