Rovaniemen kirjastoon tulee Sompio-lehti ja se on luettavissa kirjastossa ilmestymisestään alkaen joko mikfofilminä tai paperilehtenä.
Mikrofilmit ovat lainattavia. Paperiset lehdet säilytetään mikfofilmin tuloon saakka.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä rekisteristä www.helmet.fi löytyy Lp-levy Mali, Mika & Turkka: Keinosiementäjän pojat, jolla on kappale "Yksi miljoonasta". Levyn voi tilata itselleen Vantaan kirjastosta (Tikkurilan musiikkivarastosta) oman kirjaston kautta kaukopalvelun välityksellä.
Voit etsiä tietoa Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1012560647 esim. asiasanoilla tiedonhallinta, tietohallinto, informaatio. Asiasanoja voi myös yhdistellä. Kokoelmista löytyy eniten suomenkielistä kirjallisuutta, esim. Mikko Ruohosen Yrityksen tietohallinto (1999).
Englanniksi löytyy mm. Kenneth C. Laudonin Essentials of management information systems: organization and technology in the networked enterprises (2001) ja Mariam Ginmanin Information culture and business performance (1993). Yleisissä kirjastoissa asiasanoitus tehdään suomeksi ja ruotsiksi, englanniksi asiasanoja ei ole.
Internetistä voit etsiä myös englanninkielisillä asiasanoilla....
Olisiko kyseessä Veikko Juntusen kappale RENTUKKA-OJAN AATU (En syntynyt vauraaseen avaraan taloon)? Sen on levyttänyt useampikin artisti, nimekkäimpinä Eero Avén (Miljoona ruusua : juhlalevy, 2006). CD:llä kappale löytyy myös Seppo Kumpulaisen vuonna 2001 julkaistulta levyltä Penan parhaat 2, joka voi olla kyllä vaikea tavoittaa. Muut levytykset löytyvät vain vanhoilta LP-levyiltä ja kaseteilta. Tuo Avénin levytys löytyy ainakin Helsingin Itäkeskuksen kirjastosta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kallion kaupunginosa näyttäisi olevan osin Harjun tilan mailla.
http://www.vihreatsylit.fi/?p=5087
Heikki Wariksen kirjassa Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle kerrotaan tilanteesta vuonna 1900: "entiset huvila-alueet olivat laajentuneet kaupunginosiksi, joista suurin oli Kallio... Sen takana olivat Kaiku, Surutoin, Harju ja satamaradan toisella puolella Vallila. (s. 53)
Alppiharjun (ja Harjun historiasta) löytyy tietoa mm. Alppila-seuran sivuilta:
http://www.alppila.net/alppiharju
Kaivattu kirja lienee Niklas Ekstedtin ja Henrik Ennartin Maailman paras keittokirja : pitkän ja onnellisen elämän ruokaa (Atena, 2016).
"Maailmassa on niin kutsuttuja blue zone -alueita, joilla ihmiset elävät paitsi hyvin myös poikkeuksellisen pitkään. Näillä sinisillä alueilla Italiassa, Kreikassa, Japanissa, Keski-Amerikassa ja Skandinaviassa syödään niin hyvin ja terveellisesti, että satavuotiaita on enemmän kuin muualla maailmassa.
Tässä kirjassa tiedetoimittaja Henrik Ennart selvittää, mitä sinisten alueiden asukkaat syövät ja mistä raaka-aineista ja miten he ovat ruokansa valmistaneet. Ennartin löytöjen perusteella huippukokki Niklas Ekstedt on laatinut yli viisikymmentä herkullista ruokaohjetta."
Helmet -- Maailman paras...
Sopulit seikkailevat useammassakin lastenkirjassa. Voisikohan etsimäsi äänikirja olla Jukka Parkkisen kirjoittama Sammaltunturin sopulivuosi (WSOY, 1996). Kirjan tarinoiden päähenkilö on sopuli Takku Mustaturkki. Lapin luonnossa tapahtumien mukana pyörii koko joukko muitakin hahmoja. Pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa näyttäisi äänikirjaa vielä olevan kokoelmissa yksi kappale Pasilan kirjavarastossa.
Lähdelinkin blogissa kerrotaan Sammaltunturin sopulivuosi -kirjasta ja kahdesta muusta sopuliaiheisesta lastenkirjasta. Voit tutkia niiden kuvailuja, jos niistä löytyisi jotain tuttua.
http://tutetiti.blogspot.com/2005/12/posassa-sopuli-30.html
Verkosta löytyy erilaisia sivustoja, joista voi katsoa vanhojen Singer-koneiden valmistustietoja. Sivustot eivät ole virallisia Singer-yhtiön sivustoja, mutta kaikki sivustot ilmoittavat saman valmistusvuoden/-paikan. Seuraavien sivujen mukaan kone sarjanumerolla G783088 on valmistettu 1910 Elizabethportin tehtaalla Yhdysvaltojen New Jerseyssa. https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmhttps://www.singermachines.co.uk/faq/date-a-old-sewing-machine-from-serial-number-letter.html https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htmSinger-ompelukoneiden historiasta ei löydy painettua lähdekirjallisuutta (ainakaan Suomesta).
Kirjan nimi on itse asiassa hiukan pitempi eli "Sisar Elsa pitkospuilla". Tekijä on Seppo Kämäräinen ja kirja on julkaistu Kuhmossa 1995.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen luetteloista en ikävä kyllä kirjaa löytänyt. Kansalliskirjastossa (entinen Helsingin yliopiston kirjasto) se kyllä on ja siellä sitä voi lukea lukusalissa. Jos kuitenkin haluat saada kirjan kotiin, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kirjaa on näet lainattavana joissakin kirjastoissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa tai Internetin kautta. Osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
voi täyttää kaukopalvelupyyntölomakkeen. Kaukolainan hinta on 4 € /kirja.
Kansalliskirjaston yhteystiedot ovat seuraavassa osoitteessa...
Hyvä ystävä! Ystävyydestä löytyy kyllä useita tietokirjoja, mene vain rohkeasti kirjastosta kysymään!
Tässä muutamia esimerkkejä: Alberoni: Ystävyys. Otava 1986; Cicero: Vanhuudesta-- Ystävyydestä--Velvollisuuksista, WSOY 1998; Dotterweich: Ystävyyden käsikirja, Buster 1998; Elämän käyttöohjeita--miten pysyä ystävinä, SLEY 2000; Iloitse hyvistä ihmissuhteista, Valitut palat 1995
Kirjaston hakuohjelmalla löydät vielä lisää, kirjoita vain asiasanaksi ystävyys.
Musiikkipedagogit toimivat usein musiikinopettajina esimerkiksi työväen- tai kansalaisopistoissa, joissa he opettavat soittoa, laulua tai musiikin teoriaa. Tehtäviin kuuluu oppituntien valmistelua sekä tuntien pitämistä. Ammatissa tarvitaan musiikin monipuolista tuntemusta, pedagogista osaamista sekä soitto- tai laulutaitoa.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon musiikkipedagogi (AMK). Tutkinnon voi suorittaa musiikin koulutusohjelmassa sekä pop/jazz-musiikin koulutusohjelmassa.
Yliopistoissa voi myös opiskella musiikkialaa. Alempi korkeakoulututkinto on musiikin kandidaatti, ylempi musiikin maisteri. Taideyliopiston musiikikasvatuksen koulutusohjelman tutkintoja ovat kandidaatti ja maisteri,...
Kollegat keksivät ehdottaa Heikki Luoman teosta Vain muutaman huijarin tähden ja Jari Järvelän kirjaa Minä, kaupunginjohtaja. Mahtaisiko kumpikaan näistä täsmätä muistikuviin?
Runojen analysoinnista yleisesti ei ole kirjoitettu kovinkaan paljon. Yksittäisten runoilijoiden tuotantoa on sen sijaan käsitelty runsaammmin.
Seuraavista teoksista on toivottavasti hyötyä runojen analyysiin ja tulkintaan:
Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus,WSOY,2000.
Viksten, Vilho, Runo ja tulkinta,WSOY,1971.
Äidinkieli ja kirjallisuus, käsikirja, WSOY, 2003.
Vinkkejä saat myös lukemalla vaikkapa runoarvosteluja.
Katso esim: http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+runous
Kirjaa löytyy Helsingistä Pasilan, Pohjois-Haagan ja Puistolan kirjastoista sekä Vantaalta Myyrmäen, Martinlaakson ja Pähkinärinteen kirjastoista. Vanhempaa painosta löytyy Pasilan, Kauniaisten ja Tapiolan kirjastojen varastoista.
Mikäli edellä mainitut kirjastot eivät sijaitse lähellä, voi kyseisestä kirjasta käydä tekemässä varauksen omassa lähikirjastossa. Sen jälkeen kirja lähetetään asiakkaan toivomaan kirjastoon.
Tällainen arvio tosiaan löytyy, mm. näiltä sivuilta:
http://scoremaximizer.com/2011/03/08/the-21st-century-has-provided-peop…
http://mybackpages.typepad.com/mybackpages/2012/07/a-sermon-on-rest-vio…
Jälkimmäisellä sivulla tosin puhutaan Martin Lutherista eikä tavallisesta kansalaisesta.
Mitään täsmällisiä kertoimia on tuskin mahdollista esittää. Lähinnä kaiketi vain halutaan antaa kuva tiedon valtavasta lisääntymisestä.
Totta kuitenkin on, että 1500-luvun ihmisen oli aika vaikea saada tietoa maailmasta. Useimmat ihmiset eivät eläissään käyneet kotipitäjänsä ulkopuolella, kansankielisiä kirjoja oli tuskin nimeksikään asti, korkeammissakin yhteiskunnallisissa asemissa olevien ihmisten lukutaito oli harvinainen tai korkeintaan näennäinen,...
Google Earth ei tarjoa samanlaista resoluutiota eli tarkkuutta kaikkialta. Karkeasti ottaen mitä etäämpänä ollaan suurista kaupungeista ja erityisesti Yhdysvalloista, sitä karkeampaa kuvaa on tarjolla. Parhaan tarkkuuden kuvaa löytyy New Yorkin tai Lontoon kaltaisista suurkaupungeista. Pääosa maailman harvaanasutuista alueista on kuvattu hyvin karkeasti.
Googlen Earthia käyttävän tietokoneen asetuksilla ei pitäisi olla tähän lähdetiedon tarkkuuteen mitään vaikutusta. Erittäin vanhoilla näytöillä saattaa olla vaikeuksia näyttää korkeatasoisimpia kuvia sillä terävyydellä, mitä lähdetiedossa on. Uudemmilla näytöillä tätä ongelmaa ei pitäisi olla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hyvä paikka yöpyä on Rastila Camping Helsinki -leirintäalue. Se ei ole kovin kaukana Roihuvuorestakaan. Leirintäalueen sivusto löytää alta:
http://www.rastilacamping.fi/
Tarkempia tietoja saa sähköpostitse: rastilacamping(at)hel.fi
Persicon kirjaa vuodelta 1990 on todella vaikea jäljittää. Kannattaa kuitenkin vielä kysyä kirjastojen kaukolainatoimistosta, joskin ruotsalaisesta Libris-tietokannastakaan kirjaa ei löytynyt. Kaukolainapyynnön voi tehdä kaupunginkirjaston kotisivulta.
