Tässä muutama aiheesta kertovaa suomennettua kirjaa:
Cain, Geoffrey: Totaalinen poliisivaltio : tutkimusmatka Kiinan valvontakoneiston uumeniin
Turkel, Nury: Ei pakotietä : uiguurin tarina
Sauytbay, Sayragul: Avaintodistaja : pako Kiinan nykypäivän keskitysleireiltä
Varsinaista vertailua Suomen ja Ruotsin järvivesien ekologisesta tilasta ei valitettavasti löytynyt. Uimavesien puhtaudesta molemmista maista löytyy tietoa Euroopan ympäristökeskuksen State of bathing waters-kartasta. Kartan tieto on vuodelta 2020 ja siinä voi valita järvivedet, jolloin voi verrata Suomen ja Ruotsin järviuimavesiä toisiinsa. Kartasta on myös uudempi versio vuoden 2023 tiedoilla, mutta siinä eri vesistötyyppejä (järvet, joet, rannikkovedet) ei voi erotella toisistaan. Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi ja edellinen arviointi on tehty vuonna 2019. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottivat tuolloin Suomen pintavesien ekologisesta tilasta. Lisätietoa Suomen vesien ekologisesta...
Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstaalla (entinen Kohtaamispaikka Lasipalatsi) on asikkaiden käytössä videoiden editointia varten Adoben Premiere-ohjelmisto yhdistettynä tehokkaaseen tietokoneeseen.
Jos HelMet-korttiisi on liitetty PIN-koodi, voit varata videoeditin osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/ (Kaupunkiverstas, Työtila 8). Voit tietenkin myös soittaa Kaupunkiverstaalle ja varata ajan. Videoeditointiin voi myös varata henkilökohtaisen opastuksen.
Myös Myllypuron mediakirjastossa on asiakkaiden käytettävissä videoeditointilaitteet.
Lisätietoja asiasta sinun kannattaa kysyä suoraa em. kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Palvel…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/...
Eläinaiheisia pelikortteja on ollut monia, joten on vaikea sanoa, minkänimiset sinun korttisi olivat. Tällä hetkellä myynnissä on esim. pelikorttiklassikoiksi nimetty sarja lasten pelikortteja, joissa on useita eläinaiheisia. Tietoa näiden korttipelien iästä ei löytynyt. Alla linkki yhdellä näitä pelejä myyvälle sivuille, josta näkyvät korttipakkojen kuvat:
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/lasten-pelikortit-hullunkuriset-perheet-elain
Yleensä apurahojen ja avustusten saamisen edellytyksenä on näytöt kirjallisuuden alalta. Kaunokirjallisten näyttöjen ei välttämättä tarvitse olla julkaistuja teoksia, vaan voivat olla myös alan julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, esseitä ja muita vastaavia.
Kulttuurialan säätiöitä ja rahastoja on runsaasti. Ne löytyvät listattuna täältä:
http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat
Näistä tunnteuimpiin kuuluvat:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen keskustoimikunta
Kordelinin säätiö
Jenni ja Antti Wihurin rahasto
sekä listalta löytymätön Otavan kirjasäätiö:
http://www.otava.fi/yritys/kirjasaatio/fi_FI/etusivu/
Helsingin kaupunginkirjaston osalta eduskuntavaalien esitemateriaalia ja tilaisuuksia koskien kirjastoja on ohjeistettu seuraavan linjan mukaisesti :
- puolueet ja yksittäiset ehdokkaat voivat pitää suljettuja kokouksia kirjaston kokoustiloissa
- puolueet ja yksittäiset ehdokkaat eivät voi järjestää kirjastoissa avoimia yleisötilaisuuksia
- vaalimainoksia ei saa laittaa esille kirjastoihin
Kirjasto voi itse halutessaan järjestää tasapuolisuusperiaatetta noudattavia vaaliaiheisia tilaisuuksia eli paikalle tulee kutsua usean eri puolueen edustajia. Tällaisia ovat esim. paneeli- tai keskustelutilaisuudet.
Tällä hetkellä kirjastoissa ei ole resursseja pitää yllä toimivaa vaali-infopistettä, jossa puolueet ovat tasapuolisesti edustettuina ja...
Hei,Olympiasoihtu kulki Kreikan Olympiasta Tanskan ja Ruotsin kautta Suomen Tornioon, josta se kulkeutui monien käsien kautta lopulta Helsinkiin Olympiastadionille, jossa Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen sytyttivät olympiatulet. Tämän matkan aikana soihtua kuljetti yli 3000 henkilöä (Suomen osuuden aikana n. 1600), joiden henkilöllisyyksistä ei ole pidetty tarkkaa kirjaa. Emme siis valitettavasti osaa suoraan sanoa, kuka juoksi soihdun kanssa juuri eduskuntatalon kohdalla.Terttu Mämmelän teos Tuli Olympiasta : Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti kertoo tekstein ja valokuvin paikkakuntakohtaisesti soihtuviestin etenemisestä. Voisin suositella teille kirjan lainaamista, jos haluatte tutkia asiaa vielä tarkemmin. Kirjoja...
Molemmat kirjat sinun on mahdollista kaukolainata ottamalla yhteyttä sinua lähimpään yleiseen kirjastoon. Ensimmäinen kirja näyttäisi olevan tällä hetkellä paikalla Toijalassa ja toinen Rovaniemellä. Lähimmän kirjastosi kaukopalvelu hankkii teoksen käsiisi.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kaukopalvelun email:
kauko.palvelu@jkl.fi
ja puh:
014-624 433
Suomalaislapsien kuolleisuudesta eri aikoina ja eri alueilla on saatavilla jonkin verran aineistoa, josta osa on vieraskielistä. Laitan tähän jäljempänä kuitenkin tiedon niistä vieraskielisistäkin.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löysin taulukon, jonka laita tähän oheen. Siitä käy ilmi lasten kuolleisuus vuosittaisena lukumääränä 1700 -luvulta lähtien. 1700 -luvulla näyttää lasten kuolleisuus olleen vielä suurempaa kuin 1900 -luvun alussa, vaikka väestö oli tuolloin pienempi.
Yleisteos, josta saattaa olla hyötyä:
Tekijät: Kartovaara, Leena
Nimeke: Suomalainen lapsi / Leena Kartovaara, Hannele Sauli
Julkaistu: Helsinki : Tilastokeskus, 2000
ISSN 0784-8447
ISBN: 951-727-778-4
Täyttä asiaa aiheenne kannalta, mutta englanninkielinen:
Tekijät...
Romaaneja eri maista ja kulttuureista on ilmestynyt suomeksi paljon, mutta jokainen niistä omanlaisensa.Keräsimme sinulle joitakin nimiä, jotka aiheeltaan olisivat sellaisia kuin toivoit.
Afrikkaan sijoittuvia tarinoita ovat mm. Adichien Purppuranpunainen hibiscus ja Doris Lessingin Ruoho laulaa ja miksei Blixenin Europpalaisena Afrikassa sekä Farahin Aavikon tyttäret
Cecilia Samartinin Nora & Alicia sijoittuu Kuubaan, Isabel Allenden Rakkaus ja varjo kertoo Chilestä.
Espanjan sisällisodan ajoista kertovat kirjat Duenasin Ommelten välinen aika sekä Hemingwayn Kenelle kellot soivat.
Kamilla Shamsien Poltetut varjot kertoo Intiasta. Jakaranda puun lapset sijoittuu Iraniin ja suosittu muistelmateos Sassonin Prinsessa Saudi-Arabiaan
Rovaniemen pääkirjastossa on jatkuvasti pieni poistokirjojen myynti lehtisali Elissassa. Muuten poistokirjamyyjäisiä pidetään pääkirjastossa kolme kertaa vuodessa.Seuraavan kerran myyjäiset järjestetään 9.-15.10.2017.
Kyseessä voisi olla novelli nimeltä Kasvissyöntikausi, jossa kaksi miestä ryhtyy noudattamaan metson elintapoja ja mm. syövät neulasia puun latvassa.
Novelli on julkaistu seuraavissa Huovisen teoksissa:
Ympäristöministeri : ekotarinoita (Otava, 1982)
Kootut teokset. 9 osa (WSOY, 1986)
Bakulainen pahvala. Toinen osa (WSOY, 2005)
Lisäksi se löytyy kokoelmateoksista Novellin vuodenajat (Weilin+Göös, 1987) ja Ihmisiä : uutta suomalaista proosaa Samuli Parosesta Rosa Liksomiin (Tammi, 1992).
Krishnamurtilla ei ollut elämänkumppania. Hänellä oli tosin pitkä suhde läheisen työtoverinsa Desikacharya Rajagopalin Rosalind-vaimoon. Suhde tuli ilmi vasta Krishnamurtin kuoleman jälkeen. Lähde: Guruja, joogeja ja filosofeja (WSOY 2008)
Kaikkialla Pirkanmaalla ei siirrytty peruskouluun samanaikaisesti. Suuressa osassa maakuntaa koulunuudistus tapahtui vuonna 1976, mutta aiemminkin peruskoulun aloittaneita kuntia Pirkanmaalta löytyy: esimerkiksi Kangasalla alettiin peruskoulua käydä jo syyslukukaudella 1973. Ensimmäinen pirkanmaalaisikäluokka, jolle peruskoulu oli kotikunnasta riippumatta tarjolla ensimmäisestä luokasta alkaen, olivat siis koulunsa syksyllä 1976 aloittaneet eli vuonna 1969 syntyneet lapset.
Kyseessä voisi olla sama runo, josta on kysytty palvelussa aiemminkin. Runo alkaa "Sun on helmet, sun on villas."
Linkki Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiempaan vastaukseen Olen joskus jossain nähnyt runon, joka alkaa "Sun on helmet, sun on villa... ja on siis runo sekä suomeksi että englanniksi. Muistan, että se oli jonkin verran… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Vastauksessa mainitussa Pekka Lounelan kirjassa on myös runon kirjoittajan tekemä suomennos runosta. Linkki kirjan tietoihin Keski-kirjastossa Rautainen nuoruus : välikysyjien kronikka | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Useitakin James Bond -elokuvia on vuosien varrella jäänyt tekemättä. Myös Daniel Craigin tähdittämä viimeisin Bond-elokuva No Time To Die (2021) viivästyi ensin taiteellisten erimielisyyksien ja sitten koronapandemian vuoksi. Alla olevista linkeistä löytyy lisää tietoa vuosien saatossa suunnitteilla olleista ja filmaamatta jääneistä James Bond -elokuvista: https://muropaketti.com/elokuvat/elokuvauutiset/tiesitko-tata-sean-conneryn-james-bond-elokuvista-ei-koskaan-julkaistu-tarinassa-robottihait-kuljettivat-atomipommeja-new-yorkin-viemareissa/https://www.digitalspy.com/movies/a37688094/james-bond-movies-cancelled-unmade/https://screenrant.com/every-unmade-james-bond-movie-and-why-they-didnt-happen/https://www.esquireme.com/...
Kangaslammen kunta liitettiin Varkauteen vuonna 2005. Nykyisen Varkauden alueella ei ole ainakaan Järviwikin mukaan Kangaslampi-nimisiä vesistöjä.Lähteet:https://www.jarviwiki.fi/wiki/Varkaushttps://www.jarviwiki.fi/wiki/Kangaslampi https://kangaslamminkyla.fi/#Kangaslampi
Aiheesta kannatta hakea kirjaston aineistotietokannasta hakusanoilla keskiaika ja pukeutuminen, tai keskiaika ja vaateeet.
Mm. tällaisista teoksista on varmaan apua:
Hunnisett, Jean: Period costume for stage & screen. Patterns for women's dress, Medieval-1500
A Pictorial history of costume
Hatt, Christine: Clothes of the medieval world
Embleton, Gerry: Medieval military costume : recreated in colour photographs
Ruby, Jennifer: People in costume. The medieval world
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
