Hyllypaikka ei toimi HelMetissä hakuterminä juuri tuosta mainitsemastasi syystä: eri kirjastot käyttävät sitä eri tavoin. Kirjastoilla täytyy nimittäin olla mahdollisuus merkitä omiin kokoelmiinsa erilaisia asioita oman tarpeensa mukaan. Osa kirjastoista tekee hyvinkin yksityiskohtaisia merkintöjä tuohon Hyllypaikka-kenttään, osa taas ei. Esimerkiksi Pasilassa kaikkia kaunokirjallisuuden lajeja ei siihen välttämättä merkitä. Eri kirjastojen hyllypaikkamerkinnöistä ei ole mitään listaa, eikä oikein voi ollakaan, koska joka päivä tähän kenttään saattaa tulla uudenlaisia merkintöjä.
Tehokkain tapa etsiä haluamaasi kirjallisuutta on valita HelMetin etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita sitten hakukenttään vaikkapa "tieteiskirjallisuus...
Hei,
Etunimi oli työläs löytää mutta viimein sekin löytyi ja runsaasti tietoja.
Pekka Ollilainen (s.1866 Nurmeksessa, k. 1940)
Kyseessä on sama henkilö. SKVR:n mukaan kerännyt aineistoa 1888-1892, joten hän on ollut reilu parikymppinen opiskelija.
”Opettaja P. Ollilainen Joroisista on lähettänyt runsaan ja hyvin toimitetun kokoelman satuja, runoja, loitsuja, taikoja ja arvoituksia Nurmeksesta, Rautavaaralta, Nilsiästä, Kuusjärveltä, Enosta, Sortavalasta ja Pieksämäeltä. Hänelle ehdotetaan 50 markan rahapalkinto.”
(Suomi : kirjoituksia isänmaallisista aineista, toim. SKS, 1895)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/498427?term=P.%20Ollilainen&page=254
Opettajana Joensuun kansakoulussa sekä ilta- ja...
Hei,
Etsimäsi kappale voisi olla laulaja Anneli Sarin esittämä 'Ken oli hän?'.
Kappale on julkaistu Mustalaisten lauluja -kokoelmalevyllä (1969/1970), jolla esiintyy useita eri laulajia. Myöhemmin kappale esiintyy monilla Anneli Sarin kokoelmalevyillä, myös kappaleen nimeä kantavalla albumilla Ken oli hän (1975).
Kappale on kansansävelmä ja sen on sanoittanut Pirkko Ahlgren. Myös muut laulajat ovat kappaletta esittäneet.
Lähde: Äänitetietokanta fono.fi
Helsingin kaupungin kirjastoissa voi käyttää Internetiä ilmaiseksi, ainoastaan tulosteet maksavat. Viisi ensimmäistä ovat ilmaisia tulosteita, senjälkeen 1,-/kpl. Kannattaa varata kuitenkin aika etukäteen, varsinkin jos tarvitsee konetta pidemmäksi ajaksi. Helsingin kaikista kirjastoista löytyy Internet-yhteys. Eniten koneita löytyy Kirja-Kaapelista p. 31085000, Viikistä 310 85071, Vuosaaresta 310 85098. Sekä Töölöstä ja Pasilan Pääkirjastosta.
Oheisessa linkissä voi verrata rahojen arvoja eri vuosina: http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?PID=702534. Sieltä selviää, että 250.000 mk vuonna 1949 olisi vuonna 1949 42046,98 € ja vuonna 2004 54.000 mk eli 9082,15 €. Luvut tulee laittaa laatikoihin ilman pisteitä.
Kasvatustieteelliseen aineistoon erikoistunut tietokanta on ERIC, josta löytyy ilmaisversio alla olevasta linkistä. ERIC on englanninkielinen ja haut on siksi tehtävä englannin kielellä. ERIC sisältää Kasvatustieteellisiä kirjallisuusviitteitä 1960-luvulta lähtien.
http://eric.ed.gov/
Suomenkielinen, vapaasti käytettävä verkkoaineisto on esim. ARTO, joka on kotimainen artikkeleiden viitetietokanta ja sisältää artikkeleita monelta tieteenalalta, myös kasvatustieteestä. ARTO:sta voi tehdä hakuja esim. alla olevan linkin kautta:
https://finna.fi
Verkkoaineiston hakuun kannattaa kysyä neuvoa myös oman ammattikorkeakoulun kirjastosta. Esim. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), jolla on alueyksiköt pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Kauniainen,...
1960-luvun Turun Sanomat on mikrofilmimuodossa Turun kaupunginkirjastossa ja joissakin yliopistokirjastoissa (Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto). Mikrofilmejä voi lukea kirjaston laitteilla kirjastossa. On myös mahdollista kaukolainata joitakin mikrofilmirullia lähikirjastosi kautta kirjastossa luettavaksi.
Jonkin tietyn artikkelin hakeminen etukäteen ei kuitenkaan ole mahdollista. Olisi siis hyvä tietää melko tarkkaan, koska uutinen on julkaistu, muuten mikrofilmien selaaminen on melkoinen urakka.
Sanakirjan mukaan suomennos on studio-ohjaaja. Ammattinetistä www.ammattinetti.fi ei löydy tuolla termillä kuvausta, mutta muuta tietoa Televisio- ja radioalasta sieltä löytyy.
Olisiko tekijä kuitenkin Kirsti Loukola-Ruskeeniemi? Hänen ja Timo Heinon artikkeli vuodelta 1996 on julkaistu Economic Geology -julkaisussa:
Loukola-Ruskeeniemi, K. & Heino, T. 1996. Geochemistry and genesis of the black shale-hosted Ni-Cu-Zn deposit at Talvivaara, Finland. Economic Geology 91, 80–110
Linkki artikkelin abstraktiin löytyy alta:
https://pubs.geoscienceworld.org/segweb/economicgeology/article-abstract/91/1/80/21633
Economic Geology -julkaisu on Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjaston kokoelmissa. Kampuskirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/kumpula/
...
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä siellä joku tietäisi etsimäsi runon! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku lukijoistamme mistä runosta voisi olla kyse?
Runo on Lauri Parviaisen laulu Tiainen, joka alkaa sanoilla "Ulkona paukkuu pakkanen".
Laulu nuotteineen ja sanoineen löytyy mm. lastenlaulukirjoista Iloisia lauluja lapsille (1946) ja Parviainen, Lauri: Pienten lauluja (uusin painos 2002)
Kirjat löytyvät Outi-kirjastoista.
Kirjastojen tietopalvelu ei voi ottaa tähän kantaa. THL:n mukaan koronarokotuksen jälkeenkin tulee noudattaa turvavälejä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta sekä käyttää maskia, koska vielä ei ole tarpeeksi tietoa, kuinka hyvin rokote estää tartuttamista
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/oma-koronarokotus-miten-miksi-ja-milloin-
Yhdysvaltain tautikeskuksen (Centers for Disease Control and Prevention) mukaan täysin rokotetut (kaksi pistosta Pfizerin, Modernan tai AstraZenecan rokotteita saaneet sekä yhden pistoksen Johnson & Johnsonin rokotetta saaneet) voivat tavata...
Netistä löytyy hakusanalla kirjottajakurssi Runot.fi, jonka yhtenä harjoituksena on kirjoittaa jatkoa alulle Jos olisin talo.
runot.fi/runotreenit/avaakirjoituslukot
Kyseinen runo kokonaisuudessaan löytyy Paula Piiraisen blogista Mietteitä maalta.
Kyseessä lienee Jan Terlouwin Katorian kuningas (WSOY, 1983). Tullakseen Katorian kuninkaaksi nuoren Stachin on suoriuduttava seitsemästä vaarallisesta tehtävästä. Yksi niistä on Vaakavuoren velhon kukistaminen. Joka ilta Vaakavuoren kaupungissa vierailee vanha mies ja pyytää almua. Hänelle on annettava jotain, mitä todella tulee kaipaamaan – jotakin, minkä olisi mielellään halunnut pitää. Lahjoilla velho pitää yllä tulta, jota ei saa päästää sammumaan. Jos niin käy, vajoaa kaupunki ja kaikki jotka siellä elävät maan sisään. Tulta voivat pitää yllä ainoastaan uhrit, jotka luovutetaan vastahakoisesti.
Tähän kysymykseen on kyllä vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Jokaisella kirjastolla kun on asiakaskoneilla käytössä omat sovelluksena. Jo esimerkiksi pääkaupunkiseudulla käytännöt vaihtelevat kaupunkien välillä: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoilla on erilaiset sovellukset. Minun on vain kehotettava kaikkia asiasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä omaan kirjastoon ja sen tietotekniikkayksikköön tai muuhun vastaavaan.
Ehkä kuitenkin käytät asiakaskoneita Helsingin kaupunginkirjastossa? Helsingin kirjastojen tietotekniikkayksiköstä kerrottiin seuraavaa:
Ensinnäkään Messengerin asentaminen Asko-koneille ei ole mitenkään helppoa ja toisekseen ohjelma ei ole tietosuoja-asetustensa puolesta mitenkään kaikkein...
Twin Peaksin eräässä jaksossa esiintyvä "Jack Rabbit's Palace" on fiktiivinen paikan tai rakennuksen nimi, ei julkaisu. Tällaisen käsityksen saa ainakin ilmaisulla googlaamalla.
Heikki Poroila
Hei,
Näissä on käytännössä vain yksi syy. Niitä ei myyty tarpeeksi. Itse asiassa harvalta ulkomaiselta kirjailjalta on suomennettu koko tuotanto. Uusia dekkaristeja ilmestyy sitä tahtia, että jossain vaiheessa joidenkin kiinnostus vähenee uusien teiltä. Kirjoihin perustuva Bones-sarja varmaan auttoi myyntiä, mutta näyttäisi ettei tarpeeksi, koska kirjojen suomentaminen lopetettiin sarjan olessa vielä käynnissä. Muidenkin Reichsin tyyppisten kirjojen suosiohuippu taisi olla juuri tuossa kirjojen suomentamisvuosien tienoilla. WSOY:ltä voi tietysti kysyä tarkemmin, mutta tuskin he jatkavat suomentamista kerran lopetettuaan.
Toivottavasti uusista (ja miksei vanhemmistakin) jännityskirjailijoista löytyy yhtä mieluisia luettavia.
Juoni tuntuu jotenkin kovin tutulta, mutta en löytänyt enää kouluradion ohjelmistoa 1960-luvun alusta. Kenties ohjelmatietoja löytyisi Elkasta? Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on 20.1.2020 selvitelty kouluradion historiaa."Ylen arkistosta kerrottiin, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun: https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ Ja Ylen arkistomyyntiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon#yhteystiedot
Kirjaa voisi kysyä juonen perusteella myös Lastenkirjainstituutista. https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta...
Taulua kannattaisi näyttää taiteen asaintuntijalle tai kysyä netin sivustojen kautta taidearviointia ja tietoa taulun mahdollisesta tekijästä.
Esim. Hagelstamin huutokauppojen sivuilta voi kysellä tai Bukowskin sivuilta Online-arvioinnista. Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat maksuttomia.
Myös Antiikki & Design-lehdestä löytyy palsta "mikä, missä, milloin", jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja.
Tässä linkkejä sivustoille:
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.hagelstam.fi/
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista/kysy-meilta-esineistasi
