Kysyin asiaa Designmuseo Arabiasta. Sieltä vastattiin, että maljakko on Arabian mallistoa, mutta koristeen on luultavasti maalannut harrastelija.
Jos aihe kiinnostaa, kannattaa tutustua Katja Weiland-Särmälän blogikirjoitukseen Posliiniin maalattuja kuvia (21.6.2017). https://antiikkidesign.fi/blogit/posliin-maalattuja-kuvia
Weiland-Särmälän mukaan Arabia on myynyt valkoisia lautasia, purkkeja ja rasioita koristemaalareiden tarpeisiin. Kirjoituksessa pohditaan, miten tällaisen voi erottaa Arabian taitelijan työstä.
Kaivattu kirja lienee nimellä Truus tunnetun kirjoittajan ja kuvittajan Seuraa jälkiä! (Kustannus-Mäkelä, 1999).
"Päähenkilöinä tässä kirjassa ovat sinun omat sormesi. Seuraamalla sormillasi kultaisia sormenjälkiä saat selville kirjan juonen. Voit kävellä, juosta, hiipiä, hyppiä, kutittaa, maalata, silittää ja lentää! - Kirjan lopussa odottaa yllätys!"
Kirjan sinisessä kansikuvassa on neljä eläintä: karhu, orava, myyrä (kontiainen) ja hiiri. Sisäsivujen jäljityskuvissa "päähenkilöinä" ovat hiiret.
Richard Wrightin romaanissa Amerikan poika Bigger Thomas surmaa Mary Daltonin, joka on 23-vuotias.
Richard Wright: Amerikan poika (Native Son, suom. Eva Siikarla ja Antero Tiusanen, 1972, s. 375)
Valitettavasti vastaajamme eivät muistaneet tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tuira on yksi Oulun kansainvälisimmistä kaupunginosista, ja alueella asuu ihmisiä useista eri maista ja kieliryhmistä.Oulun kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa on jaoteltu kaupungin väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan, mutta näitä jaotteluja ei ole tehty kaupunginosittain. Koko Oulussa vieraskielisten osuus väestöstä oli noin 6,5 % vuonna 2025.Kalevan mukaan Tuiran koulussa lähes joka kolmas oppilas puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Tämä viittaa siihen, että alueen lapsiperheissä vieraskielisten osuus on erittäin korkea.Tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta voi etsiä tietoja postinumeroalueittain. Väestörakenne-tietokanta sisältää myös kuntien osa-alueittaiset väestörakennetiedot mm. kielen ja kansalaisuuden mukaan, mutta...
Eve Hietamiehestä löytyy tietoja teoksesta Kotimaisia nykykertojia (BTJ 1997).
Tuoreimmat tiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla myös aikaisemmin, vastaukset voi tarkistaa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta asiasanalla hietamies eve.
Kattavimman hakutuloksen saat www.helmet.fi tietokannasta menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla hakukentään seuraavat hakusanat peräjälkeen välilyönnein: englannin kieli suomen kieli sanakirjat
Hakutuloksessa kirjat tulevat uutuusjärjestyksessä. Klikkaamalla haluamasi teoksen otsaketta saat kirjan saatavuustiedot. Voi myös varata kirjan verkon kautta mikäli sinulla on Helmet -kirjastokortti sekä henkilökohtainen salasana. Kortin ja salasanan saat mistä tahansa Helmet -kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Korttia haettaessa on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus kuten passi, ajakortti tai kuvallinen kelakortti.
Näytelmää ei ole julkaistu varsinaisena kirjana. Sitä ei löydy myöskään Näytelmäkulmasta, jonka kautta löytyy usein myös ei-julkaistuja näytelmätekstejä. Ehkä kannattaa kuitenkin kysyä vielä Näytelmäkulmasta, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Näytelmäkulma voi myös myöntää oikeudet näytelmän julkiseen esittämiseen. Lisätietoja löytyy täältä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategor…
Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappalepalvelujen Internet-osoite on http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/vapaakappaleet.html . Sieltä selviää mm. että vapaakappalekirjastoja ovat
Helsingin yliopiston kirjasto: täydellinen vapaakappaleoikeus
Turun yliopiston kirjasto: painotuotteet (suomenkieliset sanomalehdet)
Jyväskylän yliopiston kirjasto: painotuotteet (ei sanomalehtiä), äänitteet ja kuvatallenteet;
Åbo Akademin kirjasto: painotuotteet (ruotsinkieliset sanomalehdet)
Oulun yliopiston kirjasto: painotuotteet (ei sanomalehtiä)
Eduskunnan kirjasto: valintaoikeus painotuotteista, joita luovutetaan à 6 kpl
Joensuun yliopiston kirjasto: vapaakappaleet, joita Eduskunnan kirjasto ei liitä kokoelmiinsa
Painettua bassonuottia kappaleesta ei näytä löytyvän kirjastojen kokoelmista.
Maksullisesta sivustosta tomplay.com näyttää löytyvän eri tasoisia bassosovituksia kappaleesta. Linkki.
YouTubesta löytyy harrastajan tekemä coverversio, jossa näkyy myös nuotinnos basso-osuudesta. Linkki.
Mikael Karvajalka on seikkailuromaani kasvukertomus. Samalla se on hyvin perinteinen romaani. Kirjan tapahtumat etenevät aikajärjestyksessä niin, että päähenkilö, Mikael Karvajalka, kertoo tapahtumista omalla äänellään. Kirja muistuttaa kovasti Waltarin kuuluisampaa teosta Sinuhe egyptiläistä. Kirjassa kaksi ystävystä, Mikael ja hänen kasvattiveljensä Antti kasvavat aikuiseksi Turun kaupungissa ja lähtevät seikkailemaan 1500-luvun alun Eurooppaan. Lapsuus käydään läpi parin sivun viittauksessa, varsinainen tarina alkaa kouluajasta. Mikaelin syntymävuotta ei kerrota, mutta tarina päättyy vuoteen 1527, jolloin päähenkilö on nuorehko aikuinen mies. Nopean avioliiton jälkeen leskeksi jäänyt, mutta lapseton mies. Kirjassa kyllä tapahtuu...
80-luvulla julkaistuja lapsilukijoille suunnattuja tietopuolisia delfiiniaiheisia kirjoja ovat ainakin Erkki Wessmanin Ystävämme delfiinit (Lehtimiehet, 1985) ja Michael Foxin Nick-Nick pullonokka (WSOY, 1986). Kaunokirjallisuudesta voisi mainita pari aivan 90-luvun alussa ilmestyttä kirjaa: Margaret Davidsonin Yhdeksän unohtumatonta delfiiniä (WSOY, 1991) ja Jacques Breuilin Tomi ja delfiinien salaisuus (Kirjatoimi, 1991). Kelpaisikohan jokin näistä?
Tämäntyyppisissä kysymyksissä kannattaa kääntyä suoraan Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Sieltä löytyvät mm. kaikkien Helsingin koulujen vuosikertomukset. Meillä täällä kaupunginkirjastossa niitä ei ole kattavasti, eikä myöskään kaikkien koulujen matrikkeleita.
Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Hayao Miyazakin elokuvaa Näkymätön ystävä ei ole minkään maakuntakirjaston kokoelmissa. Maakuntakirjastot ovat alueidensa suurimpia kirjastoja, joten mitä luultavimmin elokuva ei ole kirjastoista lainattavissa. Usein syynä siihen, ettei elokuvaa kirjastoista löydy, on se, ettei sille ole saatu kirjastoihin lainausoikeutta, joka on jokaiselle elokuvalle erikseen hankittava ja maksettava.
Elokuva on esitetty televisiossa, TV 1:ssä, ainakin vuonna 1996. Voit esittää YLE:lle toivomuksen sen uudelleen esittämisestä. YLE:n palautelomakkeen löydät täältä:
http://www.yle.fi/palaute/
Tuossa mainitsemassasi Nahkurin käsikirjassa (U. J. Tammenoksa, 1926) todellakin on vuodan kaaviokuva, jossa on myös osien nimitykset. Myös Kaisa Väyrysen teos Nahkatietoa ja nahkatöitä (1985) sisältää tällaisen kaavion, mutta nimitykset ovat osittain erilaiset kuin Tammenoksalla. Myös Jouko Eskelisen teoksessa Harrastajanahkurin käsikirja 1 (1. p. 1999, 3. p. 2011) saattaisi olla tällaista tietoa, mutta valitettavasti se on tällä hetkellä lainassa, joten en pääse tarkistamaan.
Voit vaihtaa oletusnoutokirjastosi kirjautumalla HelMetissä omiin tietoihisi. Kirjautumisen jälkeen valitaan vasemman valikkosarakkeen kohta "muuta tietojasi", jonka kohdasta "noutokirjasto" vaihdetaan haluttu noutokirjasto. Oletusnoutokirjaston voit vaihtaa myös kirjastossa.
Kyseessä on Lauri Jauhiaisen sävellys ja sanoitus "Lumikki ja jätkät" vuodelta 1952. Valitettavasti näyttää kansallisbibliografia Violan perusteella, että laulusta ei ole koskaan julkaistu nuottia, josta ne sanatkin saisi. Myöskään netistä en löytänyt tämän laulun sanoja, joten todennäköisesti ne täytyy kirjoittaa muistiin äänitettä kuunnellen.
Heikki Poroila
HelMet-kirjastossa on tällä hetkellä kyseistä kirjaa hyllyssä 5 kappaletta, joista yksi Sellon kirjastossa. Jotta voit tehdä netin kautta varauksen, tarvitset HelMet-kirjastojen kirjastokortin ja siihen kytketyn nelinumeroisen PIN-koodin. Jos sinulla on kortti, mutta ei PIN-koodia, joudut menemään johonkin HelMet-kirjastoon henkilöllisyystodistuksen kanssa, niin sellainen tehdään. PIN-koodia ei voi lisätä verkon kautta. Jos sinulla on molemmat, voit tehdä varauksen haluamaasi noutokirjastoon osoitteessa luettelo.helmet.fi kirjoittamalla hakukenttään sanat "juha kylmä jousimetsästys".
Jos sinulla on jo HelMet-kortti, voit myös mennä Sellon kirjastoon ja lainata kirjan saman tien. Jos haluat varmistaa, ettei kirja lähde lainaan ennen kuin...
Tämänvuotisen kirjan ja Ruusun -päivän Leena Lehtolainen: Turmanluoti ja sen sai omakseen, kun osti muita kirjoja vähintään 15€.
https://kirjakauppaliitto.fi/tilaakrp/kirjan-ja-ruusun-paiva/
