CIH -tietokoneviruksesta löytyy tietoa esim. netistä www.evreka.fi -hakupalvelua käyttäen hakusanoilla: cih tai cih-virus tai "Chen Ing lau" (esim. http://www.nelonen.fi/uutiset/1999/4/30/cihvirus.htm)
Voit myös kysellä lähikirjastoistasi (Oulu?) onko heillä käytettävissään Ebsco-artikkelitietokanta, josta ko.aiheesta löytyy myös artikkeliviittauksia ja myös ns. kokotekstiä. Kuvaa ko. henkilöstä en löytänyt.
Jos kirjastossasi ei ole Ebscoa, se voidaan hankkia sinne (lisätietoa osoitteesta on: http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskuskirjasto/Ebsco/ )
Valitettavasti tätä laulua Uinu uneen pikkuinen ei ole julkaistu nuottina. Ehkä kannattaa ottaa yhteyttä levyn kustantaneeseen Herättäjä-Yhdistykseen, jos sen kautta saisi laulun säveltäneeseen ja sanoittaneeseen Mika Nuorvaan yhteyden. https://www.h-y.fi/yhdistys/yhteystiedot.html
Heikki Poroila
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kimmo Herraseen Teknillisessä oppilaitokseen (oppilaitoksen puhelinvaihde 331 311). Hän on perehtynyt moottoriajoneuvojen talvitestaukseen ja ollut kuulemma mukana järjestämässä näitä testauksia. Hän varmaan myös tietää haluamistasi tutkimuksistasi.
Lehtitartikkelitietokannoista (Arto, Aleksi) löytyi artikkeliviitteitä tehdyistä
talvitesteistä. Olen pannut ne syrjään Lapin maakuntakirjaston lainausosaston
tietopalveluun nimelläsi, voit käydä hakemassa ne sieltä.
Emme löytäneet termille virallista käännöstä. Sanakirjoista sitä ei löytynyt ja suomalaiset hajuvesikaupat eivät käytä termin käännöksiä omissa luetteloissaan.
Suomessa 'skin scent' tai 'skinscent' -tuotteet ryhmitellään yleensä hajuvesiksi tai parfyymeiksi. Näyttää siltä, että tietyt hajuvesimerkit käyttävät termiä tuotteittensa nimissä, vaikka ne ovatkin aivan tavallisia hajuvesiä. Näitä ovat mm. Estee Lauder ja New West.
Tuotenimien ulkopuolella termiä käytetään yleensä lainausmerkeissä, mikä viittaa sen epävirallisuuteen. Eräässä internet-sivustossa termi oli käänetty muotoon "ihotuoksu": http://www.shopping4net.fi/Kauneudenhoito/Naisille/Parfyymit/Eau-de-par…
Alla joitakin tutkimuksia ja lehtiartikkeleita aiheestasi. Lähteesihän eivät saa olla kovin vanhoja, vanhemmissa puhutaan ehkä eri sukupolvista. Näidenkin "oikeat sukupolvet" kannattaa tarkistaa. Lähteet ovat peräisin yliopistojen Arto-tietokannasta. Sopivia asiasanoja ovat ainakin isät, isyys, kasvatus, sukupolvet:
- Isyyden muutos : keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus / Merja Korhonen (Väitöskirja, 1999)
- Isyys eilen ja tänään : eräitä näkökulmia isyydestä / Hannu Mustonen. (pro gradu, 2009)
- Isänä olemisen uudet suunnat : hoiva-isiä, etäi-isiä [i.e. etä-isiä] ja ero-isiä / Jouko Huttunen. (2001)
- Isyyden muutos / Sanna Hyry ja Norma Enbuske. (AMK-opinnäytetyö, 1999)
- Elättäjästä läsnäolijaksi : Kasvatuspuheen...
Olisiko joku seuraavista Thomas Gordon, Lee Salk, Wayne Dyer tai Donald W. Winnicot. Thomas Gordonin tunnetuin kirja oli Viisaat vanhemmat. Mitä jokainen lapsi haluaa vanhempiensa tietävän jotta he osaisivat auttaa häntä tunne-elämän ongelmissa oli Lee Salkin kirja vuodelta 1973. Wayne Dyer kirjoitti helppotajuisia elämäntaito-oppaita ja Donals W.Winnicot kasvatusoppaita. Lisäksi noina vuosina oli kuuluisa A.S.Neill, joka kirjoitti Summerhill kirjat.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Emme löytäneet omista Suojeluskuntia käsittelevistä teoksistamme minkäänlaista vastinetta kuvassa oleville lipuille.
Tulee kuitenkin huomioida, että suojeluskuntia oli satoja, ja niiden lippujen suunnittelu sekä dokumentointi oli ohjeistuksesta huolimatta varsin kirjavaa. Suojeluskuntalippujen taustoja on avattu hieman esimerkiksi Kari Selenin ja Ali Pylkkäsen teoksessa "Sarkatakkien armeija" (2004). Ko. teoksessa on esitelty vain suojeluskuntapiirien lippuja.
On totta, että lipussa on elementtejä jonkinlaiseksi "ylijohdon" valtakunnalliseksi lipuksi. Valistunut veikkauksemme kuitenkin on, että tässä voisi olla kyseessä vain jonkinlainen yleisölle jaettu ja kertakäyttöön tarkoitettu pienoiskoristelippu, esimerkiksi suojeluskuntaparaatiin...
Gwen Stefanin kappale Cool kertoo pariskunnasta, joka on eronnut ja aloittanut tahoillaan uuden elämän uuden kumppanin kanssa.
"I know we're cool" lause kertosäkeessä viittaa siihen, että ainakin toinen ex-pariskunnasta on tahollaan onnellinen toisen puolesta ja siitä, että ystävyys on säilynyt. Tätä samaa hän toivoo myös toiselta ja toisaalta myös tähän hän uskoo.
Opetushallituksen sivulla on säännellyt ammatit Suomessa. Kuvataiteilijaa tai taiteilijaa ei listauksesta löydy. https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
Ikävä kyllä kirjastojen kokoelmista ei löydy Rai luolapoika-elokuvia. Niitä on kyselty Kysy kirjastonhoitajalata-palvelusta aiemminkin tänä syksynä, ja silloisessa vastauksessa todetaan, että elokuvat ovat sarja japanilaisen Shootars Ishinomorin anime-elokuvia, joista ensimmäinen julkaistiin 1971. Vastauksessa annettiin myös vinkki, että Yleisradiota kannattaisi ehkä pyytää esittämään sarja uudelleen ja palautteen Ylelle voi jättää seuraavan linkin kautta:
http://www.yle.fi/palaute
Monika Fagerholmin teosta Underbara kvinnor vid vatten ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa lainkaan äänikirjana.
Vuonna 2000 Anna Pettersson luki teoksen Ruotsissa julkaistulle äänitteelle (kustantaja Bonnier Audio). Äänikirjaa näyttäisi olevan Suomessa ainoastaan Kyyti-kirjastojen kokoelmissa. CD-tallenteina äänikirjaa ei ole saatavana Suomesta mistään, ei myöskään e-äänikirjana.
https://www.finna.fi/Record/kyyti.267539
Voitte halutessanne tilata äänikirjan kaukopalvelun kautta omaan kirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
Näissä on käytännössä vain yksi syy. Niitä ei myyty tarpeeksi. Itse asiassa harvalta ulkomaiselta kirjailjalta on suomennettu koko tuotanto. Uusia dekkaristeja ilmestyy sitä tahtia, että jossain vaiheessa joidenkin kiinnostus vähenee uusien teiltä. Kirjoihin perustuva Bones-sarja varmaan auttoi myyntiä, mutta näyttäisi ettei tarpeeksi, koska kirjojen suomentaminen lopetettiin sarjan olessa vielä käynnissä. Muidenkin Reichsin tyyppisten kirjojen suosiohuippu taisi olla juuri tuossa kirjojen suomentamisvuosien tienoilla. WSOY:ltä voi tietysti kysyä tarkemmin, mutta tuskin he jatkavat suomentamista kerran lopetettuaan.
Toivottavasti uusista (ja miksei vanhemmistakin) jännityskirjailijoista löytyy yhtä mieluisia luettavia.
Juoni tuntuu jotenkin kovin tutulta, mutta en löytänyt enää kouluradion ohjelmistoa 1960-luvun alusta. Kenties ohjelmatietoja löytyisi Elkasta? Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on 20.1.2020 selvitelty kouluradion historiaa."Ylen arkistosta kerrottiin, että Kouluradion paperit on siirretty aikanaan Elkaan eli Suomen elinkeinoelämän keskusarkistoon, Mikkeliin. Linkki Elkan arkistoluettelon Kouluradio-hakuun: https://yksa.disec.fi/Yksa4/search/ELKA/ Ja Ylen arkistomyyntiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon#yhteystiedot
Kirjaa voisi kysyä juonen perusteella myös Lastenkirjainstituutista. https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta...
Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
Etelä-Suomen Sanomien lisäksi Päijät-Hämeen alueella on vuonna 1917 ilmestynyt Lahti-lehti. Melko lähellä ilmestyneitä lehtiä ovat myös Uusi Heinolan sanomat ja Hämeen sanomat. Nämä kaikki lehdet löytyvät Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston pääkirjastosta mikrofilmeinä.
Lista Lahdessa eri aikoina ilmestyneistä sanomalehdistä löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
Tietoa Lahden alueen sanomalehtihistoriasta löytyy Ulla Ekman-Salokankaan artikkelista "Lahti Päijät-Hämeen sanomalehtikeskuksena" teoksessa Lahden historia 2 (Lahden kaupunki 1992).
Juhani Pohjanmiehen Koraali-koulu : yksinopiskelua ja lyhyttä koulukurssia varten (1926) löytyy lukusalikappaleena Kansalliskirjastosta, jossa sitä siis voi käydä lukemassa paikan päällä. Myös Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastossa on kappale vain lukusalikäyttöön. Sen sijaan näyttää siltä, että Joensuun kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuistenosaston varastossa teoksesta olisi myös lainattava kappale. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön omassa kirjastossanne tai suoraan verkon kautta tällä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Ostettavan kappaleen löytäminen voi olla hankalampaa. Teosta kannattaa tietysti kysellä antikvariaateista. Tarkastin tilanteen nettiantikvariaatista ( http://www.antikka.net/ ),...
Kyseinen satu on varmaankin Aisopoksen Paimenpoika ja susi. Helmet-tietokannasta löytyy kuvakirjoja haulla "valehtelu ja kuvakirjat".
Esim Wilhelm Hansin Valheella on lyhyet jäljet. Myös seuraavissa kirjoissa käsitellään mm. valehtelua: Pinokkio, Keisarin uudet vaatteet ja Hannele Huovin Taikaruukku.
Koska runoja ja runoilijoita on moneen makuun, voisit kokeilla teosta, johon on koottu eri runoilijoiden tuotantoa. Sillä tavoin voit päästä itseäsi kiinnostavien kirjoittajien jäljille. Alla joitakin esimerkkejä tällaisista teoksista.
Uudempia ja jo pidempään vaikuttaneita kotimaisia runoilijoita:
Runo näytä hampaasi : suomalaista nykyrunoutta (WSOY 2004)
Tuoreempia kotimaisia kirjoittajia:
Uusi ääni : uuden runouden antologia (Otava 2006)
Perinteisempää suosikkirunoutta:
Tämän runon haluaisin kuulla 1-3 (Tammi)
Runoilijoita eri ajoilta ja eri puolilta maailmaa:
Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava 1991)
Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY 1967)
Nuoren Voiman Liiton ylläpitämiltä Sähköiset säkeet -...
Aivoriihessämme ehdotettiin tutustumista seuraavien kirjailijoiden tuotantoon:
- Maritta Lintula
- Juha Itkonen: Huolimattomia unelmia
- Petri Tamminen
- Sari Malkamäki
- Rosa Liksom
- Anna Maria Mäki
- Laura Honkasalo: Lumen peittämä kahvila
- Ilkka Koivisto: Ovela lintubongari ja muita tarinoita
- Veikko Huovinen (Talvituristi)
- Mooses Mentula: Musta timantti
- Ilkka Ilmola: Moskun mailla (erätarinoita)
- Ralf Henriksson (hankinnassa, e-kirjana löytyy, samoin erähenkistä)
Lisätietoa kirjoista ja tekijöistä voi etsiä nettisivuilta Kirjasampo.fi ja Novelli.fi.
Jos näiden kirjailijoiden kirjoja ei lähikirjastostasi löydy, voit varata ne Helmet.fi -palvelussa. Espoossa varaukset ovat maksuttomia.
Kustantamojen kautta saat yhteyden...
Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä.
Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583
Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet
Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide…
Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
