Ilmaisu olisi suomeksi "kuusiluokkainen kansakoulu".
Maan itsenäistymisen jälkeen (1918) Virossa tuli käyttöön kuusiluokkainen kansakoulu, joka oli kaikille pakollinen. Kansakoulun jälkeen oli mahdollista jatkaa oppikouluun tai ammattikouluun.
Lähteet:
Tuglas-seura
Lembit Andresen: Eesti kooli ajalugu. Algusest kuni 1940. aastani. Avita, Tallinn, 1995.
Lainaaminen kirjastosta edellyttää kirjastokorttia. Sen saa, jos on osoite Suomessa. Voitte siis poiketa jossakin Helmet-kirjastossa saadaksenne kortin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Tarvitsette mukaanne kuvallisen henkilötodistuksen. Kortilla voitte lainata vapaasti kirjoja.
Mikko Ylilammi on tehnyt pro gradun Bildungsroman ja parodia Hermann Hessen teoksissa Unterm Rad, Demian, Knulp ja "Karl Eugen Eiselein" (Helsingin yliopisto 2017)
Teppo Kulmala tarkastelee Herman Hessen proosaa jungilaisen psykoenergetiikan näkökulmasta teoksessaan Kohtalokasta kerrontaa (Atena 2002).
Usein myös klassikkoteosten esipuheissa kerrotaan kirjan taustoista ja teemoista.
Valitettavasti kirjojen painosmääriä ei ole helposti saatavilla.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta): https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärätietojen vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen: https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee vuosittain tilastot vuoden lainatuimmista teoksista. Vuoden 2023 lista julkaistiin viime toukokuussa, ja se kertoo yleisten kirjastojen lainatuimman teoksen olleen J. K. Rowlingin "Harry Potter ja viisasten kivi". Täältä pääset katselemaan erinäisiä lainavuotta 2023 koskevia listauksia, joita Sanasto on tehnyt: https://www.sanasto.fi/tassa-ovat-vuoden-2023-lainatuimmat-kirjat/
Kyseessä voisi olla John Irvingin Oman elämänsä sankari (The cider house rules). Se kertoo tohtori William Larchista ja hänen orpolapsestaan, jota kukaan ei adoptoi.Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11564
Espoon kaupunginkirjaston sivuilla ( http://www.espoo.fi/xsl_taso1_html.asp?path=1;606;607;7119 ) kerrotaan aineiston korvaamisesta ja maksujen maksamisesta:
"Sinun on korvattava kadonnut tai vahingoittunut teos maksamalla teoksen omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Mikäli haluat korvata teoksen toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Videotallenne, DVD-levy ja CD-ROM on korvattava maksamalla tallenteen omistavan kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu. Kirjasto ei palauta maksamaasi korvausmaksua, vaikka myöhemmin löytäisit korvaamasi teoksen.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista. Muun maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun...
Ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa Sainion kirjan hankkimisesta pidättäydytään toistaiseksi mahdollisten oikeustoimien vuoksi. Muutamiin maakuntakirjastoihin (Rovaniemi, Pori jne.) kirja on tilattu, mutta vain Lahdessa näytti yksi kappale olevan lainauskunnossa ja kierrossa. Uskoisin muiden kirjastojen noudattavan pääasiallisesti samaa linjaa Helsingin kirjastojen kanssa.
Samuil Maršakin runoja ei löydy suomenkielelle käännettynä, mutta venäjänkielellä esimerkiksi Lahden kaupunginkirjastosta löytyy hänen lastenrunojaan seuraavista kokoelmista:
Detki v kletke : stihi
Pervaja kniga dlja tštenija po slo-gam : stihi, skazki, rasskazy
Skazki, pesni, zagadki
Usatyi-polosatyi : stihi, skazki, perevody
Varastokirjastosta löytyy seuraava kokoelma:
Maršak, Samuil Stihi dlâ detej
Aarnikotkia esiintyy monissa tarustoissa. Vanhimmat kirjalliset viitteet ovat Persiasta. Akhaimenidien valtakaudella noin 550 - 300 eaa. aarnikotkaa pidettiin valon vartijana, joka torjui pahuutta, noituutta ja panettelua. Aarnikotkahahmoja esiintyi myös muinaisen Egyptin taiteessa, muun muassa vetämässä faaraon vaunuja. Aarnikotkia onkin nähty ennen kaikkea eri kulttuurien kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa.Antiikin Kreikassa aarnikotka esiintyy ensin Aristeas Prokonnesoslaisen kadonneessa runossa Arismaspeia. Sen mukaan Kreikasta pohjoiseen sijainneissa maissa asuvat aarnikotkat vartioivat kulta-aarteita, joita yksisilmäiset arimaspiit havittelivat. Myöhemmin kreikkalaisessa tarustossa aarnikotkat nähtiin vetämässä valonjumala Apollonin...
Valitettavasti kirjaa on ollut pääkaupunkiseudun kirjastoissa ainoastaan yksi kappale ja se on kadonnut. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiinkaan sitä ei kuulu. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta voitte tilata sen Jyväskylän tai Oulun yliopistojen kirjastoista. Lisätietoa kaukopalvelusta osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ ja kaukopalvelulomake osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp Voitte myös halutessanne täyttää kaukopalvelulomakkeen jossakin kirjastossa virkailijan kanssa.
Taneli Viljasen uutta teosta "Kaikki tilat ovat täynnä aaveita" on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta tilatut kappaleet eivät ole vielä tulleet kirjaston hankinta- ja luettelointiosastolle. Valitettavasti en osaa sanoa, milloin ne tulevat ja ovat lainattavissa, mutta sinun kannattaa seurata tilannetta HelMet-verkkokirjastosta.
Löysin ainoastaan Szymborskan kääntäjät.
Teoksessa Sata Szymborskaa ovat kääntäjinä Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Diktoniusta ja Mistralia etsin mm. Lahden runotietokannasta. Kävin läpi omasta tietokannastamme, Aurorasta, kaikki tekijöihin viittaavat teokset. Mistralilta löytyi melkein pelkästään runot Tuuditan lasta ja Balladi. Diktoniukselta selasin läpi hänen runotuotantonsa. Arvo Turtiainen ja Viljo Kajava ovat kääntäneet Diktoniusta. Jörn Donnerin toimittamassa kokoelmassa (en löytänyt suomentajaa kirjasta) Kirjaimia ja kirjavia, Tammi 1956, on lapsirunoja, mutta en löytänyt niistä yhtään, joka olisi vastannut antamiasi sanoja.
Muistatko, mistä olet poiminut Diktoniuksen ja Mistralin? Jos muistat, voin vielä yrittää etsiä.
Yksi tapa löytää kirjallisuutta aiheesta on etsiä viitteitä kirjastojen tietokannoista: Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy jonkun verran kirjallisuutta suomalaisesta kultuurista haulla, jossa voit hakusanaksi antaa Suomi, aineistolajiksi kirja ja kieleksi saksa tai haulla, jossa annat hakusanoiksi Suomi ja kulttuuri, rajoitat aineistolajiksi kirja ja kieleksi englanti.
Voit myös tehdä haun Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaan (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html), Boolen lomakkeella saat useamman asiasanan, esim. Suomi ja kulttuuri. Ongelmana on, ettei siellä tarjota mahdollisuutta rajata kieltä, joten selaamista tulee aika paljon enemmän.
Lisäksi voit etsiä viitteitä samoilla...
Sonkajärven kirjasto vastasi Facebook kyselyyni näin: "Kyllä on ollut. Autosta on luovuttu 90-luvun puolivälin tienoilla. Auton sijaan on päätetty säilyttää Sukevan lähikirjasto, joka toimii vieläkin."
Tässä muutamia esimerkkejä kirjailijoista, joiden tuotantoon voisit tutustua: Minna Canth, Juhani Aho, Ilmari Kianto, Maria Jotuni, Maiju Lassila, Joel Lehtonen, Toivo Pekkanen, Frans Emil Sillanpää, Väinö Linna, Hannu Salama, Pentti Haanpää, Paavo Rintala, Veijo Meri, Helvi Hämäläinen, Anja Kauranen ja Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie.
Voit tutustua aiheeseen myös mm. seuraavista kirjoista: Kirstinä Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia, Laitinen Kai: Suomen kirjallisuuden historia, Suomen kirjallisuushistoria 1-3, Kirsitinä Leena: Aikuisopiskelijan äidinkieli, Äidinkieli ja kirjallisuus - käsikirjallisuus.
Hyvää tietoa saat myös tästä linkistä:http://oppi.preview.jyu.fi/kirjallisuuden_aikajana/1900-luvun-suomalain…
Olisiko kyseessä Veikko Juntusen kappale RENTUKKA-OJAN AATU (En syntynyt vauraaseen avaraan taloon)? Sen on levyttänyt useampikin artisti, nimekkäimpinä Eero Avén (Miljoona ruusua : juhlalevy, 2006). CD:llä kappale löytyy myös Seppo Kumpulaisen vuonna 2001 julkaistulta levyltä Penan parhaat 2, joka voi olla kyllä vaikea tavoittaa. Muut levytykset löytyvät vain vanhoilta LP-levyiltä ja kaseteilta. Tuo Avénin levytys löytyy ainakin Helsingin Itäkeskuksen kirjastosta.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
