Arizona on yksi Yhdysvaltain osavaltioista. Se sijaitsee Kalifornian ja Meksikon naapurissa, joten ilmasto on varmaan suomalaisesta kuuma ja kuiva. esimerkiksi lännen-elokuvista tuttu Monument Valley sijaitsee Arizonassa.
Puhuttuja kieliä ovat englanti, espanja ja navajo.
Lisää tietoa löydät suomeksi:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arizona
https://www.tripadvisor.fi/Attractions-g60834-Activities-Page_Arizona.h…
ja englanniksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/Arizona
Suomen yleisten kirjastojen yhteinen Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu pyrkii vastaamaan kaikkiin sinne lähetettyihin kysymyksiin. Palvelussa on mukana yleisten kirjastojen lisäksi muitakin vastaajakirjastoja. Vaikeissa erikoiskysymyksissä pyrimme ohjaamaan palveluun, josta kysyjä voi saada pätevää apua.
Kysy.fi on Helsingin kaupunginkirjaston verkkotietopalvelu, jossa kysymyksiin vastaavat kirjaston työntekijät ja palvelun käyttäjät. Palvelun mottona on ’Kysy mitä vain!’
Suurikokoisia uimalakkeja voi hakea verkosta hakusanoilla tilava uimalakki. Hakutulosten joukossa on parikin kotimaista verkkokauppaa.
Eiköhän tässä ole kysymys yksinkertaisesti siitä, että tiettyyn valtablokkiin kuulunut valtio on "palkittu" lojaalista mukanaolosta tarjoamalla näkyvää roolia suurvallan avaruusohjelmassa. Useimmilla maailman valtioilla ei ole koskaan ollut resursseja eikä ehkä motivaatiotakaan omaan avaruusohjelmaan, joten ainoa keino saada avaruuteen pienen valtion edustaja on juuri tällainen "palkintomatka".
Toisaalta kun katselee tuoretta listausta avaruudessa oleskelleista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_avaruuslent%C3%A4jist%C3%A4), ei tällä Varsovan liiton tai Naton jäsenyydellä näytä enää pitkään aikaan olleen ratkaisevaa merkitystä, niin monesta liittojen ulkopuolisesta maasta on jo avaruuteen päästy. Ei Suomesta, mutta ruotsalainen...
Kirja voisi olla Henry M. Stanleyn kirjoittama Kalulu: prinssi, kuningas ja orja. Se on ensimmäisen kerran suomennettu jo vuonna 1877, ja muita painoksia on ilmestynyt vuosina 1918, 1954 ja 1966. Kirjassa on värikäs kansi (ainakin vuoden 1954 painoksessa) ja mustavalkoisia kuvia, mm. norsu ja muita eläimiä ja myös ihmisiä. Kirjan poika, Kalulu, joutuu orjaksi. Lopussa hän pääsee vapaaksi ja takaisin perheen luo.
Kirjan kirjoittaja on walesilainen tutkimusmatkailija, toimittaja ja poliitikko, joten se on kyllä alun perin kirjoitettu englanniksi.
Kirja on luettavissa e-kirjana Gutenberg-projektin kautta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/50517
Islantilaisia tai tanskalaisia feministisiä sarjakuvia ei valitettavasti ole saatavilla Helmet-kirjastossa. Norjalaisilta tekijöiltä Marta Breeniltä ja Jenny Jordahlilta löytyy seuraava teos (myös ruotsiksi ja englanniksi):
Naiset : 150 vuotta vapauden, sisaruuden ja tasa-arvon puolesta / Marta Breen, Jenny Jordahl ; suomentanut Sanna Manninen
Breen, Marta, sarjakuvantekijä. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2377438__SJordahl%2C%20Je…
Kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Mikko Porvalin kirja Hyökkäyksen edellä : kaukopartio Kannaksella kesällä 1941 (Atena, 2013). Se kuvaa jatkosotaa edeltävää tiedusteluretkeä, jonka tarkoitus oli selvittää Neuvostoliiton joukkojen sijaintia. Kirja perustuu arkistotietoihin, haastatteluihin ja heti tapahtumien jälkeen tehtyyn Yleisradion haastatteluun, jonka julkaiseminen kuitenkin aikoinaan kiellettiin. Kaukopartio kohtasi mm. tilanteen, jossa päädyttiin ampumaan siviilejä, etteivät nämä voisi paljastaa partiota. Lisätietoa kirjasta kirjailijan sivuilta: http://www.mikkoporvali.fi/index.php?page=1101&lang=1.
Muita tuoreita tietokirjoja kaukopartiotoiminnasta:
Berghall, Patrik: Kuoleman porteilla : ilmavoimien kaukopartio-...
En valitettavasti löytänyt valmiita sukukirjoja nimillä Lås tai Metsäluoma. Nikolai Niemi ei myöskään tuottanut tulosta, joskin pelkällä Niemi-sukunimellä löytyi joitakin teoksia (esimerkiksi Niemen suku tai Niemen suku Kiikalasta). Se on kuitenkin sen verran yleinen sukunimi, ettei näillä tiedoilla pysty sanomaan ovatko nämä edes lähellä oikeaa sukuhaaraa. Näitä ei myöskään ollut Seinäjoen kirjastossa tai Eepos-kirjastoissa muuallakaan.
Jos olet kiinnostunut tutkimaan sukuasi niin sen aloittamiseen on hyviä neuvoja Arkistojen portin sivuilla sekä Suomen sukututkimusseuran sivuilla.
Netissä on myös joitakin palveluja, joihin voi syöttää nimiä, syntymävuosia ja asuinpaikkoja ja tutkia löytyykö sieltä omia sukulaisia, esimerkiksi...
Olisikohan kyseessä Mairi Hedderwickin kuvakirja Kati ja tyhmä teddykarhu (Katie Morag and the tiresome ted, suom. Sini Sovijärvi, 1986). Kirjasta on uusi suomennos vuodelta 2006. Tässä suomennoksessa kirjan nimi on Kaisu Maarian saaritarinat (suom. Taija Mård).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
”Kati perheineen asuu Skotlannissa pienellä Struayn saarella (kartta kannen sisäpuolella). Katin perheeseen on syntynyt vauva, mikä harmittaa Katia. Kiukuissaan hän heittää nallensa mereen. Myös äiti hermostuu tilanteeseen ja ehdottaa, että Kati lähtee rauhoittumaan mummolaan. Mummun luona Kati mieli paranee, ja kaiken lisäksi myrskyaallot palauttavat rakkaan nallen. Lopussa onnellinen kuva jossa äiti imettää...
Suomen kansalliskirjastossa, eli Helsingin Yliopston kirjastossa löytyy mikrofilmattu kopio tästä lehdestä. Kotilainaan aineistoa ei valitettavasti anneta.
http://www.lib.helsinki.fi/
Lasten pukeutumisesta löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Tekijä: Rose, Clare
Nimeke: Children's clothes since 1750
Julkaisutiedot: London, Batsford, 1989
Tekijä: Sichel, Marion
Nimeke: History of children's costume
Julkaisutiedot: London, Batsford Academic and Educational, 1983
Kaari Utrion kirjassa: Perhekirja : eurooppalaisen perheen historia, Tammi, 1998 kuvataan lasten pukeutumista esimerkiksi sivulla 403 näin:
"Muodin orjat
Säätyläisperheen pienet tytöt puettiin kuten äitinsä. He kulkivat äidin tai kotiopettajan kanssa näytteillä sopivissa tilaisuuksissa....
Säännönmukaisessa säätyläiselämässä oli joka asialle ja harrastukselle oma aikansa, välineistönsä ja vaatetuksensa, joista ei käynyt poikkeaminen, jos halusi säilyttää...
Päivi Alasalmesta löytyy jonkin verran nettisivuja. Joitakin olen listannut alle, mutta enemmänkin löytyy. Suosittelen kirjastojen nettitiedonhakusivua (www.kirjastot.fi > tiedonhaku). Kirjoita vasemmassa lohkossa olevaan pikahakulokeroon ”päivi alasalmi” (lainausmerkkeihin!), niin saat kaikki osoitteet. Myös muihin suomalaisiin hakupalveluihin pääset tältä sivulta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/alasalmi.htm
http://www.helsinginsanomat.fi/klik/finlandia96/alasalmi.html
http://www.legendaarinen.com/arvio_alasalmi.htm (Matkalla paratiisiin)
http://www.uta.fi/~csmaso/kirkrit2.htm (Vainola)
http://users.utu.fi/sakred/nykir/nykir4.html (Vainola)
Netistä voit myös katsoa Helsingin sanomien arkistoa, josta saat lukeaksesi artikkelin Korpien...
Tarkoittanet Kariston vuonna 1990 julkaisemaa teosta Eino Leino: Rakkausrunoja. Kirjan kannessa on valokuva, jossa on metsätähtiä (Trientalis europaea).
Eino Leino: Rakkausrunoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52925
Metsätähi Luontoportissa http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/metsatahti
Jos käytät Lapin kirjaston e-kirjapalvelua selaimessa, saat näkyviin vain saatavilla olevat äänikirjat näin:
valitse saatavuus-valikosta Saatavilla heti ja tiedostomuoto-valikosta äänikirja.
Jos käytät Ellibs-sovellusta, valitse oikean ylänurkan pisteiden takaa tiedostomuodoksi MP3 ja vedä Lainattavissa-liukukytkin oikealle ja paina Näytä.
Joissakin kirjastoissa voi uusia lainat internetissä, mutta Helsingin kaupunginkirjastolla ei valitettavasti toistaiseksi ole tällaista mahdollisuutta. Aineiston voi uusia puhelimitse vain maksullisen uusintapuhelimen kautta. 0600-060504 ma-pe 12-18 5,80 mk/min + ppm. Puhelimitse uusittaessa soittajalla on oltava esillä uusittava aineisto sekä se kirjastokortti,jolla aineisto on lainattu. Kirjasto ei uusi puhelimitse lainoja, jos niihin on muiden asiakkaiden varauksia tai jos lainaajalla on maksuja maksettavanaan kirjastolle ja jos asiakas on menettännyt lainausoikeutensa.
Voit uusia sekä Helsingin, Espoon, Vantaan että Kauniaisten kaupunginkirjastojen aineistoa.
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen...
Tutkimusaihettasi sivuavia kirjoja voisivat olla ainakin seuraavat:
Chandler, Kreta: Customer-centered design : a new approach to Web usability Prentice Hall , cop. 2003
Parkkinen, Jarmo: Hyvään verkkopalveluun! Inforviestintä , 2002 (Tammer-paino)
Aihepiiristä löytyy myös opinnäytetöitä ja tutkimuksia, joista kannattaa tutkia myös lähdeluettelot. Tässä joitakin mahdollisesti hyödyllisiä:
Toivonen, Jukka Nimeke: Käytettävyyssuunnittelun vieminen yritykseen case-projektin kautta, 2004 Opinnäyte: Pro gradu -työ : Oulun yliopisto , tietojenkäsittelytieteiden laitos
Törmänen, Minna: Käytettävyyden osaaminen pk-yrityksissä, 2004 Opinnäyte: Diplomityö : Oulun yliopisto , prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Vilpola, Inka: Applying user-...
Helsinki-kokoelma on tosiaan ns. käsikirjastokokoelma. Monesta kirjasta on kuitenkin olemassa kaksoiskappale, joka on normaalisti lainattavissa. Näitä ei lainata sen vuoksi, että ne olisivat jatkuvasti saatavilla esim tutkimuskäyttöä tai kaukopalvelun tarpeita varten. Näin ne säilyvät myös paremmassa kunnossa eivätkä katoa. Kaukopalvelun kautta niistä on tilattavissa kopioita. Lisätietoja Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
