Oskar Merikannon säveltämä duetto Oi, kiitos sä Luojani armollinen, op62, nro 2, löytyy F-duurissa esimerkiksi nuotista Merikanto, Oskar: Kootut duetot : korkeammille äänille (Bells, 2008). Melodia on sopraanolle ja baritonille ja lisäksi nuotissa on pianosäestys. Muissakin nuoteissa toivottu sävellaji saattaa olla, mutta sävellajia ei pysty tarkistamaan muuten kuin katsomalla nuotista, joten kaikkia vaihtoehtoja ei ole mahdollista tutkia.
Jos haluaa esimerkiksi jonkin Oskar Merikannon säveltämän laulun nuotin jossakin tietyssä sävellajissa, kannattaa kokeilla e-concerthousen nuottikirjastoa: http://www.e-concerthouse.com/library. Sieltä nuotteja voi etsiä esimerkiksi luokan mukaan tai säveltäjän tai teoksen nimellä. Nuotit saa näkyville...
Alla olevasta ensimmäisestä linkistä löytyy kaikki Helmet-kirjastoista lainattavat marsun hoito-oppaat. Marsuyhdistyksen sivulta (alimmainen linkki) löytyy hoito-opastusta kohdasta "Kaikki marsuista".
http://tinyurl.com/marsun-hoito
https://marsuyhdistys.net/home/
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään etsimääsi runoa tai vanhaa koulukirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tämän? Tietoja ja muistikuvia voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Etsimäsi kirja voisi olla Dean R. Koontzin Pimeyden enkeli (From the corner of his eye, suom. Kari Salminen, 2002).
Alla on linkki teoksen tietoihin kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7541
Tuon kaltaisia teoksia on mm. Adam Sandlerin ja Jack Nicholsonin tähdittämä elokuva Anger Management (2003), jossa päähenkilö määrätään osallistumaan vihanhallintakurssille omintakeisen terapeutin opastuksella. Elizabeth Gilbertin Eat, Pray Love (2006), josta on tehty elokuvakin, lähtee etsimään itseään kriisin jälkeen maailmalta erilaisten metodien ja parantajien avulla. Jim Carreyn Yes Man (2008) -elokuvan päähenkilö alkaa myös sanomaan kaikelle kyllä erään itseapukurssin innoittamana.Erilaisia oman tiensä etsimisestä kertovia teoksia ovat myös esimerkiksi Paulo Coelhon Alkemisti (1988), sekä Sean Pennin ohjaaman Into the Wild (2007) -elokuvan, joka kertoo nuoren Christopher McCandlessin elämästä, joka pohjautuu John Krakauerin...
Hei!
Tässä olisi kaksi aika uutta suomenkielistä kirjaa akupunktiosta:
Aejmelaeus, Päivi: "Akupunktioatlas : meridiaanit ja akupisteet : käsikirja perinteisen kiinalaisen lääketieteen harrastajille" (2002)
Hiltunen, Marja: "Kiinalainen lääketiede: terveyttä ja tasapainoa" (2001)
Etelä-Savon maakuntalintu on kuhankeittäjä.
Vuonna 1985 BirdLife Suomi (tällöin vielä nimellä LYL, Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) järjesti yleisöäänestyksen kunkin maakunnan tunnuslinnusta. Lehtien palstoilla esiteltyyn äänestykseen osallistui reilu 5500 suomalaista. Näiden äänestystulosten perusteella kullekin maakunnalle valittiin maakuntalinnut. Jo vuonna 1981 kansallislinnuksi valittu laulujoutsen oli suljettu pois maakuntalintuäänestyksestä.
Kuhankeittäjä esiintyy meillä lähinnä Päijät-Hämeen, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalassa järvialueiden lehtomaisissa kaskimetsissä.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=84&t=350&a=2696
Kirjastoon voi ja saa tulla tietämättä esim. kirjan hyllypaikkaa. Helmet-verkkokirjasto ja muut itsepalvelun välineet ovat apuneuvoja niille, jotka haluavat niitä käyttää.
Ikävää, että olet kokenut jääväsi vaille palvelua. Me kirjastolaiset olemme asiakaspalvelijoita, ja meiltä saa aina kysyä neuvoa. Ja ehdottomasti sinua palvellaan myös suomeksi.
Kirjastojen koko toiminta perustuu kierrätykseen eli aineiston lainaamiseen asiakkaille. Lainsäädännöllisesti kuntien kirjastot ovat mukana jätteidenkäsittelyssä ja kierrätyksessä kuntansa osana. Tietoa kuntien jätehuollosta löytyy kunnat.net-sivustolta:
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/jatehuolto/Sivut/defa…
Monet konkreettiset toimenpiteet ovat kuntakohtaisia. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastosta muutamat kirjastot ovat mukana Ekokompassi-ympäristöprojektissa, jossa kirjastot kehittävät toimintaansa entistäkin ympäristöystävällisemmäksi. Ekokompassi- merkin saaminen edellyttää paneutumista mm. kirjaston kulutukseen, jätehuoltoon, energian käyttöön ja hankintoihin. Muutamat kirjastot ovat merkin saaneet. Vallilan...
Suomalaisesta mytologiasta ja suomalaisista taruolennoista on julkaistu paljon kirjoja. Niitä voi hakea oman kirjaston verkkosivuilta tai esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi/) valitsemalla tarkennetun haun, kirjoittamalla haluamansa hakusanan ja valitsemalla "kaikki osumat" -kohdan tilalle "aihe". Näin pystyt rajaamaan haut tiettyyn aiheeseen. Suomalaisista naispuolisista taru- tai mytologiahahmoista voi etsiä kirjallisuutta esimerkiksi hakusanalla "suomalainen mytologia" tai ”mytologia suomalaiset”. Usein teoksissa käsitellään sekä mies- että naispuolisia hahmoja. Voit myös hakea sanoilla "naiset myytit" tai "mytologia naiset", mutta tällöin hakutuloksissa on myös muita kuin suomalaisia naisiin liittyviä myyttejä.Tässä...
HelMet-tietokannasta löytyy seuraava lista englantilais-suomalaisista lääketieteen sanakirjoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssanakirjat+l%C3%A4%C3%A4ket…
Kirjasammossa Voitto Voipion vuonna 1945 ilmestynyttä pienoisromaania Vaara ohi kuvataan näin:
"Tässä pienoisromaanissa tekijä kertoo herkästi rakkauden heräämisestä ja sen aiheuttamista omantunnon ristiriidoista ja ahdistuksista. Päähenkilö kokee voimakkaan hengellisen heräämisen ja pääsee voitolle taistelussa kiusaajaa vastaan. Kirja on elävästi kirjoitettu ja sitä lukee herpaantumattomalla mielenkiinnolla. Taustana on viime aikoina keskellä kansamme kovia koettelemuksia alkunsa saaneet väkevät herätykset."
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53684
Helluntaikirkko järjestää hieman rippileirien tapaisia fifteen-leirejä, joiden lopuksi uskoon tulleilla nuorilla on mahdollisuus kasteeseen. Alaikäisen kasteeseen tarvitaan vanhempien lupa.
Lähde: https://www.ristinvoitto.fi/uutiset/fifteen-leireilla_kesalla_155_kaste…
Tietoa voisi hakea Spes Patriae- matrikkelista vuodelta 1974. Se löytyy käsikirjastokappaleena Kallion kirjastosta ja Pasilan kirjavarastosta. Linkki Helmet hakutulokseen
DC Comicsin tunnetulla sankarihahmolla The Flashilla on tyypillisesti kengät, joissa on siivet. Kyseinen hahmo esiintyi ensimmäisen kerran vuoden 1940 sarjakuvanumerossa, joten aikaikkunankin puolesta tämä voisi olla etsimäsi hahmo.Tietoa hahmosta löytyy esimerkiksi DC:n sivuilta: https://www.dc.com/characters/the-flashja hahmon Wikipedia-artikkelista: https://en.wikipedia.org/wiki/Flash_(DC_Comics_character)
Kynttilänsydän esiintyy ainakin kirjassa Pitkänenän seikkailut : kertomus puunukesta, joka on Carlo Collodin Pinocchio Elli Sihvon suomeksi tulkitsemana. Maija Halosella (Pinocchion seikkailut) hahmon nimenä on Kynttilä, Annikki Sunilla (Pinokkio) ja Pauliina de Annalla (Pinokkion seikkailut) Lampunsydän.
Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua valitsemassasi noutokirjastossa. Voit valita postitustavan itse HelMet-aineistohaun kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla. Maksullisena lisäpalveluna voit saada varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Lisätietoja:
HelMet-aineistohaku http://www.helmet.fi
-> Ohjeita
-> Aineiston varaaminen
ja
-> HelMet-...
Kappaleen nimi on Armi. Sen on säveltänyt Erik Lindström ja sanoittanut Saukki
Laulun ovat esittäneet Kai Lind, Olavi Virta, Reijo Taipale, Aarre J. Kari ja Ari Klem. Sen lisäksi Armista on lukuisia orkesterisovituksia, katso tarkemmin Yleisradion Suomalaisten äänilevyjen tietokannasta http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/
Ainakin Olavi Virran, Reijo Taipaleen ja Kari Arcen (Aarre) cd-levytyksiä on kaupoissa saatavilla ja myös kirjastoissa lainattavissa.
Ja vielä taustatietoja kappaleesta:
Erik Lindström kertoo säveltäneensä tämän kappaleen v. 1952 alun perin vaimolleen Vuokolle, mutta Armi Kuuselan tultua valituksi Miss Universumiksi sävellys päätettiin markkinoida Armin nimellä, jolloin Saukki teki siihen sanat. Siitä lähtien tämä laulu...
