Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Milgramin kokeesta voit lukea esim. Klaus Helkaman kirjasta Johdatus sosiaalipsykologiaan tai jo vanhasta Kullervo Rainion kirjasta Sosiaalipsykologian oppikirja.
Milgramin kokeista on tehty myös graduja, esim. Jari Relanderin tutkielma vuodelta 1994 "Aiheita Milgramista:tottelevaisuustutkimus tarkastelussa" löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta.
Diktoniuksen runo ”Jaguaari” löytyy Kajavan suomennoksena teoksista ”Runoja” (Otava, 1963) ja ”Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin” (WSOY, 1968).
Kaikkiin varauksiin ilmestyy nykyää automaattisesti takaraja. Se liittyy johonkin tekniseen ongelmaan. Päivämäärä on kahden vuoden päässä tulevaisuudessa, joten siitä ei ole mitään haittaa.
Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä Olli Soinion elokuvaa ole koskaan DVD:llä julkaistukaan Filminorin konkurssista seuranneiden epäselvyyksien takia. Kirjastotkin ovat kokonaan kaupallisten levittäjien varassa, joten jollei elokuvalle löydy jossain vaiheessa jakelijaa, kirjastotkin joutuvat tarjoamaan eioota.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Tommy Tabermannin runo Palavaan taloon on kokoelmasta Sallittu hedelmä (1994 ja 1998). Runo sisältyy myös teokseen Elämä on kaunis : runoja, säkeitä ja värssyjä muistoksi, kiitokseksi ja omaksi iloksi (toimittaneet Sinikka Pellinen ja Soile Tapola, 1994).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Oskar Riedingin viulukonsertto h-molli op. 35 Izthak Perlmanin ja The Juilliard Orchestran (joht. Lawrence Foster) tulkisemana on kuultavissa äänitteeltä Concertos from my childhood (1999).
https://areena.yle.fi/1-50460798
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Concertos+from+my+childhood&type=AllFields
Näyttää siltä, että levyä ei ole oman kirjastoalueesi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Kouvolan Sanomat löytyvät mikrofilmeinä Kouvolan pääkirjastosta. Näin korona-aikaan asiakkaat kyllä joutuvat käyttämään mikrofilmin lukulaitetta omatoimisesti.
Seura-lehteä näyttäisi löytyvän yliopistojen kirjastoista. Jos tiedät artikkelin, jonka haluat, saat sen kaukopalvelun kautta artikkelikopiona. Saattaa olla ettei kokonaisia lehtiä kaukolainata. Kaukopalvelu on maksullista.
Ainakin säästö- ja osuuskassan kautta sai ostettua vakuutuksia 1960-luvun Jaalassa. (Salminen, Esko: Jaalan historia, 2004.) Eduskunnan kirjastosta löytyy teos: Männistö, Väinö; Karvinen, Ismo: Valkealan-Jaalan vakuutusyhdistys 1878-1978, 1978.
Pierre Lemaitresta ei ole kirjoitettu elämäkertaa suomeksi tai englanniksi. Lemaitre ei juuri anna haastatteluita suomalaisille (tai ilmeisesti muille kuin ranskankielisille) tiedotusvälineille, joten tietoja voi yrittää etsiä googlailemalla kirjailijan nimellä ja englanninkielisillä hakusanoilla kuten biography tai interview. Tietoa yksityiselämästä ei tosin löydy niistäkään englanninkielisistä haastatteluista, joita googlailemalla sai esiin. On myös mahdollista, että kirjailija on itse halunnut pitää yksityiselämänsä poissa haastatteluista ja siksi keskittynyt lähinnä omista kirjoistaan puhumiseen.
Enemmän tietoa voi saada etsimällä ranskankielisiä haastatteluita ja kopioimalla haastattelutekstin Googlen käännöstyökaluun. Aiemmassa...
Pentti Halonen on säveltänyt laulun Sua katson vaan Eino Leinon runoon.
Laulun nuotti sisältyy nuottijulkaisuun Elämän sivutuotteita : Pentti Halosen lauluja (2005). Nuottijulkaisua ei näytä olevan oman kirjastoalueesi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan esimerkiksi Varastokirjastosta.
https://finna.fi/Record/vaari.1889996
Finna-hakupalvelusta voit myös tarkistaa, missä muissa Suomen kirjastoissa nuottijulkaisu on lainattavissa.
https://finna.fi/
Leinon runo on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898). Voit lukea runon esimerkiksi täältä:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua…
https://www.gutenberg.org/files/14649/14649-8.txt
Kyseessä voisi olla sama runo, josta on kysytty palvelussa aiemminkin. Runo alkaa "Sun on helmet, sun on villas."
Linkki Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiempaan vastaukseen Olen joskus jossain nähnyt runon, joka alkaa "Sun on helmet, sun on villa... ja on siis runo sekä suomeksi että englanniksi. Muistan, että se oli jonkin verran… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Vastauksessa mainitussa Pekka Lounelan kirjassa on myös runon kirjoittajan tekemä suomennos runosta. Linkki kirjan tietoihin Keski-kirjastossa Rautainen nuoruus : välikysyjien kronikka | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Useitakin James Bond -elokuvia on vuosien varrella jäänyt tekemättä. Myös Daniel Craigin tähdittämä viimeisin Bond-elokuva No Time To Die (2021) viivästyi ensin taiteellisten erimielisyyksien ja sitten koronapandemian vuoksi. Alla olevista linkeistä löytyy lisää tietoa vuosien saatossa suunnitteilla olleista ja filmaamatta jääneistä James Bond -elokuvista: https://muropaketti.com/elokuvat/elokuvauutiset/tiesitko-tata-sean-conneryn-james-bond-elokuvista-ei-koskaan-julkaistu-tarinassa-robottihait-kuljettivat-atomipommeja-new-yorkin-viemareissa/https://www.digitalspy.com/movies/a37688094/james-bond-movies-cancelled-unmade/https://screenrant.com/every-unmade-james-bond-movie-and-why-they-didnt-happen/https://www.esquireme.com/...
Gastronomiassa rapuvoilla tarkoitetaan ravunkuorista saadulla uutteella maustettua voita. Resepti löytyy esimerkiksi 'Herkutellaan kalalla - maukkaita kala- ja äyriäisruokia' Gummerus 1988. Kuitenkin myös mainitsemaanne ravussa olevaa rasvaa kutsutaan joskus rapuvoiksi.
Aina voit ottaa yhteyttä kirjastoon vaikka puhelimitse tai käydä paikan päällä ja kysyä varausasioista. Voit myös tarkistaa asian itse: Jos olet hankkinut kirjastokortillesi 4-numeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin, pääset Internetistä http://www.helmet.fi/ sivulta kirjautumaan "omiin tietoihin". Sitä kautta voit paitsi tehdä varauksia, myös tarkistaa niiden tilanteen.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen varauksiin ei automaattisesti tule päättymispäivää - mutta jos niin haluaa, sen voi varaukselle laittaa. Jos varaukselle on määritelty viimeinen voimassaolopäivä, sitä ei pysty itse muuttamaan HelMetin kautta, mutta kirjastossa virkailija voi päivämäärän muuttaa tai poistaa.
Vaikka usein on niinkin, ettei varausjonoa ole lainkaan, on...
Tarkoitat ilmeisesti Pienkustantajien uutuuksia -foorumia,
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/group.aspx?groupId=b2a1bb47-f363…
Foorumille voi kuka tahansa lähettää kommentteja ja uutuustiedotteita, sitä varten ei tarvitse rekisteröityä.
Tehokkain tapa tavoittaa kirjastojen aineistohankinnoista vastaavat on kuitenkin päästä mukaan BTJ:n tai Kirjavälityksen jakelukanaviin, yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä:
BTJ: http://www.btj.fi/
Kirjavälitys: http://www.kirjavalitys.fi/
Lapin kirjasto -kimpan käyttämä verkkokirjasto on uudistunut. Uusi verkkokirjasto, jonka kautta mm. tiedonhaku ja varaukset tehdään, löytyy osoitteesta lappi.verkkokirjasto.fi. Ohjeita palvelun käyttöön löytyy samaisesta osoitteesta, etusivun oikean kulman "ohjeet" -painikkeen alta.
Internetistä voitte hakea tietoa korkolainsäädännöstä Oikeusministeriön kotisivuilta osoitteesta http//finlex.om.fi Samasta osoitteesta saa myös tietoa aikaisemmista oikeuspäätöksistä. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy kirja: Wilhelmsson: Korkolaki ja viivästyskorko vuodelta 1984, tiedustelut pääkirjasto Pasila 310 85331. Kirjastoissa on käytettävissä lehtiartikkeleista Aleksi-lehtitietokanta, joista voisi myös löytyä asiaan liittyvää tietoa.
Kyseessä on varmaankin englantilaisen Virginia Vailin Eläinlääkärin talossa -sarjaan (Animal Inn) kuuluva teos. Sarja ilmestyi suomeksi 1990-luvun alkupuolella ja siihen kuuluu viisi osaa.
1. Koti täynnä eläimiä
2. Aika parantaa haavat
3. Vintiöt valloillaan
4. Lemmikkikissa
5. Lemmikki hyvään kotiin
Voit lukea teosten kuvaukset Kirjasammosta alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/el%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin%20talossa
Pääkaupunkiseudulla kirjat ovat tilattavissa lainaan Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1563395__Sel%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin%20talossa__P0%2C4__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b1563395
Sukunimi Helkamaa lienee samaa perua kuin muut Helka-alkuiset sukunimet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Helkala saattaa pohjautua skandinaaviseen naisennimeen Helga tai merkitykseen, jonka pohjana ovat helatorstain tai helluntain aikoihin poltetut helkatulet. Pohjimmiltaan molemmat ovat peräisin muinaisista skandinaavisista kielistä.
