Erja Vuorion Oulunkyläiseen kirjottamansa artikkelin mukaan kyseisen tontin on omistanut aikanaan S. Eriksson, joka myös asui toisessa tontille rakennetuista taloista. OTK osti tontin Länsi-Pakilan ympäristöhistoriaselvityksen mukaan 1930-luvulla ja rakennutti siihen Elannon myymälän tilat. 1970-luvulla vienti-, tuonti- ja teräsyritys Valtameri Oy osti tontin ja rakennutti siihen pääkonttorinsa sekä varaston vuonna 1976. Vuonna 1999 Valtameri fuusioitiin Rautaruukkiin. ja 2000-luvun alussa rakennus saneerattiin S-marketin käyttöön. Tontin nykyisestä omistajasta en valitettavasti löytänyt tietoa, mutta saneerauksen suunnitellut arkkitehtitoimisto ARRAK kertoo sivuillaan saneerauksen perustiedot. Lähteet: Kurkistus...
Hectorin Pop eilen - toissapäivänä -ohjelma on pyörinyt sunnuntaisin klo 11-12 Roll FM:llä ja ohjelma on uusittu seuraavan viikon keskiviikkona klo 14-15. Näyttää, että radiossa on pyörinyt arkistolähetyksiä joulukuussa, ja nopeasti vilkaistuna Hectorin ohjelmasta on uusittu ainakin elokuun jakso.Voit tutkia Roll FM:n ohjelmia ja aikatauluja heidän nettisivuillaan kohdassa Ohjelmat: https://www.rollfm.fi/ohjelmat/Uutisten mukaan tammikuussa alkaa taas uudet lähetykset.
William Ford Stanleystä kerrotaan runsaan sivun mittaisesti Kansalliskirjaston kokoelmissa olevassa 52-osaisessa hakuteoksessa "The Oxford Dictionary of National Biography". Kirjasarja on Kansalliskirjaston eteläisessä lukusalissa 1.kerroksessa.
Toinen mahdollinen vaihtoehto on Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin hakuteokset, joskin tätä vaihtoehtoa en ole tarkistanut. Yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.museo.helsinki.fi/kokoelmat/kirjasto.htm.
Eloise Akpan on kirjoittanut kaksi kirjaa Stanleystä, esim. The Story of William Stanley: a self made man. Kirjat saa tarvittaessa kaukolainana Lontoosta. Kaukolainat ovat maksullisia.
Kysymyksessä tarkoitetaan varmaankin Kari-Otso Nevaluoman uutuusteosta, joka käsittelee Arabian eläinaiheisia keramiikkafiguureja? Kirja ei ole vielä ehtinyt kirjaston hankintalistalle, mutta aika todennäköisesti sitä ainakin joihinkin Espoon kirjastoihin hankitaan.
Espoon kirjastojen verkkosivuilla on myös hankintatoivomuslomake, jonka kautta voi välittää kirjastolle omia hankintatoivomuksiaan:
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Päiväkodit voisivat ilahtua tällaisesta lahjoituksesta. Helsingin kaupungin päivähoidon yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/P_iv_hoito/Neuvonta+ja+yhteystiedot
Pääkaupunkiseudun kokoelmista löytyy ainakin seuraavanlainen aihetta käsittelevä teos:
Korhonen, Reijo: Tuhat kiloa miehen maailmaa : auto sielullisena ilmiönä (Otava, 2000)
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
Lisäksi yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda tuotti hakusanoilla 'miehet' ja 'autot' pari tulosta lisää, jotka näyttivät kuitenkin liittyvän enemmän miesten liikennekäyttäytymiseen:
Heli Vaaranen: Kaaharipoikia ja rappioromantiikkaa: tutkimus erään kaahailukulttuurin elämänilosta ja tuhoisuudesta (Teknillinen korkeakoulu, 2004)
Keskinen, Esko: Nuorten miesten ajoneuvon valinta ja ajotapa (Turun yliopisto, psykologian laitos, 1994)
Teosten saatavuustiedot...
S5 -filosofiasta löytyy suomenkielistä tietoa Metalliteollisuuden keskusliiton julkaisemasta teoksesta S5, tekijöinä Pentti Enlund ja Jorma Hakala. Teos löytyy Åbo Akademin kirjastosta, mutta helpommin sen saattaa saada Metalliteollisuuden keskusliitosta.
Kirjallisuutta aiheesta tarjoaa Kazuo Shibagakin, Malcolm Trevorin ja Tetsuo Abon toimittama teos Näköaloja johtamiseen - japanilainen ja eurooppalainen johtamistapa, jossa sivulta 28 alkaen on mainintoja S5 -filosofiasta. Lisäksi Richard T. Pascale ja Anthony G. Athos ovat kirjoittaneet teoksen Yritysjohtamisen menetelmät Japanissa, jossa mm. sivuilta 8 ja 88 löytyy mainintoja S5 -filosofian hieman laajennetusta muodosta, S7 -filosofiasta. Nämä kirjat ovat saatavilla Jyväskylän...
Varsinaista transvestiittimurhaajaa ei mainittujen kirjailijoiden tuotannosta valitettavasti kyetty paikallistamaan. Heleena Lönnrothin dekkarissa Sikakosto (Kustannus-Mäkelä, 1998) esiintyy kyllä skitsofreninen murhaajatar Ranghild ”Raikka” Ström, joka ei kylläkään ole varsinainen transvestiitti. Risto Karlssonin kirjassa Helvetin enkeli (WSOY, 1981) murhaaja on viittaan pukeutunut naiseksi luultu mies.
Muita asiaa etäisemmin sivuavia suomalaisia dekkareita :
Arhippa Pirkko : Jo katkee maalinauha. 1971 Weilin + Göös, 1993 Kustannus-Mäkelä. (homoseksuaalisuus)
Lehtolainen, Leena : Ennen lähtöä . Tammi, 2000. (homoseksuaalisuus)
Joensuu, Matti Yrjänä : Harjunpää ja rakkauden nälkä. Otava, 1993. (tirkistely)
Kirstilä, Pentti : Hanhivaara ja...
Kysyimme kansallisella tasolla kollegoilta ilman tulosta. Kukaan ei tunnu tietävän vastausta tähän kysymykseen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme? Helmet -haussa https://www.helmet.fi voi toki etsiä Kajavan teoksia, tilata ne itselleen ja asian tarkistaminen näin on mahdollista varsin kattavasti.
Painoindeksi lasketaan jakamalla paino luvulla, jonka saa, kun kertoo pituuden itsellään. Esim. jos paino on 78 kg ja pituus 1,7m, jaetaan 78 1,7 x 1,7:llä
(2,89). Tuloksena on tässä tapauksessa 27.
Erich von Dänikenin teos Erinnerungen an die Zukunft on englanniksi käännettynä saanut nimeksi Chariots of the Gods. Taisto Niemisen suomennos on puolestaan nimeltään Vieraita avaruudesta - menneisyyden ratkaisemattomia arvoituksia. Tiedonlähteenä tämän tidon haussa on ollut Fennica cd-rom (Suomen kansallisbibliografia) ja Kongressin kirjaston aineistotietokanta http://lcweb.loc.gov/catalog/ .
Kyseessä on tv-sarja Emilie (jatko-osa Emilien tytär), joka perustuu
Arlette Cousturen kirjoihin "Les filles de Caleb 1-2" ja "Blanche".
Näitä kirjoja ei ole suomennettu, mutta ne löytyvät molemmat
ranskaksi ja "Blanche" ruotsiksikin Turun kaupunginkirjastosta.
Sanan "otella" etymologinen kantasana on "ottaa", Wiktionaryn mukaan kyseessä on "frekventatiivijohdos". "Mittelö" on vanhahtava, samaa kuin "ottelu" tarkoittava sana, joka lienee johdannainen ilmaisusta "ottaa mittaa" eli kilpailla ja katsoa, kuka on vahvin, nopein tms.
Heikki Poroila
1900-luvun tilastot asuntojen hinnoista ja kaupoista eivät valitettavasti ole kovinkaan kattavia.
Tilastokeskuksella on osakeasuntojen hinnoista vanhojen asuntojen osalta saatavilla Verohallinnon varainsiirtoveroaineistoon perustuvaa tietoa vuodesta 1987 lähtien neljännesvuosittain. Kiinteistönvälittäjien aineistoihin perustuvaa tietoa on saatavilla vuosilta 1970–1986.
Paras aineisto 1900-alkupuolen luvun asuntojen hintatiedoille lienee Suomen Pankin julkaisu Asuntopalvelukset Suomessa 1860-1965.
Muista hinnoista tuolta ajankohdalta löytyy jonkin verran tietoa Tilastokeskuksen julkaisuarkistosta löytyvästä Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1950. Siinä on taulukko elintarvikkeiden ym. keskihinnoista vuosina 1948-1950 sivulla 194.
Tuon...
Valitettavasti en osaa sanoa, kenen kirjoittamia kysymyksen säkeet ovat. Eeva-Liisa Manneriin niitä en onnistunut yhdistämään. Kyseessä voi olla käännöskin, ehkä englannin kielestä – ilmaukset ovat hieman sen suuntaisia.
Jos haluat vaihtaa oletusnoutokirjaston, se onnistuu HelMetin omista tiedoista kohdasta ”Muuta yhteystietoja”. Noutokirjasto on alimpana. Kun se on vaihdettu pudotusvalikosta, täytyy vielä painaa ”Jatka”. Sen jälkeen oletusnoutokirjasto pysyy voimassa.
Jos haluat vaihtaa tietyn jo tehdyn varauksen noutopaikkaa, se tehdään välilehdeltä ”Varaukset” vaihtamalla noutokirjasto varauksen kohdalta, painamalla ”Tallenna muutokset” ja vahvistamalla vielä vaihto painamalla seuraavaan kohtaan ”Kyllä”.
Toivottavasti nämä neuvot auttavat. Joskus järjestelmässä saattaa olla pientä viivettä, mutta jonkin ajan kuluttua ainakin muutoksen pitäisi tulla voimaan.
Pyytämäsi kirjastojen yhteystiedot saat kirjastojen kotisivuilta, poimimalla tiedot Internetistä. Suomen yleisten kirjastojen yhteytiedot on kerätty osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/listaa_kaikki.asp
Listan Suomen tieteellisistä kirjastoista yhteystietoineen saa esimerkiksi osoitteesta http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/ (Älä kirjota hakusanaa vaan anna pelkästään hae-komento)
Ammattikorkeakoulu- ja oppilaitoskirjastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html
Suurimmilta Suomalaisilla kirjakauppaketjuilta löydät myös Internet-sivut joilta voit poimia yhteystiedot. Internet osoiteet ovat useimmiten loogisia esim. http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com http://www.meteori.com/
