Etsit varmaankin säveltäjä Jacques Offenbachin can can -musiikkia ooperasta Orphée auf Enfers (suom. Orfeus manalassa). Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutamia CD-äänilevyjä, jossa kyseinen kappale on kuultavissa, esim. "Klassinen musiikki elokuvissa", "Ballet favorites", "Can-can and other dances from the opera". Kirjastossamme on myös DVD-taltiointi kyseisestä oopperasta. Aineiston saatavuutta voit tiedustella Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta ma-pe 11-20 ja la 11-16, puh. 014-624448. Kirjaston verkkosivuilla on myös mahdollisuus hakea kaikkea kirjaston aineistoa osoitteessa: http://www.aaltokirjastot.fi
Seuraavista kirjaston kirjoista voi olla iloa: 1 Räty Ella, Kotipihan havukasvit, 140 ainavihantaa lajiketta. 2 Westerstål Ulla-Märta
Ikivihreät puutarhakasvit. 3 Räty Ella, Monivuotisten puutarhakasvien leikkausopas. 4 Alanko Pentti Havupuut ja -pensaat puutarhassa
5 Bloom Adrian, Gardening with conifers. Hakukoneen avulla löytyy kirjoittamalla kasvin nimen, esim. sivuilla http://pikkupuu.fi/index.php?page=mustakuusi, http://fi.wikipedia.org/wiki/Serbiankuusi ja
http://keskustelu.suomi24.fi/node/2099216
Hyviä lähdeteoksia ovat esim. seuraavat:
Kemppinen, Pertti: Nuoruuden taikaa: kurkistuksia nuorisokulttuureihin. 1998,
Törmäävät tulkinnat: kirja nuorista ja nuoruudesta. 1991 ja
Ala-Ketola, Marja: Hippejä, jippejä , beatnikkeja. 1985.
Lisää teoksia löydät Tampereen kaupunginkirjaston aineistohausta valitsemalla Aineisto, Tarkka haku, asisana: nuorisokulttuuri.
Verkosta löydät myös Nuorisotutkimus-lehden sivut (http://www.alli.fi/alli/ntutk.html), joilla on lehden sisällysluettelot sekä lähinnä pääkirjoitusten koko teksti.
En löytänyt kirjastoluettelosta Finnasta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… enkä Sukututkimusseuran kirjastosta, http://40.127.105.126/?PBFORMTYPE=01001&DATABASE=1&PROFILESET=Fin&FREET…. En myöskään löytänyt julkaisua Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta, mutta verkossa haettavina eivät ole kaikki numerot, https://journal.fi/ssvk/index. Myöskään Genos-julkaisun sisältö ei ole verkossa tutkittavissa ennen vuotta 2013, https://www.genealogia.fi/genos. Samoin on Sukuseurojen keskusliiton julkaisu Sukuviestin laita, https://www.suvut.fi/sukuviesti/
Sukututkimusseuran Sukuhaustakaan en valitettavasti löytänyt mitään, https://sukuhaku.genealogia.fi/...
Hei!
Voit etsiä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmia Eepos-verkkopalvelusta tästä osoitteesta: https://eepos.finna.fi/
Eepos-kirjastokimppaan kuuluvat Seinäjoen lisäksi kaikki muutkin Etelä-Pohjanmaan kirjastot ja myös Kaskisten kirjasto. Voit kaikkien näiden kirjastojen kokoelmia selata tuolla verkkokirjastossa. Täältä näet kaikki kimpassa mukana olevat kirjastot: https://eepos.finna.fi/Content/about
Hakutulokset voi rajata näyttämään vain tietyn kirjaston kokoelmat. Rajaa hakua -toiminta löytyy sivun oikealta puolelta.
Hei,
Sinun kannattaa käydä kirjastossa tutustumassa Helsinkiä käsitteleviin teoksiin - niitä on paljon! Tässä muutama, joissa on tietoja Esplanadista ja Mannerheimintiestä:
Hackzell: Töölöntullin molemmin puolin. 1997
Ollila: Puhvelista Punatulkkuun - Helsingin vanhoja kortteleita. 1977
Lilius, Henrik: Esplanadi 1800-luvulla. 1984
Helsingin kadunnimet. 1992
Näiden ja muiden Helsinki-kirjojen saatavuuden saat selville Plussa-aineistotietokannasta: http://www.libplussa.fi
Verkostakin löytyy jotain Esplanadista:
http://www.arenanet.fi/helsinki/tour/goto/esplanadi.html
http://www.hel.fi/tourism/html/artikkelit/artikkelit/esplanadi.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/e-espa/eespa.html
http://kartta.hel.fi/kktesti/kauppakadut/p-espa/...
Kirjoittaja on Timo Harakka. Kirjoitus on ilmestynyt teoksessa Viemärirotta.
Harakka, Timo, Viemärirotta : .. mutta miksei Erkko ole vieläkään adoptoinut minua? Helsingissä : Otava, 1998.
Thorbjorn Egnerin kuvakirja Karius og Baktus löytyy monesta kirjastosta, mm Helmet-kirjastoissa norjankielinen versio löytyy Kauniaisista, painos on vuodelta 1967 ja Helsingissä NIFIN:in kirjastosta, ja tämä laitos on vuodelta 1999. Katso Bibbi-tietokantaa
http://www.nifin.helsinki.fi/bibbi/index1.php?lang=se
ja Helmet
http://www.helmet.fi/search*fin/tkarius+og/tkarius+og/1%2C1%2C2%2CB/fra…
Oheisena linkit Kauniasten kirjastoon ja NIFIN:in kirjastoon:
http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=bibban/2
http://www.nifin.helsinki.fi/index_sve.htm
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta saa lainata askelmittarin. Laina-aika on 2 viikkoa. Tällä hetkellä esim. pääkirjastossa on yksi askelmittari paikalla, saat sen asiakaspalvelutiskistä. Voit myös jättää mittarista varauksen samalla tavoin kuin kirjoista.
Uusia e-kirjoja tulee tarjolle ympäri vuoden, kuten painettujakin kirjoja. Eli e-kirjastoon tulee jatkuvasti uusia teoksia luettavaksi.
Kirjojen lisenssit ovat voimassa yleensä vuoden kerrallaan, ja siten ne pysyvät valikoimissa vuoden. Jos kirja on ollut erittäin suosittu, lisenssi voidaan uusia. Vuoden voimassa oleva lisenssi on yleisin e-kirjalle myönnettävä lisenssi, mutta joillakin teoksilla lisenssi määritellään lukukertojen mukaan. Tällöin kirja säilyy e-kirjastossa esimerkiksi niin kauan, kunnes sitä on luettu 100 kertaa.
E-kirjakokoelmat vaihtelevat kirjastoittain kuten tavallisetkin kirjakokoelmat, mutta suuri osa Suomen kunnista on liittynyt (tai tulee liittymään) yhtenäiseen valtakunnalliseen e-kirjastoon.
Asiasanoilla opettajat ammattikuva löytyvät Finnasta https://www.finna.fi/ esimerkiksi seuraavat:
- Kutsumuksesta palkkatyöhön https://www.tsr.fi/tsarchive/files/TietokantaTutkittu/2008/108209Loppur…;
- Mestarista tutoriksi https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13296/9513917215.p…
Vuonna 2014 ilmestyneessä teoksessa Suomalainen työntekijyys 1945-2013 on artikkeli Anttila Erkko: Opettajien työnkuvan muutos
Muita:
- Opettajuus : ajassa elämistä vai suunnan näyttämistä /Olli Luukkonen, 2004
- Opettajankoulutus: lähihistoriaa ja tulevaisuutta, 2017
- Kansankynttilä keinulaudalla, miten tulevaisuudessa opitaan ja opetetaan, 2016
- Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin, 2010
Pro gradu Opettajuuden...
Suomenkielinen wikipedia kertoo porkkanaa viljellyn ensiksi Keski-Aasiassa, mahdollisesti Afganistanin tienoilla. Englanninkielinen wikipedia ilmoittaa viljelyn alkaneen Persian alueella, Iranissa ja Afganistanissa. Moni muukin verkkolähde mainitsee nämä seudut porkkanan varhaisen viljelyn paikkoina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkana
https://en.wikipedia.org/wiki/Carrot
https://www.sciencedirect.com/topics/agricultural-and-biological-scienc…
https://www.tastesofhistory.co.uk/post/a-brief-history-of-food
https://www.researchgate.net/publication/304622888_Carrot_History_and_i…
Kirja on yleisesti saatavana ainakin isoimmista kirjastoista. Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta osoitteesta
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
näet tarkemmat sijaintipaikat.
Seuraavista rautateiden historiaa koskevista teoksista löytyy varmaan jonkin verran tietoa asemarakennuksistakin:
-Muistomerkki puusta perinnöksi, juhlakirja Pekka Kärjelle 16.4.2000.
[Helsinki], Museovirasto, 2000
-Kiiskinen, Kyösti, Rautahevon kyydissä junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon. Jyväskylä Gummerus, 1996
- Valanto, Sirkka, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, Hki, Museovirasto, 1982
Mahtaisiko Ypäjän asemasta löytyä jotain teoksesta Jokioisten rautatie 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, [Helsinki], Museorautatieyhdistys.
Sinun kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Ypäjän kirjastoon, heillä on varmaankin kotiseutukokoelma, josta saattaisi löytyä kirjallisuutta myös asemasta. Yhteystiedot: Osoite Perttulantie 59, 32100...
Yleisradion Fono-tietokannan ja Kansalliskirjaston Viola-tietokannan perusteella kappaletta ei olisi suomennettu. Fono-tietokannasta löytyy tiedot Ylen koko äänilevystöstä, joka on Suomen suurin musiikkiarkisto. Violassa taas ovat tiedot kaikista vuoden 1901 jälkeen julkaistuista kotimaisista äänitteistä ja kattavasti myös vuoden 1977 jälkeen julkaistuista nuoteista. Myöskään Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta ei löytynyt kappaleesta käännösversioita. Näillä rajauksilla käännöstä ei siis löydy, mutta esimerkiksi vuotta 1977 vanhemmista nuoteista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Lähteet: fono.fi, kansalliskirjasto.finna.fi (suora linkki kansallisdiskografiaan), fenno.musiikkiarkisto.fi.
Muistellun runon kirjoittaja ei ole Oiva, vaan Helmi Paloheimo (1881–1937), joka kirjoitti suuren määrän runoja eri aikakauslehtiin (esim. Naisten ääni, Ihminen ja Teosofi) sekä omalla nimellään että nimimerkillä "H. P.". H. P.:n runo Rukous ("Yläpuolelle arkisten vastusten kasvaa mun anna / yli turhien tuskien siivitä minut ja kanna -- ") löytyy esimerkiksi Naisten ääni -lehden numerosta 3/1922. Vuonna 1935 Paloheimolta ilmestyi teosofinen runokokoelma Toiviotie.25.02.1922 Naisten ääni no 3 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
"Suomen kansan muinaisia loitsurunoja" löytyy Kajaanin kaupunginkirjaston Caiania-kokoelmasta. Teokseen voi tutustua kirjastossa, lainaksi sitä ei voida antaa.
Linkki tietokantaan:
http://kirjasto.kajaani.fi:8001/Intro?formid=docis&full=fulls&previd=fu…
