Tuurin Kylmien kyytimies on pikapuoliin tulossa lainattavaksi Helmet-kirjastoihin. Varauksen voi tehdä vasta kun tiedot äänikirjasta ja kirjastoista näkyvät Helmetistä. Ennakkoon varausta ei voi tehdä.
Helmetiä (www.helmet.fi) kannattaa seurata ja tehdä varaus kun tiedot sinne illmestyvät. Varauksen voi tehdä itse Helmetin kautta kirjastokortin ja pin-koodin avulla tai pyytää kirjastossa tai puhelimitse henkilökuntaa sen tekemään.
Kirjoissa O'Brien, "Ireland: a Concise History" ja Killeen, "A short
history of Ireland" kerrotaan, että pääsiäiskapinan osanottajat valtasivat Dublinin pääpostin (the General Post Office). Postirakennuksesta tuli sitten
heidän päämajansa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaa. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palstamme lukijoista?
TEOS Pupuvaari Pitkäkorva / Walt Disney ; suom. teksti Marjatta Kurenniemi
PAINOS 2. painos
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 1983
ULKOASU [24] sivua : kuvitettu ; 20 cm
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Tietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Viisainta olisi varmaankin mennä Amican nettisivuille, osoite: http://www.amica.fi ja katsoa sieltä yhteystiedot, jolloin pääset suoraan kysymään asiantuntijoilta, ainakin Amicaa koskevista asioista. On myös olemassa lehti nimeltä Amica uutiset, josta varmaan myös amicalaiset (muista, että emona on Fazer ; http://www.fazer.fi) voivat kertoa sinulle enemmän. Tuo Amica uutiset on ehkä vaikeasti saatavissa, se löytyy ainakin Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun kirjastosta, mutta sieltä sitä ei lainata. Yritä sitäkin suoraan Amicasta. Opinnäytetyötä varten löydät lukuisia liiketaloutta ja erilaisia tutkimuksia käsitteleviä oppaita.
Häneltä on suomennettu teokset
Hyvä huomenta, armoa
Kasvamme alaspäin valikoima runoja sekä
Pikku Esterin valkea puku
HelMetkirjastoissa viimeksimainitta ei ole.
Hänen runojaan on myös käytetty lauluissa, katso esim
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Hyv%E4%E4+Huomenta+A…
Katso esim Karpon CD-levyä Savilintu.
Raittillalla on useita kokomateosta, mutta minä en ainakaan löytänyt mitään tähän lisättävää.
Helmet-haussa kirjailijan nimellä oli etsittävä ilman "heittomerkkejä", muodossa Turmezei Erzsbet, silloin teokset löytyvät. Tosin Túrmezeillä aukeaa tekijähakemisto kohdasta, josta heittomerkitön muoto löytyy.
Lappeenrannan kirjaston kotisivulla on tietoa etelä-karjalaisista kirjalijoista.
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12994
Pauli Matikainen näkyy olevan myös Kasukkalan koulun rehtori
http://koulut.etela-karjala.fi/kasukkala/yhteystiedot.htm
Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien Euroopassa lapsia alettiin sijoittaa kasvatuslaitosten sijaan maaseudulle perhemäisiin olosuhteisiin. Suomessa perhekoteihin siirryttiin 1970-luvulla.
Maaseudulla sijainneita sijoituskoteja valvoivat kuntien sosiaalilautakunnat. Maaseutukoteihin suorittivat tarkastuksia kyseisen tarkastusalueen lastensuojeluviraston tarkastajat.
Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksesta, kylläkin vuodelta 1964, on nähtävissä, että hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista tuolloin vaihtelivat 50 mk:sta 150 mk:aan kuukaudessa.
Keskimääräinen hoitomaksu oli 90-120 mk/kk.
Edellä mainitut tiedot löytyivät seuraavista sähköisistä dokumenteista:
http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1964_02/1964_02_2… (s...
Voit kokeilla seuraavaa reittiä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ löytyy Monikulttuurinen kirjasto MCL ja sieltä taas Maailma-info, mistä taas maakohtainen luettelo ja Latvia. Latvian alta löytyy erilaisia linkkejä, myös ystävyysseura Rozentalsin yhteystiedot. Rozentals-seuran Latvia-linkeistä Latnetiin annettuna hakusanoilla Andris Berzins löytyi 231 viitettä. Seuran Latvia-linkeistä löytyy myös Riga in your pocket, jonka alta taas Officials ja sieltä Riga City Council ja täältä, kylläkin latviaksi, myös Andris Berzins. Jatka hakua näistä linkeistä tai ota yhteyttä Rozentals-seuraan.
Ammattinetistä osoitteesta http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/196_ammatti löytyy hiukan kuvausta kirjastovirkailijan työnkuvasta.
Työn tarkka sisältö riippuu kuitenkin aika paljon kirjastosta, ja toki henkilö itsekin voi vaikuttaa siihen, millaisia tehtäviä saa työssään. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa vain harva kirjastovirkailija luetteloi aineistoja. Toisaalta oma työnkuvani kirjastovirkailijana on hyvin laaja verkkotietopalvelusta lukupiirin vetämiseen ja kirjavinkkauksesta hankittavan aineiston valintaan. Työtehtäviä ei siis oikein ole mahdollista luetella tyhjentävästi.
Jos kysyjä tarkoittaa, salliiko tekijänoikeuslaki bulgariankielisten kirjojen myymisen tai lahjoittamisen kirjastolle, vastaus on lyhyesti: kyllä sallii. Kirjasto voi ostaa tai vastaanottaa minkä tahansa EU:n alueella laillisesti valmistetun ja hankitun kirjallisen teoksen.
Kokonaan eri asia on, miten innokkaita kirjastot ovat hankkimaan bulgariankielistä aineistoa, jota osaava lukijakunta on Suomessa varsin pieni (en löytänyt tarkkaa lukua, mutta ilmeisesti puhutaan ehkä joistakin sadoista henkilöistä). Helsingin kaupunginkirjasto on perinteisesti tarjonnut kirjallisuutta varsin monilla kielillä (HelMet-tietokanta tarjoaa tällä hetkellä 185 kaunokirjallista nimekettä), joten ehkä on järkevintä ottaa yhteyttä Monikieliseen kirjastoon,...
Edit Reinilän (myöhemmin Reinilä-Hellman), Sofie Caloniuksen ja Valma Krankin (myöhemmin Krank-Heikinheimo) Kotiruoka : keittokirja kotia ja koulua varten, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1908, julkaistiin ensimmäisen kerran ruotsiksi vuonna 1909 nimellä Kokbok för hem och skola. 30-luvulle tultaessa ruotsinkielisestä laitoksesta oli julkaistu 6 painosta (7. painos ilmestyi vuonna 1935). Kaikkiaan Reinilä-Hellmanin ja kumppanien alkuperäiseen teokseen perustuvasta Kokbokista otettiin 11 painosta, joista viimeinen ilmestyi 1952. Vuonna 1960 julkaistu 12. painos oli toteutettu kokonaan uusin tekijävoimin.
Alkuperäistä Kokbok för hem och skola -kirjaa on saatavilla kaukolainaksi esimerkiksi ...
En löytänyt tietoa sanasta "karjalanluuta" kirjastosta löytyvistä yleisistä sana- ja murrekirjoista.Eli vaikuttaisi siltä, että sana ei ole ollut laajalti käytössä.Voitte tiedustella asiasta myös Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Eve Hietamiehestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2. Myös Otavan internetsivuilla on kerrottu hänestä http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/kotimaiset/hietamies_eve/fi_FI/hi…
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla hietamies eve.
Uusin julkaistu matrikkeli kuvataiteilijoista on Suomen taiteilijaseuran julkaisema KUVATAITEILIJAT 2004, joka on myös internetissä verkkoaineistona sivulla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Joensuun seutukirjastossa kirjaa on vain käsikirjastossa lukusalikäytössä.
Kuvataiteilijat-matrikkelia on olemassa myös aikaisemmilta vuosikymmeniltä. Näistä on lainattavia kappaleita seutukirjastossa.
Suomen taiteilijat ry:n julkaisemaa matrikkelia:
SUOMEN taiteilijat - Finlands konstnärer r.y. 35 vuotta : matrikkeli 2003, on saatavissa myös lainaksi samoin aikaisempia vuosilta 1988 ja 1998.
Etsin kysymäänne termiä Tekniikan sanastokeskuksen termipankista http://www.tsk.fi/tepa/), mutta sielläkään siitä ei valitettavasti ollut tietoa. Voisiko olla kyseessä torx-kantainen ruuvi?
