Kaisaniemenkatu 4:ssä toimi Veljekset Sundqvistin kultasepänliike. Sen perustivat Kaarlo Sundqvist ja hänen kaksi veljeään vuonna 1923. Tieto löytyy Iisakki Laatin kirjasta 50 vuotta kultaseppien yhteistyötä: Suomen kultaseppien liitto 1905-1955 (1955).
Kirjastosta voi etsiä aiheesta kirjallisuutta PIKI-tietokannasta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1135084221&ulang=fin .
Kirjoita hakuruutuihin esim. sanat "antiikki", "jumalat" tai "mytologia" ja "Kreikka". Valitse hakutyypiksi kunkin ruudun kohdalla "Asiasana". Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi kirjalistan, josta näet kirjan nimeä klikkaamalla sen tarkemmat julkaisutiedot. Ja jos klikkaat listalla kohtaa "Tarkasta missä", näet missä sitä on saatavissa. Voit myös tehdä kirjoista varauksen, jos sinulla on tunnusluku. Kysy lisätietoja kirjastostasi, henkilökunta tekee myös puolestasi varauksia kirjastossa.
Tässä muutama esimerkki tulosten joukosta:
Camp, John : Antiikin Kreikan maailma. Otava, 2004.
Simonsuuri...
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista löytyy vastaus pulmaan.
Yleiskielessä Aho = viljelyn jäljeltä nurmettunut kaskimaa t. pelto. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Murresanakirjasta löytyy useampia merkityksiä.
Aho voi olla myös:
yhden t. kaksi satoa antanut kaski, johon vielä kylvettiin siemen
metsittymään, viljelemättä jätetty pelto.
aukeaksi hakattu t. kulottunut kohta metsässä; kuiva, aukea paikka, kenttä, keto.
metsäisestä, ylävästä maasta, hyväkasvuisesta kankaasta.
alavasta, vesiperäisestä maasta, suosta.
alava luonnonniitty.
metsän ja käyttökelpoisen aukean alan väliin jäävä heikkokasvuinen aukean laita.
http://...
Todellisiin tapahtumiin perustuva kirja "lintumiehestä" on Thomas E. Gaddisin Birdman of Alcatraz : the story of Robert Stroud, joka julkaistiin vuonna 1955. Kirjan pohjalta tehtiin samanniminen menestyselokuva vuonna 1962 (pääosassa Burt Lancaster). Suomessa tätä John Frankenheimerin ohjaustyötä on esitetty nimellä Alcatrazin vanki. Gaddisin kirjaa ei ole suomennettu.
Stroud tuomittiin 12 vuodeksi murhasta vuonna 1909. Leavenworthin vankilassa vuonna 1916 Stroud surmasi vanginvartijan ja hänet tuomittiin kuolemaan. Tuomion täytäntöönpanoa odotellessaan hän alkoi kasvattaa ja myydä kanarialintuja, mikä oli alkusysäys Stroudin mittavalle uralle lintujen parissa. Pitkällisen oikeustaistelun jälkeen kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi...
Kyllä, kyseessä on Volter Kilven vuonna 1927 kuolleen, syntyjään porilaisen, Hilja-vaimon hauta. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä hänet on haudattu Turkuun siksi, että pariskunta asui Turussa. He muuttivat Turkuun Helsingistä vuonna 1919. En tunne sen ajan käytäntöä, mutta todennäköisesti viime kädessä lähin omainen, tässä tapauksessa Volter Kilpi, on saanut päättä mille paikkakunnalle vainaja haudataan.
Kysymykseen miksi hautakivi on jäänyt tyhjäksi, en onnistunut löytämään vastausta. Olisiko kivi vanhuuttaan kulunut?
Volter Kilpi kuoli vuonna 1939 Turussa. Hänet on haudattu synnyinkuntansa Kustavin hautausmaalle.
Lähteet:
http://www.kansallisbiografia.fi (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus, käytettävissä Vaski –...
Hyvä paikka lähteä tekemään tutkimusta ja tiedustelemaan lisäneuvoja on Siirtolaisuusinstituutti, http://www.migrationinstitute.fi/fi. Sen sivuilta löytyy yhteys Siirtolaisrekisteriin sekä oppaita sukulaisten etsimiseen. Siirtolaisuusinstituutin palveluista on osa maksullisia.
Siirtolaisrekisteristä löytyy tietoja siirtolaisrekisteri, jossa on matkustajaluetteloita, passiluetteloita ulkoasiainhallinnona arkiston aineistoa. Sen käyttö on maksullista, http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/siirtolaisrekisteri
Oppaita sukututkijalle http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/oppaat
Erityisesti hyvältä aloituspaikalta vaikuttaa Sukututkija siirtolaisten jäljillä, http://www.migrationinstitute.fi/files/...
Suomen kielessä naisia ja miehiä ei erotella persoonapronominilla kuten esim. englannissa tai ruotsissa (he/she, han/hon). Meillä on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta eli kielellistä tapaa muodostaa sanasta naiseen viittaava muoto. Näitä ovat -tar ja -tär, -kko ja -kkö, -ska ja -skä sekä -nna. Feminiinijohtimen avulla muodostettu sana voi viitata joko naisen omaan arvoon tai ammattiin (tarjoilijatar, kirjailijatar, karjakko) tai aviopuolison arvoon tai ammattiin (kenraalitar, tohtorinna, pastorska).
-Ska/skä-pääte on lähtöisin ruotsin kielestä, ja kielenhuoltajat suhtautuivat siihen kielteisesti jo 1900-luvun alkupuolella. Professorskan ja kapteenskan tilalle suositeltiin ilmauksia professorinrouva ja kapteeninrouva. Puhekielessä...
Helmet-kirjastoista (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot) lainatun aineiston voi palauttaa maksutta mihin tahansa seudun kirjastoista. Helsingin kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voit siis palauttaa joko Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastoon.
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Emerik” on lyhennys nimestä ”Emericus”. Se puolestaan pohjautuu muinaissaksalaiseen nimeen ”Emmerich”. Nimen on arveltu syntyneen gootin kielen sanasta ”amal” tai ”emel”, jonka merkitys on ’työ’. Nimen merkitykseksi on siten selitetty olevan ’väsymättömän uuttera’.
Kyse on P. J. Hannikaisen laulusta, jonka nimi on Kuu kiurusta kesään ja ensimmäisen säkeistön sanat menevät näin: "Hip, hap, huu! Nyt on huhtikuu! Pakkasherra kaiken yötä, Ahkeraan on tehnyt työtä, Eilen pehmennyt hanki vahv' on nyt."
Laulun nuotit löytyvät vuoden 1954 näköispainoksesta Hannikainen, P. J. : Sirkkunen: lauluja lapsille. Tässä nuotissa on sanat neljään säkeistöön (tekijä Olli Wuorinen) ja kaksiääninen melodia, ei sointuja. Nuottikirja löytyy Jyväskylän pääkirjaston varastosta.
Tämä monisäkeistöinen, masurkkapoljentoinen lemmenlaulu tunnetaan myös nimillä Laulu sinulle ja Rakkauden korkea veisu. Sävel on peräisin Johan Alfred Tannerin vuonna 1926 julkaisemasta kupletista Mamman lellipoika (sen kahdeksan viimeistä tahtia).
Mamman lellipoika löytyy Tannerin Kuolemattomat kupletista joka löytyy nuottina Porvoon kaupunginkirjastosta ja sitä saa lainata.
Esityksia Mamman lellipojasta: https://www.youtube.com/results?search_query=mamman+lellipoika
Laulusta on monta eri versiot.
Laulu löytyy esim. kirjasta Suomen lasten runotar(s.246) (mainittu lähde Ylioppilaan laulukirja)
Asuu nälkäkurki Afrikassa.
asuu hammassärky kolossaan,
asuu hevosvainaa makkarassa,
mut sydämessäin asut Sinä vain.
Seisoo päivämäärä allakassa....
Käsitys siitä, että kirahville olisi kehittynyt pitkä kaula ruuan saannin vuoksi on peräisin Charles Darwinin Lajien synnystä. Darwin katsoi, että luonnonvalinta on suosinut pitkäkaulaisimpia kirahveja, jotka ovat yltäneet syömään ylimpien oksien lehtiä.
Nykyisin Darwinin ajatus on kuitenkin kyseenalaistettu, kun tutkijat ovat huomanneet, että kirahvit syövät kuitenkin pääasiassa matalien pensaiden lehtiä ja tuntuvat muutenkin viettävän paljon aikaa kaula kaarella tai vaakasuorassa. Ravinnonsaanti on kuitenkin varmasti yksi syy kaulan pituuteen, mutta sen merkitys ei ole niin suuri kun Darwin Lajien synnyssä esitti.
Ensisijaisena syynä pitkälle kaulalle pidetään nykyisin sitä, että kaulan pituudella on suuri merkitys parittelukumppanin...
Ensimmäinen Buddas-sukunimeä käyttänyt henkilö joka asiakirjoista löytyy on Helena Arvidsdotter Buddas (1753-1841)(www.geni.com). Hän oli lähtöisin Ruotsinpyhtään Niemistön kylän (Näsby) Buddens-nimisestä talosta. Eli Buddas-sukunimi kuten monet Suomessa käytössä olevat sukunimet pohjautuvat talon nimeen. S-päätteiset ruotsinkieliset sukunimet ovat tyypillisiä Itä-Uudemaan ja Kymenlaakson raja-alueille. Talon nimi
löytyy myös muodossa Budde 1770-luvun rippikirjoissa. Samoin suvun nimi on muodossa Budde varhaisemmissa asiakirjoissa. Tuolla on kuva sukunimistön kehittymisestä Suomessa: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17b.gif
Sana alho tarkoittaa vesiperäistä notkoa, pientä suota, alavaa peltoa tai niittyä tai veden vaivaamaa metsämaata. Nimenä Alho esiintyy sekä paikannimenä että sukunimenä. Mm. Padasjoella on Alho-niminen kylä. 1900-luvun alussa viitisenkymmentä ruotsalaista nimeä on suomennettu Alho-nimeksi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Alho on tai on ollut nimenä 3727 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirjastossamme olevan Lakeuden kirkot teoksen mukaan Vaasan kirkko oli alunperin saanut alttaritauluksi lahjoituksen, Robert Wilhelm Ekmanin Pyhää Ehtoollista esittävän taulun. Koska sitä pidettiin liian vaatimattomana, tilattiin uusi alttaritaulu Albert Edelfeltiltä. Hän maalasi taulun "Paimenten kumarrus" vuonna 1894. Taulun esiaste "Betlehem" oli voittanut Helsingin Johanneksen kirkon alttaritaulukilpailun. Sitä ei kuitenkaan oltu toteutettu taiteilijan ja arkkitehdin välisten erimielisyyksien takia. Sen sijaan Edelfelt teki alttaritaulun Vaasaan.
Taulun lahjoittivat raatimes Gabriel Rewell ja Amanda Rewell. Kirjallisuudesta en löytänyt tietoa siitä oliko Edelfelt itse käynyt taulua katsomassa, mutta välitän mielenkiintoisen...
Fono-äänitietokannan (http://www.fono.fi) mukaan Leonard Cohenin tuotantoa ovat levyttäneet suomeksi seuraavat artistit.
Ahola, Jarkko: Halleluja (Hallelujah) albumilla Suojelusenkeli, 2014
Esko, Matti: Halleluja (Hallelujah); Oon sun mies (I'm your man), molemmat albumilla Halleluja, 2010
Hannele: Tanssi loppuun rakkauden (Dance me to the end of love) albumilla Huippuiskelmät, 1985
Hector: Halleluja (Hallelujah) albumilla Kultaiset lehdet, 1995; Suzanne (Suzanne) singlenä v. 1972, sittemmin useilla eri kokoelmilla, mm. Hectobox, 2005
Jansson, Jari: Tanssin loppuun rakkauden (Dance me to the end of love) singlellä Tanssin loppuun rakkauden, 2013
Kansa, Tapani: Salaisuudessain (In my secret life) albumilla Salaisuudessain, 2002
Kaunisto,...
Tässä joitakin suosituksia:
Agatha Christien dekkarit käyvät tietysti millä kielellä tahansa.
Staffan Bruunin ja Marianne Peltomaan jännärit ruotsiksi. Niissä on helsinkiläinen miljöö ja ne ovat mukavat, hauskat, helppoa ruotsia (uskoisin, että kouluruotsilla pärjää).
Anna Gavalda: Jag älskade honom
Saksankielisiä easy readers -sarjan kirjoja löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=easy+readers&searchscope=…
Saksankieliset helppolukuiset: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=lukemistot&searchscope=9&…
Andrea Maria Schenkelin dekkarit saksaksi (Tannöd 2007, Kalteis 2007, Bunker 2009). Kerronta on hyvin tiivistä, mutta lause on ainakin lyhyttä.
Miellyttävän lyhyttä, kaunista saksaa on lukuromaanissa...
Espanjan sisällissodan ajasta kertovat mm. seuraavat suomennetut romaanit:
Timanttiaukio / Mercè Rodoreda ; suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä, (Otava, 1988).
Timpurinkynä / Manuel Rivas ; suomentanut Anu Partanen, (Tammi, 2001).
Salamiin soturit / Javier Cercas ; suomentanut Matti Brotherus, (WSOY, 2003).
Öinen ratsumies / Antonio Muñoz Molina ; suomentanut Tarja Härkönen (Tammi, 2010).
Talvi Madridissa / C. J. Sansom ; suomentanut Seppo Raudaskoski (Otava, 2010).
Ommelten välinen aika / María Dueñas ; suomentanut Sari Selander (WSOY, cop. 2013).
Kuuluisan muistelman "Katalonia, Katalonia" samalta aikakaudelta on kirjoittanut George Orwell, suomennoksen julkaisi WSOY ensin vuonna 1974 ja uudelleen 1991.
Francon aikaan 1950-luvulle sijoittuu...
Venni nimeä on annettu enimmäkseen pojille, mutta se esiintyy myös tytön nimenä. 2000-luvun alusta Venni-nimi on yleistynyt. Nimien esiintymistä Suomessa voi tarkastella Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa, https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Nimen on ymmärretty pojilla olevan Vernerin ja Veinin lempinimi, tytön nimenä taas Venny on ollut yleisempi muoto ja lempinimi Venlasta tai Vendlasta. Rovaniemellä on kaupunginosa jonka nimi on Vennivaara. Erityistä lappilaislähtöistä selitystä en sanalle tiedä. Nämä tiedot löytyvät teoksesta Saarikalle, Anne, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Tietoa etunimistä löytyy myös teoksesta Vilkuna, Kustaa, Etunimet. Siitä on useita painoksia.
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) tarjoaa "Näillä mennään" -sanonnan alkuperäksi urheiluvalmentajien ja -selostajien analyysejä tilanteissa, joissa asiat eivät ole menneet erityisen hyvin tai ovat jopa menneet huonosti, mutta annetuilla eväillä on pakko jatkaa.
Sanonnan alkuperää koskevissa verkkokeskusteluissa on tuotu esille myös ajatus, jonka mukaan se saattaa olla lähtöisin korttipelirinkien kielenkäytöstä: on pelattava jaossa käteen osuneilla korteilla.
Vapaamuurariyhteyksiä ei sanonnan taustalta vastaani tullut.
