Örnulf Tigerstedtin (1900 - 1962)kaunokirjallista tuotantoa ei ole suomennettu juuri lainkaan.
Kansalliskirjaston digitoimista vanhoista julkaisuista vuodelta 1926 löytyi Tigestedtin runo Goethe vainajana (Aukusti Simeliuksen suomentamana)-
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/710083?term=%C3%96RNULF%20TIGERSTEDT&page=15
Tulenkantajat-lehdessä 1930 : 1 on Yrjö Jylhän suomennos Tigerstedtin Kolumbus-runosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub51e1016-41cb-494c-b9f3-be10e3e942be
Saat ilmoituksen tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Ensisijaisesti ilmoitus tulee tekstiviestinä.
Helmetin omissa tiedoissa voit muuttaa sähköpostiosoitetta, osoitetta ja puhelinnumeroa. Puhelinnumeron pitää olla muodossa +358…
Sähköpostiin voi olla jäänyt vanhemman sähköpostiosoite. Tämän voi tosiaan muuttaa omissa tiedoissa. Kirjautumisessa pitää tietää kirjastokortin numero sekä tunnusluku.
Voit hoitaa muutokset myös käydessäsi kirjastossa.
Kyseiset rivit Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta (1905) ensimmäiset rivit.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906986?page=9
Esimerkiksi täällä Koulukinon sivuilla voi tutustua animen historiaan: https://www.koulukino.fi/oppimateriaalit/kukkulan-tytto-sataman-poika/japanilainen-anime-ja-animaatio/
Kajaanin kaupunginkirjastossa on huone, jossa on asiakkaiden käytössä mikkrofilmien ja -korttien lukulaitteita, myös kopioiva kone. Huone on melko ahkerassa käytössä, joten mikrofilien katseluun kannattaa varata aika kirjaston neuvonnasta, puh. 08-6155 2423.
Kirjastosta löytyvät Kainuun alueen kirkonkirjojen mikrofilmit, samoin Oulun läänin väestöluetteloita, henkikirjoja, läänintilejä, passiluetteloita ym. Tarkemmat tiedot Kajaanin míkrofilmeistä löytyvät kotisivuiltamme esim.
http://213.143.184.82/kirjasto/mikrof.htm
Margit Sandemo kirjoitti 47 romaania käsittävän kirjasarjan nimeltä Jääkansan tarina (http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kansan_tarina ). Siihen kuuluvia kirjoja on runsaasti Suomen yleisissä kirjastoissa saatavana. Kysyjän omassakin kirjastossa on tähän sarjaan kuuluvista kirjoista Ihmiseläin, Luciferin rakkaus, Sarvipäinen enkeli, Tuli ja jää, Tulivuonon talo ja Valheella on lyhyet jäljet. Kirjoja on mahdollista tilata muista kirjastoista kaukolainaksi, jota varten on käännyttävä oman kirjaston puoleen.
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24
Jyrinkoski on niin harvinainen nimi (Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä alle 10 henkilöllä), että suomalaisten sukunimien perushakuteos, Mikkosen & Paikkalan Sukunimet (2000), ei mainitse sitä lainkaan.Samainen hakuteos kertoo Jyrinki-nimestä seuraavaa: "Nimi saattaa hyvinkin liittyä jyristä-verbiin tai sanoihin jyrämä 'pieni koski, pyörre' ja jyrä 'jyrkkätöyräinen puro, syvä notko, jonka pohjalla on puro'." Nimen taustalla voi olla Mikkosen ja Paikkalan mukaan myös henkilönnimi Georgius (suom. Jyrki, Jyri). Ehkä Jyrinkoski-nimen tausta on johdateltavissa näille samoille lähteille?
Coetzeen kirjaa Waiting for the barbarians on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa yhteensä 6 kpl, tällä hetkellä kaikki ovat lainassa. Kannattaa ehkä käydä kirjastossa jättämässä varaus. Varaamista ja lainaamista varten tarvitsette kirjastokortin. Sen saa esittämällä henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus, ja ilmoittamalla osoitteensa. Helsingin kaupunginkirjastoa voi käyttää, vaikka ei asukaan Helsingissä.
Leevi Lehdon suomentama James Joycen Ulysses on jo tilattu HelMet-kirjastoihin, mutta se ei ole vielä saapunut lainattavaksi eikä sitä voi vielä varata. Sinun kannattaa seurata tilannetta HelMet-palvelusta ja tehdä varaus heti kun kirjan tiedot ilmestyvät sinne näkyville.
Tommy Tabermannin runo "Minä haluaisin" on kokoelmasta "Kipeästi keinuu keinumme" (1979). Jälkimmäinen etsimäsi Tabermannin runo, joka alkaa siis alkaa "Onni, kerro minulle", on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa "Tähtiä kämmenellä" (1974).
Molemmat runot löytyvät myös mm. teoksesta Tabermann: Runot 1970 - 2010.
Lähde:
Tabermann, Tommy: Runot 1970 - 2010 (Gummerus,2010)
Itä-Karjalan Joulu on ilmestynyt vuosina 1935,1936, 1939 ja 1940.
Nämä lehdet ovat digitoituja ja käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.
Tiedot Fennica-tietokannasta.
Tätä Karen Ericksonin vuonna 1986 suomeksi ilmestynyttä lasten kuvakirjaa ei ole myynnissä kirjakaupoissa, eikä ainakaan tällä hetkellä myöskään nettiantikvariaateissa tai yksityisten ihmisten myymänä netissä.
Kirjastoista eri puolelta Suomea sen voi saada lainaan. Leppävirran kirjaston kaukolainauksesta tietoa alla:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+rauhoittuminen+on+helppoa+…
Alkukielellään englanniksi se olisi mahdollista ostaa:
https://www.amazon.com/Can-Settle-Down-Karen-Erickson/dp/0590334948
Viipurin ravintolahistoriaa löytyy näistä teoksista:
Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina. Toinen nide. Otava 1963 (s.32-46)
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet. Otava 1964 ( S. 135-137)
Hirn, Sven: Viipuri - kansainvälinen kaupunki. Gummerus 1988. (s.14-23)
Tuon ajan sanomalehdissä on kirjoitettu myös Viipurin kapakoista. Artikkeleita kannattaa hakea Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4004
kahviloista, konditorioista, leipomoista ja virvoitusjuomakojuista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4003
raittiusraviontoista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4002
ravintoloista
http://digi.lib....
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy koko joukko Shelleyn runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Shelleyltä ole julkaistu muuta kokonaista teosta kuin Jaakko Tuomikosken suomentama ”Shelleyn runoja” (Kirja, 1929).
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Seuraavista CD-levyistä voisi olla tähän tiedontarpeeseen hyötyä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1769011__Skitara%20oppikir…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1706304__S%C3%A4%C3%A4nite…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1016079__Sviulu__Ff%3Aface…
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole vanhoja Hevosviesti-lehtiä, mutta niitä saatavissa Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Lehdet on digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan ja digitoitua aineistoa pääsee tutkimaan Yliopiston kirjastossa. Kannattaa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston kirjastoon: https://kirjasto.jyu.fi/
Tekstinäytteen perusteella laulu on Jari Pulkkisen kappale "Sade". Viola-tietokannan mukaan kappaletta ei ole virallisesti julkaistu nuottina eikä äänitteenäkään. Laulun sanat ja säestyssoinnut löytyvät kuitenkin Pulkkisen kotisivulta kansiosta Laulut ja sieltä edelleen aakkosellisessa osiossa kohdasta R,S.
