Ikävä kyllä emme ole kirjaa tunnistaneet. Olen lähettänyt kysymyksen kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivon mukaan vastaus löytyy sitä kautta.
Pääkaupunkiseudun Helmet-järjestelmästä löytyy useita päivähoitoa käsitteleviä kirjoja. Esim. seuraavat: Lapselle hyvä päivä tänään; Näkökulmia 2010-luvun varhaiskasvatukseen, Lasten yhteisöllinen oppiminen päiväkodissa ja Lapsuus hoidossa: aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Hakusanaksi voilaittaa päivähoito ja rajata vuodet esim. seuraavasti:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sp%C3%A4iv%C3%A4hoito__Ff%3A…
Tässä muutamia autoja ja journalismia käsitteleviä kirjoja. Valitettavasti en onnistunut löytämään suomenkielisiä.
- Clarkson Jeremy, Clarkson on cars
- Porter Richard, And on that bombshell
- Dunne Jim, Car spy: secret cars exposed by the industry's most notirious photographer
- Hazleton Lesley, Confessions of a fast woman
- Owen Paul, Test pilot: living the petrolhead's dream
- De Forte, Skelton, Entwistle, A life awheel: the 'auto' biography of W De Forte
Kirjojen tiedot ovat peräisin maailmanlaajuisesta WorldCat-tietokannasta:
https://firstsearch.oclc.org/WebZ/FSPrefs?entityjsdetect=:javascript=true:screensize=large:sessionid=fsapp1-42913-jt8p1edy-6pnc8s:entitypagenum=1:0
En ole varma, mitä kysyjä tarkoittaa. Kansainvälinen yritys on olemassa tänäkin päivänä. Viime vuosina yritys on saanut kyseen alaista huomiota toimitusjohtajansa Darren Woodsin ilmastomuutosta vähättelevistä kommenteista. Tilanne ehkä muuttuu, koska viime vuonna Nesteen entinen biopolttoaineliiketoiminnan vetäjä Kaisa Hietala nousi yrityksen hallitukseen. Hänen ja toisen uuden hallituksen jäsenen valintaa ajoivat erityisesti ilmastotoimia vaativa sijoittajaryhmä Engine No. 1. Exxon Mobil on saanut muiden öljy-yhtiöiden tavoin kritiikkiä toimistaan energiakriisin aikana. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti asiasta viime viikolla
Suomessa SOK osti Exxon Mobilin huoltoasematoiminnan vuonna...
Kyseessä on Juri Druzhkovin Kynän ja Näppärän seikkailut (Prikljutsenija Karandasa i Samodelkina, suom. Sini Rinne, 1979).
Kynän ja Näppärän seikkailut näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://finna.fi/Record/vaski.121987?sid=2921028499
Mikäli haluaisin teoksen omaksi, sinun kannattaa etsiskellä sitä nettiantikvariaateista.
Tarkoitatko ehkä Suora Lähetys -yhtyeen kappaletta "Kosto on kuollut"? Samuli Edelmann ei ole mukana tämän kappaleen videolla eikä äänitteellä. Kappaleen ovat säveltäneet Timi Järvivuori, Tuure Kilpeläinen, Mertsi Lindgren ja Matti Pitkänen. Sen on sanoittanut Tuure Kilpeläinen. Kappale sisältyy cd-levylle "Saman taivaan alla" (Saman Taivaan Alla, [2015]) ja cd-levylle Suora Lähetys: "Tumma kaiho" (Warner Music Finland, 2016). Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Suora Lähetys: Kosto on kuollut YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=ReqCg7lTtVoKosto on kuollut (sanat):https://lyricstranslate.com/en/suora-lahetys-kosto-kuollut-lyrics.html
Tässä lukuvinkkejä.Bradford, Barbara Taylor: Cavendon Hall -sarja (1. osa Uuden ajan portailla)De la Roche, Mazo: Jalna-sarja (1. osa Jalnan synty)Erikson, Christina: Kartanon naiset -sarja (1. osa Uskollisuuden vala)Smith, Wilbur: Courtneyn suku -sarja (Huom. Sarja on ilmestynyt eri järjestyksessä kuin sen tapahtumat etenevät. Palvelussamme on aiemmin vastattu kysymykseen sarjan kirjojen tapahtumajärjestyksestä: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-osaisi-luetella-wilbur-smithin?language_content_entity=fi)Valkama, Johanna: Metsän ja meren suku (1. osa Itämeren Auri)Viitala, Kaisa: Nummien kutsu -sarja (1. osa Klaanin vieraana)Winston, Graham: Poldark-sarja (1. osa Kapinallinen)
Helsingin kaupunginkirjaston, yleisten kirjastojen keskuskirjastojen yhteydessä toimii myös maanlaajuinen Ulkomaalaiskirjasto. Kirjaston kokoelmista löytyy yhteensä noin 500 albanian kielistä nidettä. Kokoelmissa on niin aikuisten kuin myös lasten aineistoa. Kirjoja voi kaukolainata oman kotikirjaston kautta. Kokoelmaan voi tutustua osoitteessa:
www.helmet.fi
Valitsemalla Sanahaku –kentän ja kirjoittamalla hakukenttään 2 (kaksi) tähteä (**) ja valitsemalla Aineistovalikosta esim. kirjat ja kielivalikosta albaniankielen ja klikkaamalla Hae –painiketta saat koko kokoelman ”tuoreusjärjestyksessä”. Klikkaamalla alleviivattua nimekettä näet miten teos on asiasanoitettu, onko kyse esim. kaunokirjallisuudesta tai tietynalan tietokirjallisuudesta...
Kirjaston kokoelmissa on ainoastaan videofilmejä, joita voi lainata. Mitään laitteita meillä ei ole antaa lainaksi tai vuokralle.
Kirjaston tiloissa kokoontuu Lappeenrannan Filmi- ja videokuvaajat maanantaisin klo 17-20, voisit kysyä heiltä asiasta.
Peter Høegistä ei valitettavasti löydy elämäkertateosta (ainakaan Vaski-kirjastoista), ja löytämäni Helsingin Sanomien lehtijutut ja muut kirjailijaesittelyt kuvaavat Høegia julkisuutta karttelevaksi ihmiseksi, joka haluaa pitää yksityiselämänsä yksityisenä. Yksi tanskankielinen lähde mainitsee Høegin eläneen turvallisen lapsuuden keskiluokkaisessa kodissa, HS:n haastattelussa vuodelta 1994 taas mainitaan Rajatapausten olevan osittain omaelämäkerrallinen ja herättäneen paljon keskustelua ja spekulaatiota siitä, kuinka pitkälti kirja kertoo kirjailijasta itsestään. Høeg toteaa haastattelussa eläneensä lapsuuttaan laitoksissa mutta huomauttaa, että "kirjailijalla pitää olla oikeus salaisuuteen". Yhden tanskankielisen haastattelun mukaan...
"Alastomina ja varikuumina he astuivat saunasta tupaan; ja ruumiinsa ruskoittivat kuin päivän polttama koivun-kuori." Kohta on neljännestä luvusta, kolmannen kappaleen alusta. Painoksesta riippuen noin kuudennella sivulla tätä lukua. Esimerkiksi SKS 1997/2012, s. 87. Seitsemän veljeksen koko teksti löytyy maksuttomana e-kirjana Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html
Kysymyksen ruotsinkielinen sitaatti on Elmer Diktoniuksen ruotsinnoksesta.
Hämeenlinnan pappeja olivat O. Heilimo , A.J. Mikkola ja U.H. Rihkanen, ja Vanajan S. Tolonen. Tiedot löytyvät Kirkon kalentereista vuosilta 1973 ja 1977 sekä matrikkeleista Suomen teologit ja kirkkomuusikot (1974) ja Suomen teologit 1982.
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954.
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
Helsingin historiasta löytyy paljon tietoa Helsingin kaupungin kirjastosta. Voit itse tarkastella viitteitä pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (www.libplussa.fi). Tarkennetussa haussa voit antaa useamman asiasanan (esim. Helsinki ja historia).
Kirjastosta löytyy laaja teos nimeltään "Helsingin kaupungin historia" (I-V, useita osia), josta varmasti löytyy mielenkiintoista tietoa. Toinen useimmista kirjastoista löytyvä lähde on sarja "Helsingin vanhoja kortteleita" (1-5).
Sukututkimusoppaita löytyy myös kirjastosta, niitä saat esiin hakusanalla sukututkimus. "Selvitä sukusi - Tietoa sukututkijalle" (toim. Marja-Liisa Putkonen, Pieksämäki 1992); Aloittelevan sukututkijan ABC (Sukuviestin julkaisuja 1/84); sekä "Sukututkijan...
Livro del cavallero Cifar on kirjoitettu arvioiden mukaan vuoden 1300 tienoilla. Kirjan vanhimmat säilyneet kopiot, joita varmaankin tarkoitat, ovat 1400-luvulta. Tunnetuin lienee Pariisin kansalliskirjaston hallussa oleva käsikirjoitus.
Vapaamuotoista käsinkirjoitusta voidaan simuloida fonteilla vain hyvin rajallisesti johtuen fonttien välttämättömästä säännönmukaisuudesta. Etenkin keskiaikaista kirjoitusta on vaikeaa jäljitellä, koska kirjoitus on ollut nykyistä koristeellisempaa, ja vanhat kirjoitusvälineet ovat levittäneet mustetta epäsäännöllisesti.
Pariisin käsikirjoitusta katsoen voin kuitenkin tehdä pari ehdotusta. Fontit ”Dorovar Carolus”, ”Offenbach Chancery” ja ”DeiGratia” voisivat tulla kyseeseen.
Sekä ilmaisia että...
