Rainer Maria Rilken runo Lopussa (Schlußstück) on tosiaankin julkaistu Eija Mämmin ja Liisa Envaldin toimittamassa runoantologiassa Sururunoja. 1, Yö tulee hiljaa (2008). Runon on suomentanut Kauko Aho.
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sururunoja. 1 : Yö tulee hiljaa (toim. Eija Mämmi ja Liisa Enwald, 2008)
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastossa on kirjakierrätyspiste, johon voitte jättää kirjoja. Yleensä kirjastojen henkilökunta seuraa, onko kierrätyspisteeseen tullut jotain sellaista, mikä voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin. Voitte toki myös kysyä lähikirjastonne henkilökunnalta, haluavatko he ensin käydä läpi lahjoittamanne kirjat.
Helmet-palvelusivustolla pudotusvalikossa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kysymykseesnliittämälläsi videolla esitetään Suistamolta tallennettua laulua Annukka Suaren neido. Laulu nuotteineen löytyy teoksesta Raja- ja itäkarjalaisia kansanlauluja (sov. Vilho Ryymin ja Väinö Hannikainen).
Laulusta on monia tekstivariantteja, joista osa löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen Kansan Vanhat Runot –tietokannasta (SKVR) hakusanoilla ”meren kosijat”. Jokin versio löytynee myös kirjasta Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta (toim. Simo Härkönen).
Vanhoja häälauluja löydät Kantelettaresta.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/7078/pg7078-images.html
Häälauluja löytyy myös teoksista Laulan lempilintusille : kalevalaisia häälauluja (toimittaneet Anneli Asplund ja Ulla Piela, 1998) ja ...
Joitakin osia englanninkielisen sarjan loppupuolelta näyttää löytyvän joistakin kirjastoista. Valitettavasti kaikkien osien luettelointitietoihin ei ole merkitty osan numeroa. Voit selata finna.fi-sivuston hakutulosta täältä: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=animorphs&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22eng%22&limit=20
Myös Melinda-tietokannasta löytyy muutamia osumia: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/UX5BFS5C2AU3XAHL688FAPAQMK1HQXYU98QEV6FNP1LDP24VBK-00224?func=find-c&ccl_term=WRD=%22animorphs%22&filter_code_1=WLA&filter_request_1=ENG
Internetistä löytyy mm. kuvia kuuluisasta amerikkalaisesta salakapakasta (esim. google-haku ja hakusana: speakeasy prohibition; kts. Speakeasy & Prohibition Photos). Myös tietoa ajan musiikista löytyy internetistä (hakusana: prohibition music).
Helmet-haulla löytyi cd-levy, jossa on Yhdysvaltain kieltolain aikaista musiikkia: The music of prohibition (Sony Entertainment, 1997).
1900-luvun muodista on useita teoksia kirjastojen kokoelmissa. Erityisesti 30- ja 40-lukujen muodista on julkaistu seur. kirjat: Peacock, John: Fashion sourcebooks, The 1930s ja Fashion sourcebooks, The 1940s. Myös ajan laukuista, hatuista, kengistä löytyy kirjoja (valitse Helmet-aineistohausta sanahaku ja käytä hakusanoina: pukeutuminen jalkineet; pukeutuminen...
Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa on tietokanta nimeltä THES = Helsingin kauppakorkeakoulussa tehtyjä pro gradu -tutkielmia sisällysluetteloineen. Markkinointi-instituutissa on kirjasto, josta kannattaa kysyä, onko siellä luetteloa tehdyistä opinnäytteistä. Martinlaaksossa on Mercuria Business School EVTEK, jonka kirjastosta myös voi kysyä tehdyistä lopputöistä. Kannattaisi ehkä katsoa seuraavien kirjojen lähdeluettelot: Yrityksen asiakasmarkkinointi/Seija Bergström ja Unohtuiko asiakas/Tuire Ylikoski. Jos haet omatoimisesti tietokannoista, käytä hakusanaa ASIAKKAAT ja ASIAKKUUS.
Musette-artisti Maurice Larcange on tosiaan tehnyt yhdessä Eric Bouvellen kanssa tämän polkkafoxin "Punching-Ball", mutta nuotin löytäminen siitä näyttää ainakin Suomesta käsin todella hankalalta. Sen saa ostamalla verkosta (esimerkiksi täältä: http://www.diamdiffusion.fr/156934-larcange-bouvelle-punching-ball?nl=1…), mutta yhdessäkään julkisen kirjaston kokoelmassa sitä ei näyttäisi meillä Suomessa olevan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Lahden pääkirjaston varastossa, Nastolan ja Padasjoen kirjastoissa on Petri Laaksosen nuottikokoelma nimeltä Janoinen sydän, jossa on mm. tama Hyvää matkaa -niminen laulu:
http://lastukirjastot.fi/work?workId=07e2d4d9-72ec-4353-972e-d2fd4a0567…
http://lastukirjastot.fi/kirjastot
Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen, s.28.3.1966) löytyy tietoa Btj Kirjastopalvelun Oy:n 1999 julkaisemasta kirjasta "Kotimaisia naistenviihteen taitajia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa). Kirja löytyy useimpien kirjastojen käsikirjastoista. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Kirjailijaa käsittelevä artikkeli: Hämäläinen, Helena: Viihteentekijän hullunkuriset perheet, "Kodin kuvalehti" nro 16, 1994 s. 16-19. Artikkelin saatavuutta voi tiedustella lähikirjastostasi. Internetistä ei kirjailijasta löytynyt kuin joitakin suppeita kirjaesittelyjä, esim. osoitteessa 194.100.4.226/arkisto/kotker esittely "Maan ilot"-kirjasta.
Helmet-kirjastoista varaaminen ja myös lainaaminen voi estyä mm., jos myöhästymis- tai muita maksuja on 30 euroa tai enemmän. Voit tarkistaa tilanteesi Helmetistä omista tiedoistasi.
Alla linkki Helmetin Laina-ajat ja maksut tietoihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Pitäjänmäellä on ollut paljonkin autoliikkeitä. Pitäjänmäki-seura on kerännyt muistitietoa Pitäjänmäestä Pitäjänmäki muistelee -projektissa mm. alueen autoliikkeistä. Alla olevat muistelmat päättyvät 1970-luvulle. Alla linkki sivustolle:
https://pitajanmakimuistelee.com/elinkeinoelama/autoliikkeiden-pitajanm…;
Lisää tietoa kirjasta "Fiude" : sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa / Kalevi Karusuo (2004). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sfiude__Orightre…
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa runoa tai runoilijaa. Ehkä joku palstan lukija tunnistaa runon.
Oletimme että kyseessä on ehkä sotaa käsittelevä runo. Yrjö Jylhällä ja Helvi Hämäläisellä on samantyylisiä tai samaa aihetta käsitteleviä runoja. Emme kuitenkaan löytäneet juuri tätä runoa heidän teoksistaan.
Yrjö Jylhä: Kiirastuli : Runoja rauhan ja sodan ajoilta (Otava 1941)
Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta : runoja (WSOY 1987)
Autonomian ajan Suomessa Venäjän ortodoksinen kirkko oli antanut Viipurin hiippakunnalleen ohjeistuksen, että ortodoksien ja luterilaisten seka-avioliitoissa pari tuli vihkiä sekä ortodoksisessa että luterilaisessa kirkossa. Sen selvittäminen, oliko tämä ohjeistus käytössä 1930-luvun Sortavalassa, on aika mahdotonta.
Jos asiasta jossain tiedetään enemmän, se taho voisi olla Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorioitsijat.
Helsingin yliopisto, kirkkohistoria.
Ortodoksi.net. Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto pastoraalisena kysymyksenä.
Suomenkielistä mainitsemisen arvoista aineistoa en löytänyt. (Tarkistettu Fennica CD-ROM sekä artikkelitietokannat ARTO, Aleksi CD-ROM ja Kati CD-ROM.)
Joissakin englanninkielisissä elokuva-alan hakuteoksissa mainitaan Danny Kaye, ja hänestä on muutaman palstasenttimetrin verran tietoja. Esim. Varkauden kaupunginkirjaston käsikirjastossa Halliwell's Who's Who in the Movies (2001), lainauspuolella The Movie Stars Story / ed. by Robyn Karney (1984). Varsinaisia elämäertateoksia on Suomen kirjastoissa vain kaksi: The secret life of Danny Kaye / Michael Freedland (1985) Porvoon kaupunginkirjastossa ja The Danny Kaye story / Kurt Singer (1958) Hels. yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastossa. Dick Richardsin ja Martin Gottfriedin...
Tomas Tranströmeriltä on suomennettu kokoelmat Eläville ja kuolleille, Kootut runot 1954-2000, Totuuden kynnys, Surugondoli. Niiden joukossa ei ole kysymäsi nimistä runoa. Tietenkin on mahdollista, että runon suomennettu nimi on muu kuin alkuperäinen. Lisäksi yksittäisiä runoja on julkaistu lukuisissa antologioissa ja lehdissä. Linkki maailman runouteen -tietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)mukaan niiden joukossa ei ole Preludium-runoa.
Syynä on ilmeisesti se, että Suomesta kattohaikaroille löytyy niukasti pesimiseen sopivia kosteikkoja salaojitusten vuoksi. Näin arvellaan osoitteesta http://yle.fi/uutiset/pikkuharvinaisuus_kattohaikara_saapunut_jo_suomee… löytyvässä Ylen uutisessa. Virossa on tarjolla kattohaikaroille mieluisia kosteikkoja, ja siellä ne pesivätkin.
Eipä silti, kattohaikaroita on ennen pesinyt runsaasti Ruotsissakin, jopa tuhansia yksilöitä 1800-luvulla. Ruotsissa on käynnistetty ohjelma, jonka avulla kattohaikarat yritetään saada takaisin Ruotsiin. Asiasta löytyy tarkempaa tietoa englanniksi osoitteesta http://storkprojektet.se/sida_historik_english.shtml.
