Tieto Alli Tryggin (tai Trygg-Heleniuksen) teoksesta "Ett kalas" (suomeksi "Anttilan Akustan uudet herkut") on Lars Zilliacuksen tutkimuksesta "Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet", joka ilmestyi sarjassa Åbo Akademins bibliotek. Stencilserie 47 (Turku 1993). Zilliacuksen kirjaa voi lainata Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan kirjastosta tai opiskelijakirjastosta (tällöin on hankittava Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortti). Teosta voi myös pyytää kaukolainaksi oman paikkakunnan kirjaston kautta. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa kaukolaina maksaa 6 euroa.
Alli Tryggin kirjanen saattaa olla hänen arkistossaan, joka on Helsingin yliopiston kirjastossa (Yksityisarkistot, Signum: Coll. 440,...
Kirjastoissa on paljon laulukirjoja, joissa on joululaulujen sanoja. Alavieskan kirjaston joululaulukirjoja voi etsiä Tiekkö-kirjastojen aineistotietokannan kautta (http://tiekko-info.origonet.net/) tai kysymällä kirjastosta (http://www.alavieska.fi/page.asp?pr=7&ar=10). Juuri tällä hetkellä (20.10.-2.11. Tiekkö-kirjastojen www-sivusto on poissa käytöstä.
Kymenlaakson kirjastojen Kyyti-tietokannasta ja yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löytyy mm. seuraavat teokset haettaessa asiasanoilla lapset, perhe, vanhemmat, perhekeskeisyys, sairastuminen, hoito, hoitotyö, saattohoito ja syöpätaudit sekä näiden erilaisilla asianasyhdistelmillä:
-Syöpää sairastavan lapsen hoito : vuoroin sairaalassa, vuoroin kotona. Helsinki. Sylva. 2008.
-Hoidatko minua? : lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö. Porvoo ; Helsinki : WSOY. 2006.
-Sirkiä, Kirsti: End-of-life care of children with cancer. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. 2000.
-Aarrekorpi, Salla: 8-10- vuotiaan lapsen hyvä saattohoito. Opinnäyte. Turun terveydenhuolto-oppilaitos. 1999.
-Beyond the innocence of childhood. Vol. 2, Helping children and...
Espoon kaupungin nettisivuilta (palvelut nuorille) löytyi linkki nuorten Pulmakulmaan. Siellä on omana osionaan työ. Toivottavasti saat tätä kautta vinkkejä työnhakuun.
http://www.nuoret.info/Keskustelut/Aiheet.aspx?ID=59
Artikkeli "Kieltolain Helsinki oli kostea kaupunki" oli Helsingin Sanomissa 5.4.2002. Kirkkonummen kirjastossa näin vanhoja Helsingin Sanomia ei ole. Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto) on lehti mikrofilmiltä luettavissa ja myös kopioitavissa. Helsingin kaupunginkirjastossa voi lehteä ja sen arkistoa lukea myös verkossa.
Kettu ja jänis ovat henkilöinä kahdessa suomalaisessa kansansadussa. Toinen on nimeltään Kettu ja jänis. Siinä kettu väittää, että sitä pelkäävät kaikki, mutta jänistä ei pelkää kukaan, ja sitten jänis todistaa olevansa pelottava säikäyttämällä lammaslauman. Toinen tarina on useimmiten nimeltään Kettu ja jänis viisastelevat, jossa kettu katselee taakseen siksi, ettei sillä ole silmiä hännässä ja jänis hyppelee tien yli siksi, ettei pääse ali. Kumpaakaan ei löytynyt näytelmäksi sovitettuna Kuopion kaupunginkirjaston ohjelmisto- tai lukukirjoista, mutta molemmat tarinat toimivat vuoropuheluina sellaisenaan. Ne löytyvät esimerkiksi K. Merikosken toimittamasta satukokoelmasta Suomen kansan eläinsatuja 1. Martti Haavion Iloisessa...
Hei!
En löytänyt ko.kirjaa kirjastojen Monihaulla enkä mistään yhteisluettelosta Suomen kielellä enkä myöskään kirjakauppojen tietokannoista, joten on aika todennäköistä, että sitä ei ole suomennettu. Cooperin kirjoja on tähän saakka kustantanut suomeksi kirkkonummelainen Taivaankaari Oy, jonka listoilta en ko. kirjaa myöskään löytänyt. Taivaankaaresta löytyy tietoja websaitilta: www.taivaankaari.fi. Kannattaa ehkä vielä tiedustella suoraan kustantajalta asiaa.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastob
Vainikkalaan liittyvää tietoa löytyy ainakin seuraavista historiakirjoista:
Vainikkalan kylätoimikunnan julkaisema "Vainikkalan historiikki" vuodelta 1991.
Lappeen kihlakunnan historia 1 (1620-luvulle).
Lappeen kihlakunnan historia 2 (1620-luvulta 1860-luvulle).
Murto: Lappeen pitäjän historia (vuodesta 1784 alkaen).
George de Godzinskyn Mustalaispäällikön laulusta ja Georg Malmsténin Shamppajakuhertelusta (myös muodossa Shampajakuhertelu) ei ole olemassa nuottijulkaisua.
Unkarilaiseen kansansävelmään perustuvasta kappaleesta Budapestin sillat on julkaistu nuotti. Nuotin tiedot löytyvät Suomen kansallisfdiskografiasta Violasta ja nuotti kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin. Nuottijulkaisun saatavuudesta teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjastoon. Muissa Suomen kirjastoissa nuottia ei valitettavasti ole lainattavissa.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Anni Swanin sadussa Nokkosnoita esiintyy Tulitukka-tyttö (nimi on kirjoitettu sadussa nimenomaan tässä muodossa). Satu sisältyy esimerkiksi teokseen Valtterin matkassa, joka kuuluu sarjaan Suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997). Teoksen ovat kuvittaneet Kristiina Louhi ja Riikka Juvonen. Nokkosnoita on luettavissa myös teoksesta Anni Swanin sadut (kuvittaneet Rudolf Koivu, Martta Wendelin, WSOY, 1933) ja Suuri suomalainen satukirjasto. 2, Adalminan helmi : suomalaisia satuja (kuvittanut Kristina Segercrantz, WSOY, 1989).
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Valtterin matkassa. Suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997).
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista mistä kyseinen lausahdus voisi olla peräisin?
Olisiko toukka mantokuoriaisen. Metsäinfo sivustolla on siitä kuva.
Toukka saattaisi olla myös Lehtipuupiirtäjän, Hylecoetus dermestoides, toukka. Suomen Luonto lehdessä on ilmestynyt 1.12.2017 Kauri Mikkolan vastaus koivuntuhoajasta.
Ilmeisesti ompelukone on valmistettu Bonniéresissa, Ranskassa, sillä sarjanumeron SA-alku viittaa Bonniéresiin. (https://www.singersewinginfo.co.uk/bonnieres). Tehdas oli käynnissä v. 1935-1986.
Singerin Serial number databasesta ei kuitenkaan löydy SA-sarjaa, joten en saanut määritettyä koneen tarkempaa ikää. Voi olla, että tietoja ei ole saatu Singeriltä.
Kannattaa tutkia ISMACS:n (International Sewing Machine Collectors' Society) sivuja: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/home.html Sieltä löytyy lisää vinkkejä iän määrittämiseen.
Sarjan kirjat ovat saatavilla kaukolainana Varastokirjastosta. Sarjaan kuuluu lisäksi itsenäinen jatko-osa Heiluharjan tarina.Voit tehdä kaukopalvelutilauksen oman kirjastosi verkkokirjastossa tai kirjaston asiakaspalvelussa.
Kirja ei ole rikoskirjallisuutta, vaan psykologinen jännityskertomus.KUstantaja kuvailee kirjaa näin:"Dekkarikuningatar räjäyttää pankin uudella psykologisella trillerillään naisesta, joka saa tarpeekseen ja päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä.Ulkopuolisten silmissä Faye on saanut ”koko paketin”: ihanan aviomiehen, suloisen tyttären ja tyylikkään kodin Tukholmassa. Todellisuudessa hän tasapainoilee pitääkseen äksyn miehensä tyytyväisenä ja kärsii jatkuvasta itseinhosta. Kun Faye eräänä päivänä yllättää Jackin sängystä kollegan kanssa, hänen silmänsä aukeavat.Kultahäkki on jännitysromaani, joka luotaa ihmismielen varjopuolta ja kurkistaa syvimpään pohjaan. Se ottaa kantaa ajankohtaiseen me too -keskusteluun ja kysyy, mitä tapahtuu siinä...
Guy de Maupassantin Sur l’eau -teos on ilmestymässä keväällä Matti Ylipiessan suomennoksena:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2430192?lang=fin
Teoksen englanninnos on vapaasti luettavissa Gutenberg-projektin sivuilta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/49318
Tähän kysymykseen ei ikävä kyllä löytynyt mitään varmaa vastausta.
Kuvauksesta päätelleen kirja voisi olla ns. tyttökirjallisuutta joten, suosittelen, että lainaat kirjastosta Sara Kokkosen teoksen Rasavillejä ja romantikkoja: rakkaat suomalaiset tyttökirjat (Avain, 2013). Siitä voisi mahdollisesti löytyä kaipaamasi teos. Kirjassa esitellään suomalaista tyttökirjaperinnettä ja muutamaa merkittävää kirjailijaa.
Helmet-verkkokirjastosta teosta voi yrittää etsiä hakusanalla tyttökirjat ja rajata julkaisuaikaa niihin vuosiin jolloin muistelet lukeneesi kirjan.
Tässä vielä muutama kirjailijaehdotus: Anni Swan, Anni Polva, Toini Lehtinen-Palme, Rauha S. Virtanen, Helga Nuorpuu, Rebekka Räsänen.
