Valitettavasti laulua ei löytynyt. Seuraavasta hakutuloksesta löytyy jonkin verran samantyyppisiä sanoja, joista ehkä voisi selata, tuntuisivatko ne tutuilta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Osumakohdat ovat nuo paksulla fontilla painetut teoksen nimen alapuolella. Myös yksi virsi on tuon tyyppinen, mutta ei sekään oikein vastaa muistamianne sanoja, virsi 564 Aurinko vaipuu mailleen, https://virsikirja.fi/virsi-564-aurinko-vaipuu-mailleen/.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa kappaleen?
Hei,Tanka on klassinen runomuoto, jonka kulta-aika oli tosiaan vuosisatoja sitten, vaikka vielä 1800-199-luvuillakin on tähän muotoon kirjoittavia runoilijoita. Suomennettuina on kyllä lähinnä noita vanhempia mainitsemisia Tuomas Anhavan kääntämiä tankoja.Toki suomalaisia tankarunoilijoitakin on. Näistä voisi mainita vaikkapa Arto Lapin Kukko puussa, Harakan paja ja Ortavan portaat -runokokoelmat.Lisää voit hakea kirjaston tietokannasta asiasanalla "tankat".
Verkkopalvelua, jossa taidehistorioitsijat vastaisivat taidetta koskeviin kysymyksiin ei löytynyt. Taidehistorioitsijoita on yliopistojen taidehistorian jms. laitosten palveluksessa, ehkä seuraavista linkeistä on hyötyä:
Voit jättää hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Espoon kaupunginkirjastolle:
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Vantaan kaupunginkirjastolle:
https://www.vantaa.fi/i_form.asp?path=1;217;539;10990&voucher=86655085-…
Kauniaisten kaupunginkirjastolle:
http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=services/3/5
Nimeä Muroke ei valitettavasti löydy tutkimistani nimikirjoista. Myöskään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta ei löytynyt minkäänlaista tietoa ko nimestä. Suomen Sukututkimusseurankaan sivuilta ei tietoa löytynyt. Ehkä ko seura osaisi auttaa etsinnöissäsi eteen päin. Tässä Internetin sukututkimussivustojen osoitteita:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=frontpage&It…
http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/SukututkimusLinkit.ht…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa vanhat Turun Sanomat ovat mikrofilmeillä, joita on mahdollista lukea Pääkirjaston Uutistorilla. Uutistorilla on myös mahdollista skannata mikrofilmiltä A4-kokoisia alueita, joita voi tallentaa omalle muistitikulle tai tulostaa hintaan 0,20€/kpl. Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Lukulaitteet toimivat itsepalveluperiaatteella ja Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Tässä on muutama melko uusi teos:
Ensimmäinen maailmansota : tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä / Ian Westwell
Muutosten vuosisata. 2 : I maailmansota / J. M. Winter
Seuraavista teoksista on varmaankin apua :
HELSINGIN kaupungin historia : osat 3 - 5.
HELSINGIN historia vuodesta 1945. 1997.
Nämä ovat laajoja ja perusteellisia tutkimuksia. Suppeampia Helsingin historiaa käsitteleviä teoksia ovat mm.: KLINGE, Matti : Helsinki, Itämeren tytär : lyhyt historia. 1999.
ZILLIACUS, Ville : Kaikkien aikojen Helsinki. 1998.
LÖNNQVIST, Bo : Helsinki : Kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. 1988.
HELSINKI tilastoina 1800-luvulta nykypäivään. 2000.
Näiden kirjojen sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löydät Plussa-tietokannasta :http://www.libplussa.fi/
Helsingin pääkirjastossa sijaitsee Helsinki-kokoelma, johon kuuluvia teoksia ei voi lainata, mutta joihin voi tutustua paikan päällä. Helsingin...
Pikaluistelun säänntöjen historiasta löydät tietoa kirjasta
Urheilun sääntö- ja kunto-opas / Toimittaja Markku Siukonen. Jyväskylä : Kustannus-Notariaatti, 2000.Kuopion varastokirjastosta http://finna.fi löytyy kirja, joka sopisi aiheeseesi. Tämän saat tilattua Oulunsalon kunnankirjastoon, ilmoita jos haluat sen katsottavaksesi. Vainio, Onni J., Liikuntakasvatuksen käsikirja. Porvoo : WSOY, 1952-1953.
Yleisten kirjastojen hakuteoksista ei löytynyt tietoa nimen alkuperästä. Suomen sukututkimusseurasta (http://www.genealogia.fi/) voisi löytyä apua. Seuran sivuilla on mm. Hiski-tietokanta (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi), josta Lempäälän kohdalta löytyi muutama Maise-niminen. Myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistösivuilta voisi löytyä apua: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4
Helsingin rautatieaseman raiteet sijaitsivat aivan aseman vieressä Kaivokadun reunassa. Laitureiden päälle rakennettiin suuri puurakenteinen katos. Lähiliikenteen matkustajat tulivat juniin suoraan rautaportista Kaivokadulta ja ainoastaan kaukomatkustajat kulkivat asemahallin läpi. Rakennus sijaitsi lähempänä Kaivokatua kuin nykyinen asemarakennus. Sen pääty osoitti Kaivokadulle, ja pääsisäänkäynti oli Rautatientorin puolella.
Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_p%C3%A4%C3%A4rautatieasema
http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kehyksissa/kluuvi/rautatieasema_2.html
MM-turnauksen isäntämaa pääsee nykyisin automaattisesti mukaan omiin kisoihinsa vaikka ei paikkaa olisi pelisuorituksilla ansainnutkaan. Jos siis Valko-Venäjä pelaa ”B-sarjassa” vielä vuonna 2020, se nousee omiin A-kisoihinsa riippumatta sijoituksestaan.
IIHF on toisinaan joutunut tekemään erillisratkaisuja isäntäjoukkueita koskien. Koska Saksa ja Ranska isännöivät yhdessä vuoden 2017 MM-kisat, kumpikaan ei voinut pudota A-sarjasta 2016. Niinpä määrättiin, että jos jompikumpi jää A-sarjassa kahden viimeisen maan joukkoon, B-sarjasta nousee vain yksi maa. B-sarjassa toiseksi sijoittunut Italia joutui odottamaan A-sarjan loppusijoituksia tietääkseen pääseekö sekin nousemaan. Ranska sijoittui lopulta 14:nneksi, joten Italiakin pääsi...
Kyseessä on Aila Nissisen runo "Onko se totta?", joka löytyy kirjasta "Pieni aarreaitta 3 Runoaitta" WSOY 1993 ja lukukirjasta "Lasten oma lukukirja" vuodelta 1958.
Sain Vuosaaren kirjaston johtajalta oheisen vastauksen välitettäväksi: Saamani selvityksen perusteella kyseessä on ollut poikkeustilanne. Kirjastot olivat viimeistä päivää auki 17.3. ennen kuin ne hallituksen päätöksellä suljettiin koko Suomessa seuraavana päivänä koronatilanteen vuoksi. Tässä poikkeustilanteessa kirjaston esihenkilöitä oli kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johdosta ohjeistettu valvomaan kirjastojen asiakasvirtojen viimeisenä aukiolopäivänä. Uhkana oli se, että jos suuri määrä kirjaston asiakkaita saapuu kirjastoon samaan aikaan, turvavälit eivät pysy kunnossa ja tartuntariski kasvaa.
Vuosaaren kirjastossa oli käynyt sinä iltana juuri näin. Silloinen Vuosaaren kirjaston johtaja oli toiminut poikkeuksellisessa tilanteessa...
Helmet-tietokannassa on ollut kirjaa useampia kappaleita, mutta valitettavasti kirjat ovat kuluneet loppuun ja viimeiset on poistettu huonon kunnon vuoksi. Kirja on jo 18 vuotta vanha. Nimekkeet, joiden viimeiset niteet on poistettu vuoden aikana, poistetaan Helmet-tietokannasta (= kirjaston luettelosta) aina seuraavan vuoden alussa.
Löysin kappaleen "Pois kuljen pääni painaen", joka on julkaistu vuonna 1969 ja sen esittäjä on Pekka Laitinen. Kappale perustuu Tsaikovskin Joutsenlammen melodiaan ja tämä oli ainoa äänite, mikä löytyi YLE:n levystöstä ja Suomen yleisistä kirjastoista. Toki kappaleen on voinut levyttää joku muukin, mutta äänitettä en valitettavasti löytänyt. Laitisen versio löytyy kokoelmalta "Love records. 1 : kaikki singlet".
Kappaleen sanoja/nuottia en valitettavasti myöskään löytänyt, joten ainoa keino taitaa olla kuunnella kappale ja poimia sanat kuuntelemalla. Kappale löytyy myös Youtubesta ja useammasta suoratoistopalvelusta.
Kokoelmasta Stormskärs Maja = Myrskyluodon Maija : 50 sävellystä = 50 musikstycken (Mårtensong 1996) löytyy pianosovitus sävellyksestä. Kosketinsoittimen osuus löytyy myös ainakin sovituksesta kokokelmissa Lauluja mereltä ja muualta (F-Kustannus 2016) ja Lauluja, pianokappaleita, jazzmessusävelmiä, iskelmiä.. (F-Kustannus 2007).
Eri kirjastoilla saattaa olla erilaisia käytäntöjä kirjastokortin myöntämisessä, mutta yleensä kirjastokortin saaminen edellyttää käyntiä kirjastossa ja henkilöllisyyden todistamista. Kirjastokortin saamisen ehtona saattaa myös olla ruotsalainen henkilötunnus sekä osoite Ruotsissa. Ilman kirjastokorttia lainaaminen ei onnistu.
Jos satut käymään Ruotsissa, kannattaa toki poiketa kirjastoon ja kysyä, olisiko mahdollista saada paikallinen kirjastokortti, mutta esimerkiksi Helmet-kirjastoissa annetaan kirjastokortti vain Suomessa asuville.
