Oletan, että kyseessä on netin kautta tehtävän varauksen tekeminen.
Voit varata kirjan menemällä kirjastomme kotisivulle osoitteeseen https://kirjasto.vaasa.fi/. Voit jo tässä vaiheessa kirjautua omiin tietoihisi (sivun oikeassa yläkulmassa lukee Kirjaudu). Kirjautumiseen tarvitaan joko kirjastokortin numero (löytyy kirjastokortin takapuolelta) tai henkilötunnus ja nelinumeroinen pin-koodi, joka on sama kuin lainausautomaattia käyttäessä.
Kirjautumisen jälkeen etsi haluamasi teos ja klikkaa sen nimeä, jonka jälkeen klikkaa varaa. Valitse haluamasi noutopaikka, vaihtoehdot tulevat esiin klikkaamalla nuolinäppäintä. Sen jälkeen tallenna varaus. Voit nyt kirjautua pois tiedoistasi, klikkaa oikeasta yläkulmasta kohtaa Kirjaudu ulos.
Kyseessä lienee Miina Supisen romaani Kultainen peura (2024).https://otava.fi/kirjat/kultainen-peura/https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1717312?sid=4843240528
Hei!Ainakaan vielä ei ole ennakkotietoa, että kirja olisi ilmestymässä suomeksi.Aikaisemman osan on julkaissut Karisto vuonna 2020, joten kannattaa seurata heidän sivuilta uutuuksia.Asiaa voi kysyä myös suoraan kustantajalta sähköpostilla: kustannusliike@karisto.fi.Tätä kysymystä olikin jo pari kertaa aikaisemmin kysytty:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-tietoa-etta-mysteries-of?language_co…https://www.kirjastot.fi/kysy/ollaanko-margaret-rogersonin-kirjaa-myste…
Kaukolainan voi tilata, joko asioimalla kirjaston asiakaspalvelussa tai itse verkossa. Molemmissa tilanteissa täytetään lomake, joka lähetetään kaukopalveluun. Kaukopalvelu sitten selvittää aineiston saatavuuden ja hinnan. Kaukolaina edellyttää voimassa olevaa ja yhteystiedoiltaan ajantasaista Vaski-kirjaston kirjastokorttia.Kaukopalvelutilauslomakkeelle pääsee Vaski-kirjastojen verkkosivulta. Vaskin etusivulla klikataan sivun yläreunassa olevasta valikosta kohtaa "Asiakkaalle". Tämä avaa valikon ja tästä valikosta klikataan kohtaa "Asiakkaan opas".Asiakkaan oppaassa näkyy harmaalla taustalla valikko. Tässä näkymässä klikataan kohtaa "3. Kokoelmat". Aukeavan sivun vasemmalla reunalla on kolme sinistä linkkiä, joista yhden otsikko on "...
Tampereen kaupunginkirjastossa on luokassa 90.52 runsaasti erilaista kirjallisuutta vanhoista rahoista, niiden keräilystä ja keräilyarvosta. Kirjallisuutta on lainausosastolla, käsikirjastossa sekä varastossa. Käsikirjastossa on käytettävissä hyviä tietosanakirjoja, joista saa myös hyvää tietoa plooturahoista. Otavan Ison Tietosanakirjan mukaan plooturahaa (myös neliöraha, klippinki, levyraha, ruots, plåtmynt) on lyöty Ruotsissa vuosina 1644-1776. Kokonaistuotanto oli noin 42 000 taaleria (44 000 tonnia).
Verkossa osoitteessa http://www.koillissanomat.fi/arkisto/uutiset0300/plootut/plootut.html löytyy myös uutinen plooturahasta ja sellaisen löytymisestä. Museovirastosta osataan varmasti kertoa tarkemmin plooturahojen arvosta ja siitä...
Tallinnan kaupunginkirjastolla on vastaavan tyyppinen palvelu kuin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu. Vanhoja vastauksia ei ole luettavissa julkisessa arkistossa.
Alla olevista linkeistä pääsette lähettämään kysymyksen. Kysymyksiin vastataan myös englanniksi.
https://keskraamatukogu.ee/en/reference-service/ask-a-librarian/
Porin kaupunginkirjastossa on teos Raustela, Lasse: Kojemaakarista optikoksi: kertomus silmälasikaupan ja optikonammatin vaiheista Suomessa 1821-1991. Kirjan on julkaissut Suomen Silmäoptikkojen liitto ry vuonna 1991.
Silmälasiteollisuudesta ei löytynyt viittauksia Fennicasta, joka on Suomen kansallisbibliografia. Aleksi -artikkelitietokanta antoi hakusanalla silmälasit useita viittauksia. Aleksia voit itse käyttää Porin kaupunginkirjastossa.
Suomen Silmäoptikkojen Liiton kotisivut ovat osoitteessa http://www.yrittajat.fi/yhteydet/toim047.htm
Sieltä kannattaisi kysyä lisätietoja.
Kyseessä on Valion Kefir-mainos. Kappale on arkistomusiikkia ja sen nimi on Shining in the night, sävellys Philip Hochstrate. Kappale on julkaistu kaupallisesti myös levyllä Electro Indie Alternative.
Voit tarkastaa kausikorttien tilanteen helmet.fi -verkkokirjastosta hakusanalla "Kausikortti PK-35 Vantaa".
Kausikortteja on lainattavissa kaikissa Vantaan kirjastoissa pl. Pähkinärinne, Hakunila ja kirjastoauto.
Kausikorttien laina-aika on viikko, joten kortti on mahdollista hakea n. viikko ennen peliä. Eräpäiväksi tulee pelin jälkeinen ensimmäinen arkipäivä. Kausikortti pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta se on lainattu.
Kirkes-kirjastossa voi rajata hakua valitsemalla aineistotyypiksi vaikkapa "peli" ja järjestää hakutulokset "viimeksi lisätty"-järjestykseen, jolloin ne pelit jotka on lisätty järjestelmään viimeksi näkyvät ensin. Tähän voi myös valita haluaako tarkasti "lautapelit" tai "tietokonepelit". Tässä tilassa näkee aineiston kohdalla "tilattu"-merkinnän jos ne ovat tilattu ja eivät vielä ole saapuneet. Vaikka pelit ovat tällä tavalla rajattuna, tilattuja pelejä voi löytyä saatavana-olevien pelien jälkeen, sen takia että pelit saapuvat kirjastoon eri aikoihin ja pelit jotka ovat lisätty aiemmin järjestelmään voivat saapua myöhemmin. Täältä löytyy tällä tavalla rajatut pelit - (ei hakusanaa) | Hakutulokset | Kirkes...
Hei,J. R. R. Tolkienin koko tuotanto, Ursula K. Le Guin Maameren tarinat ja Patrick Rothfussin Kuninkaansurmaajan kronikka- sarja voisivat olla sellaisia, jotka menevät tähän kategoriaan.
Hei!
Osastoilla ei meillä valitettavasti vielä ole asiakkaiden käytössä skanneria. Keskiviikkoiltaisin kokoontuvassa avoimessa netin käytön opetus -ryhmässä on joskus skannailtu asiakkaiden kuvia. Ryhmä kokoontunee seuraavan kerran viikolla kolme. Sitten kun aika on vahvistunut, ajat ja päivämäärät ilmoitetaan lib.vaasa.fi -sivulla.
Kevään aikana on tarkoitus hankkia asiakkaiden käyttöön parikin skanneria osastoille. Luulisin, että Tritoniassa tällainen on, joten kannattaisi ehkä kysellä sieltä näin ensi hätään voiko palvelua käyttää muutkin kuin omat opiskelijat.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä -kirja kuuluu Museoviraston kirjaston kokoelmiin. Koska ko kirjasto sijaitsee Helsingissä, emme tilaa kirjaa kaukolainana muualta Suomesta. Helsingissä sijaitsevissa tieteellisissä kirjastoissa, kuten Museoviraston kirjastossa, tulisi asiakkaan itse tehdä varaus, noutaa kirja, jne. Kyseisessä kirjassa on 42 sivua. Museoviraston kirjastossa on muuten myös kirjat Mouhijärvi 1639-1989 ja Mouhijärven seurakunnan vanhemmista vaiheista. Yhteystiedot http://www.nba.fi/fi/kirjasto Muistini mukaan myös kirjassa Sastamalan historia osa 3: 1860-1920 käsitellään Mouhijärveä. Sitäkin on saatavilla Museoviraston kirjastosta. (Mielestäni viime kesänä lomaillessani Mouhijärven lähikunnassa ko kirjaa oli...
Työvoimatoimiston sivuilla on tietoa eri ammateista http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu mm. informaatikosta . Kyseisellä sivulla kerrotaan, että kuntien kirjastot työllistävät suurimman osan alan korkeakoulutetusta työvoimasta. Osin tietotekniikan kehityksestä johtuen työpaikkoja yksityisellä puolella ei ole paljonkaan viime aikoina ollut. Katsoin työvoimatoimiston sivuilta ja kohdassa informaatikot oli kaksi työpaikkaa avoinna tällä hetkellä. Työpaikkoja voi selailla myös Kirjastot.fi sivustolta http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ .
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on myös hyödyllistä tietoa alastamme http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Tutustu tarkemmin -osiossa...
Lp-levyille, sen paremmin kuin muullekaan aineistolle ei ole määritelty mitään tarkkaa, yksittäistä korvaussummaa. Summa määräytyy pääasiassa hankintahintojen perusteella ja on lp-levyjen kohdalla yleensä n. 20-120mk.
Perustiedot Pietarista lähtevän rautatieverkoston rakentamisesta 1800-luvulla löytyy suomeksi nopeimmin Wikipediasta. Tällä sivulla on koottu kattava lista eri Pietarista lähteviä ratoja koskevia sivuja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ven%C3%A4j%C3%A4n_rataverkko
Näillä yksittäisillä sivuilla (esimerkiksi täällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari%E2%80%93Varsova-rata) kerrotaan muun muassa milloin eri ratoja rakennettiin. Jos vain perustiedot kiinnostavat, kannattaa katsoa näitä. On myös vastaavia englanninkielisiä sivuja, joilla on enemmän tietoa ja parempia lähteitä.
Englanniksi löytyy myös tämä kattava katsaus: https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_rail_transport_in_Russia
Kansalliskirjastossa on aihetta...
Kyse ei ole voikukista vaan leskenlehdistä, keltaisia karheakukkaisia kuitenkin molemmat. Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Sydämessäni tämä maa, 2003.
Löytyy myös kootuista runoista Matka on laulu : kootut runot II 1994-2005, 2006
"Leskenlehdet sen ensiksi kertovat"
Kuvailemistasi kirjojen kansista tulee mieleen William Nicholsonin trilogia Tuulen laulu, Ylivaltiaan orjat ja Tulilaulu, joka ilmestyi vuosina 2002-2004. Kauniit kansikuvat ovat keltaisissa kuvioiduissa kehyksissä.
Trilogiassa kaksoset Kestrel ja Bowman lähtevät etsimään Aramanthian kadonnutta ikivanhaa Tuulen laulua pelastaakseen perheensä ja koko Aramanthian.
