Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
Kuvauksesta tulee mieleen Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus (2007), vaikka kirjan alkuperäinen kieli onkin englanti ja professorikin muistaakseni kirjailija.
Kirja kyllä löytyy Metson varastosta. Sen tarkka nimi on Rupeaman raadettua: Jyväskylän seminaarin 50-vuotisen toiminnan muistoksi/Seminaarin oppilaat. Piirteitä Jyväskylän seminaarin Kiestoverikunnan vaiheista 1863-1913.
Kannattaa siis poiketa pääkirjaston aikuisten osaston neuvontaan ja pyytää kirjaa varastosta.
Rabbe Enckellin runosta on tosiaan kaksi eri versiota, pidempi on teoksessa Kärnor av ögönblick, jossa mainitaankin, että "Dikten förekommar förkortad i Lutad över brunnen. Raderna 14, 15, 16, 17 tillhör det ursprungliga manuskriptet."
Anhavan teoksen lisäksi Enckellin runoja on käännetty ainakin kokoelmissa Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä ja Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin, mutta kummassakaan ei ollut kyseistä runoa.
Sosionomithan toimivat hyvin moninaisissa sosiaalialan asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Ohessa muutamia linkkejä kirjallisuuteen ja verkkoaineistoihin, jotka toivottavasti sivuavat tarkoittamaasi aihealuetta.
Ammattina sosionomi. Toim. Päivi Mäkinen, Eija Raatikainen, Anne Rahikka ja Tuula Saarnio. WSOY, 2009. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1912005
Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Toim. Anneli Pohjola, Aino Kääriäinen ja Sirpa Kuusisto-Niemi. PS-kustannus, 2010. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1939900
Ohtonen, Vuokko : e-asiantuntijuus sosiaalipalveluiden verkkoneuvonnassa. Pro gradu –tutkielma, Sosiaalityön koulutusohjelma. Lapin yliopisto, 2011. http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/...
Voit tehdä hankintaehdotuksen tästä elokuvasta Hollolan kirjastoon tai johonkin muuhun seudun kirjastoon Lastu-kirjastojen verkkosivulla osoitteessa lastu.finna.fi. Suora linkki hankintaehdotuslomakkeeseen: https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/367/lomake.html
Kaikki hankintaehdotukset otetaan huomioon aineistoa kirjastoon valittaessa, mutta kaikkea ei valitettavasti voida hankkia. Tekijänoikeudellisista syistä vain osa dvd- ja videotallenteista on mahdollista hankkia kirjastoon.
Hakupalvelu Finnan kautta löytyy jonkin verran opinnäytteitä, kirjoja ja artikkeleita Veikkauksesta ja sen monopoliasemasta. Uusimmasta päästä opinnäytteet ovat verkossa luettavissa. Alla linkki hakutulokseen hakusanoilla Veikkaus monopoli*:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=veikkaus+monopoli%2A&type=AllFields
Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry (KVT) järjestää kansainvälisiä vapaahtoistyöleirejä sekä välittää vapaahehtoisia ulkomaisille leireille. Lisää toiminnasta ja yhteystietoja sivulla http://www.kvtfinland.org
Etelän vapaaehtoisohjelma ETVO on Allianssin, Maailmanvaihdon, Kepan, KVT:n ja Suomen Tinku-yhdityksen yhteinen vapaahehtoisohjelma kaikille yli 20-vuotiaille
http://www.kepa.fi/etvo
Muita järjestöjä:
ICYE http://www.kaapeli.fi/~icyefin/index2.htm
Suomen Setlementtiliitto ry http://www.setlementtiliitto.fi/
Suomen 4H-liitto http://www.4h-liitto.fi/
Cimon sivuilta löytyy artikkeli vapaaehtoistyöstä: http://www.cimo.fi/main.html?cmd=display_article&article=265
CIMO:n yhteystiedot löydät osoitteesta http//www.cimo.fi
Au-pair -...
Tämä liittyy epäilemättä siihen, että tuohon aikaan venäläiset viranomaiset pelkäsivät Saksan maihinnousua Suomenlahdella, myös Helsinkiin. Katuvalojakin pimennettiin tai maalattiin, kuten ilmenee esim. Helsingin Energian Kaupunkikuva-julkaisusta (sivu 36):
http://issuu.com/helsingin.energia/docs/kaupunkikuva
Linnoitustöitäkin tehtiin tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla:
http://kaupunginosat.net/konala/index.php?option=com_content&task=view&…
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi sadun. Ilmoitamme heti mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista kyseistä satua?
Jouko Heinosen toimittamassa teoksessa Lahden historia (1980) on Oiva Turpeisen artikkeli Lahden alue ja väestö. Sen yhteydessä on sivulla 14 kartta Lahden alueen kehityksestä v. 1978-1978.
Päijät-Hämeen seutukaavaliiton julkaisussa 7/1981, Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa vv. 1878-1938, on sivulla 87 (liite 25) kartta, jossa esitetään alueliitokset vuoteen 1956 asti.
EBSCO on artikkelitietokanta, joka sisältää viitteitä englanninkielisissä kausijulkaisuissa ilmestyneisiin (lehti-)artikkeleihin. Osa artikkeleista on tietokannassa PDF-muotoisina kokotekstiartikkeleina, ja ne on siis mahdollista lukea (ja tulostaa) suoraan EBSCOn kautta. Osasta artikkeleita taas on tietokannassa vain viitetiedot, joista ilmenee, minkä julkaisun minkä numeron millä sivuilla artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja EBSCOsta ei siis voi lainata.
Tanskalaisen Johannes Møllehaven (s. 1937) laajasta tuotannosta ei valitettavasti ole suomennettu yhtään teosta, ei siis myöskään tätä vuonna 2009 ilmestynyttä teosta, joka tanskankieliseltä nimeltään on Det ender godt.
https://finna.fi
https://da.wikipedia.org/wiki/Johannes_M%C3%B8llehave
Rahojen arvo riippuu niiden kunnosta ja kuntoluokat voi tarkistaa osoitteesta https://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Kirjastolaisena minulla ei ole asiantuntemusta rahan arvon arvioimiseen ja paremman arvion saat Suomen numismaattiselta yhdistykseltä http://www.snynumis.fi/arviointipalvelut/
Voin kuitenkin kertoa, mitä teos Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2017 kirjoittaa rahojen arvosta.
Markan kolikot mainitsemiltasi vuosilta ovat teoksen mukaan arvoltaan 1-4 euroa/kpl, jos ovat kuntoluokissa 8 tai 10.
20 pennin kolikkorullien hinnaksi vuosilta 1969 ja 1970 teos kertoo 50 euroa/rulla.
Aiheesta löytyi paljonkin erilaisia artikkeleita, joista voi saada jotakin viitteitä. Artikkeleissa on hieman eri käsitys siitä, mitkä maat ovat kärjessä ja mitkä hännillä:
https://www.indy100.com/article/a-map-of-the-countries-that-speak-the-best-english-7421281
https://www.babbel.com/en/magazine/best-non-native-english-speaking-countries/
https://finlandtoday.fi/finland-places-among-the-top-four-english-speaking-countries-in-the-world/
https://www.mosalingua.com/en/english-speakers-in-the-world/
https://ceoworld.biz/2019/11/05/revealed-the-worlds-best-non-native-english-speaking-countries-2019/
https://www.economist.com/graphic-detail/2019/12/04/where-are-the-worlds-best-english-speakers
Enid Blytonin Seikkailujen saari ei ihan vastaa etsimääsi kirjaa, mutta siinä on kuitenkin joitakin yhteneväisyyksiä. Kirja on kirjoitettu jo vuonna 1944, ja suomennoksesta on useita eri painoksia. Yhden suomennoksen kansikuvassa kolme lasta on kaivoskuilun pohjalla ja he tutkivat löytämäänsä aarretta.
Lasten nimet ovat Jack, Filip, Dinah ja Anne sekä heidän ystävänsä Bill. Mukana seikkailuissa on lisäksi papukaija Kiki.
Seikkailujen Saaressa lapset löytävät luolan, joka vie heidät yksinäiselle kalliosaarelle. Maanalaisissa tunneleissa on mm hylätyn kuparikaivoksen kaivoskuilu, joka hiukan muistuttaa kaivoa. Kirjassa on jonkin verran mustavalkoisia piirroskuvia.
