Lainat pitäisi ensin joko uusia tai palauttaa, jotta kunkin lainan kohdalla oleva maksu lakkaisi kertymästä ja siirtyisi omissa tiedoissasi kohtaan €x,xx maksamattomia maksuja. Voit siis kyllä edelleen pitää aineiston lainassa ja maksaa kertyneet maksut pois, kunhan vain ensin tavalla tai toisella pysäytät maksujen kasvamisen.
Jos pitäisi lukea vain yksi kirja Suomen sodista 1939-45 ja se voisi olla joko kauno- tai tietokirjallisuutta, oma henkilökohtainen valintani voisi olla vaikkapa Eino Hosian talvisotaromaani Tuliholvin alla (Otava, 1940), kotimaisen sotakirjallisuuden varhainen klassikko.
19.7.1941 kuollut Hosia oli ainoa sodissamme 1939-45 kaatunut, jo ennen sotia merkittäväksi arvioitu suomalainen kirjailija.
Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
Meille kätevintä olisi, että ostat vastaavan kirjan ja palautat sen Luumäen kirjastoon. Selitä mitä on tapahtunut ja pyydä heitä lähettämään kirja meille (ja sen korvattavan kirjan tarran numero jos mahdollista). Korvattavan kirjan voit pitää itse.
Hiiliviljely liittyy maanviljelyyn. Hiiliviljelyllä pyritään erilaisin toimenpitein vähentämään maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja/tai lisäämään hiilen varastoitumista maaperään, jolloin ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Hiiliviljely on uudistavaa, eli sen avulla maaperä ja sen toiminnot pelkän kulumisen sijaan uudistuvat ja elpyvät. Hiiliviljelyä pidetään yhtenä luonnonmukaisena tapana hillitä ilmastonmuutosta.
Lisätietoa aiheesta voi lukea seuraavista linkeistä:
https://carbonaction.org/materiaalit/materiaalit-viljelijoille/
https://wwf.fi/app/uploads/1/h/n/3358semcea7508bln0vuy3/carbon-action-siuntio-27_6_2019_wwf.pdf
Kyseessä voisi olla jokin Anthony Brownen Retu-kuvakirjoista, joissa seikkailee ruipeloksikin haukuttu gorilla Retu. Kirjoista on suomennettu ainakin Retu ruipelo (1984, Willy the wimp), Eläköön Retu! (1985, Willy the champ), Retu ja Riku (1991, Willy and Hugh) sekä Retu uneksii (1997, Willy the dreamer).
Hei,Tämä taitaa olla Solveig Torvikin Äitien veren perintö (Minerva, 2008).Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12387
Outi-kirjastoista löytyy Erik Lindströmin sävellyksiä -kokoelma, jossa on myös Virran viemää -kappale. Nuottikokoelman voi kaukolainata, kysy kaukolainaamisesta omasta kirjastostasi. https://finna.fi/Record/outi.322393Nuotti on myös Kansallisarkistossa ja Musiikkiarkistossa, mutta tuo Outi-kirjastojen nuotti on helpoiten saatavissa.
Kirjastosta lainattua aineistoa ei voi lunastaa myöhästymismaksuja maksamalla. Myöhästymismaksu kertyy kaikilta eräpäivän jälkeisiltä kalenteripäiviltä lainakohtaiseen enimmäismäärään saakka.
Suurin osa kirjastoista siirtää saatavansa perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Jos lainat menevät perintätoimiston perittäviksi, joutuu asiakas maksamaan myöhästymismaksujen / korvausmaksujen lisäksi myös perintäkulut. Korvausmaksu peritään, mikäli asiakas ei palauta lainaamansa aineistoa.
HelMetistä voi hakea tietyn kirjaston äänikirjat seuraavalla tavalla: Opastetun haun alapuolelta valitaan sanahaku. Kirjoitetaan hakusanaksi äänikirjat. Rullataan sivua hieman alaspäin, niin esiin tulee kirjastovalikko. Tästä pudotusvalikosta voi valita kirjaston esim. Pitäjänmäki. Lisäksi voi valita kielen ja rajata julkaisuajankohdan, jos haluaa. Kun kaikki halutut valinnat ja tarkennukset on tehty, painetaan hae. Näin saadaan esille Pitäjänmäen kirjaston aikuisten äänikirjat. Lasten äänikirjoja haettaessa on kirjastoksi valittava Pitäjänmäki lapset.
Vuosaaren kirjastossa ei ole lainattavissa putkitonkeja (putkipihtejä) - kuten ei muissakaan Helmet-kirjastoissa.Lainattavat esineet löytyvät muun aineiston tavoin Helmet-haulla.https://helmet.finna.fi/
Caroli sukunimenä on vanhaa germaanista alkuperää. Se on johdettu miestä tarkoittavasta etunimestä Karl tai Carl, myöhemmin Carolus ja Charles. Läheisiä sukunimiä ovat mm. Carletti, De Carlo ja Karlowicz.
http://www.surnamedb.com/Surname/De%20Caroli
Ensimmäinen artikkeli käsittelee lahjakkuutta, mutta toinen ei koneellamme auennut, joten sen aihetta en saanut selville.
Suomenkielisiä artikkeliviitteitä löytyy kaikille avoimesta Arto-tietokannasta. Arto on kuitenkin siis viitetietokanta, joten sieltä löytyvät vain tiedot artikkelista. Itse lehti artikkeleineen on etsittävä kirjastosta, eikä lehti välttämättä ainakaan lähikirjastosta löydy. Alla linkki hakuun tietokannasta lahjakkuus-asiasanahaulla:
https://finna.fi
Yksi mahdollisuus on käyttää hakupalvelu Google Scholaria, jonka avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Alla haku lahjakkuus-sanalla, mutta aihetta kannattaa varmasti tarkentaa omien aiheiden mukaan:
http://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=lahjakkuus&btnG=
Parhaiten löydät tietoa Norjan oikeusjärjestelmästä Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot saat osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto.
Eduskunnan kirjaston sivuilla on myös linkkejä tietokantoihin. Kirjasto on avoin kaikille.
Eduskunnan kirjaston Elki-tietokannasta Internetistä (http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/elki.html) löytyy virallistietoa eri maista. Norge.no -palvelun Lov och Rett -sivut osoitteessa http://www.norge.no/andrelenker/lovogrett/ sisältävät linkkejä oikeusjärjestelmää ja lainsäädäntöä käsitteleviin aineistoihin, mm. sivulle http://www.domstol.no (norjaksi). Englanniksi on tietoa esim. osoitteessa http://www.lexadin.nl/wlg - valitse legislation ja sieltä Norja.
Äärettömyys on kiehtonut ja mietityttänyt ihmiskuntaa jo tuhansia vuosia. Tässä muutama lähde, jossa valotetaan näitä käsitteitä:
https://areena.yle.fi/1-4373269
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:%C3%A4%C3%A4rett%C3%B6myys
https://tieku.fi/fysiikka/fysiikan-ilmiot/aarettomyys-on-kaarme-fysiikan-paratiisissa
Herttoniemen kartano ympäristöineen on toiminut monen kotimaisen elokuvan näyttämönä.
Tunnetuimpia näistä lienevät muun muassa "Kulkurin valssi" sekä "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", monia muita klassikoita unohtamatta.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Herttoniemen kartanomuseon sivuilta.
Myös elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksessa on käsitelty Herttoniemeä näytelmäelokuvissa vuosina 1920-1970.
Valitettavasti meiltä yleisistä kirjastoista en löytänyt Seuran vuosikertoja tuolta vuodelta. Helsingin Pasilan kirjaston varastossakaan ei ollut Seuroja varastoituina kuin vuodesta 1979 eteenpäin. En löytänyt myöskään Finna.fi:sta viitetietoa siitä, missä lehdessä artikkeli voisi olla. Myöskään Maanpuolustuslaitoksen kirjastosta ei löytynyt viitetietoa artikkelista. Kansalliskirjastossa on aikakauslehtikokoelma, johon on koottu Suomessa julkaistut aikakauslehdet 1800-luvun alusta nykypäivään, joten Kansalliskirjastosta vuosikerran pitäisi löytyä.
Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä Otava Mediaan ja tiedustella, onko heillä arkistomateriaalia Seura-lehdessä julkaistuista artikkeleista, asiakaspalvelu@otavamedia....
On hieman vaikeaa löytää kirjallisuutta nuorten kulutustottumuksista erityisesti vaatteisiin liittyen, mutta jospa seuraavista olisi kuitenkin apua.
Oulun kaupunginkirjastosta löytyi esim.
- Helenius, Pia: Nuorten kulutus ja identiteetti 90-luvun Suomessa, Hki : Kuluttajatutkimuskeskus.
- Lampikoski, Kari: Kuluttajavisiot : näköalojan kuluttajakäyttäytymisen tulevaisuuteen. Porvoo : WSOY, 2000. Aineiston saatavuuden voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskus on julkaissut sarjaa Nuoret kuluttajina, esim.
- Nuoret kuluttajina, osa 4 : nuorten kulutusmenojen kehitys kotitalouksissa vuosina 1981 ja 1985. 1992
- Nuoret kuluttajina, osa 5 : kulutus nuorten...
Kaarina Helakisan teksti Peltipurkkilauluun löytyy esimerkiksi runokokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-1988 (Otava, 1988), mutta Jukka Jarvolan sävellystä en valitettavasti onnistunut löytämään yhdestäkään nuottijulkaisusta.
