Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi vain seuraavanlainen teos:
Kennedy, Alex: FileMaker Pro 4 : a developer's guide. Harlow : Addison-Wesley, 1999.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta ei löytynyt mitään.
Teknillisen korkeakoulun Teemu-tietokannasta http://finna.fi löytyivät seuraavat 2 elektronista kirjaa:
Bucki, Lisa: Filemaker pro 6 for the mac. Boston, MA : Premier Press, a Division of Course Technology, 2003
Kubica, Chris: The book of Filemaker 6 : your one-stop guide to FileMaker pro, pro unlimited, developer, server, and mobile. San Francisco : No Starch Press, cop. 2003.
Näiden elektronisten kirjojen käyttöoikeus on rajattu TKK:n kirjaston rekisteröityneille asiakkaille....
Tässä suora lainaus Helsingin kaupunginkirjaston verkkosivulta:
Aineistoa voi uusia puhelimitse korkeintaan viisi kertaa. Sen jälkeen aineisto ja kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu, on tuotava kirjastoon uusintaa varten.
http://www.lib.hel.fi/Page/a7b43bff-1836-4124-892c-fe7824a84284.aspx
Mitä Missä Milloin kansalaisen vuosikirja voisi olla hyödyksi
tämän tyyppisten "tapausten kulkujen" selvittämisessä. Tässä tapauksessa avuksi olisi MMM 1994, josta löytyy selostuksia vuoden
1993 tapahtumista. Jos ei tietoa kyseisestä teoksesta löydy on syytä
etsiä käsiinsä ajankohdan sanomalehtiä. Päivämäärähän on tarkkaan
tiedossa ja ainakin alueen pääkirjastossa säilytetään paikkakunnan
päälehteä / lehtiä. Internetin hakupalvelut eivät tuottaneet tulosta hakusanalla SALMIAKKIKOSKENKORVA.
Lahden kaupunginkirjastossa on myyty parin vuoden ajan kangaskasseja ja niihin on painettu teksti: "Oikorata tietoon ja elämyksiin". Kangaskassien uudemmassa painoserässä lukee "Elämäniloa ja sivistystä".
Tsingis-kaani oli ensimmäinen Mongolivaltakunnan suurkaani. Vuonna 1206 mongolipäälliköt antoivat hänelle arvonimen Tšingis-kaani, joka merkitsee koko maailman keisaria.
http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C5%A1ingis-kaani
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolia
Lainaamasi aineisto kuuluu ilmeisesti Roihuvuoren kirjaston kokoelmiin. Roihuvuoren kirjasto menee remonttiin vuoden 2013 alusta ja kaikkien normaalilainojen eräpäivä on 10.4.2013. Pitkät laina-ajat eivät koske Bestsellereitä eivätkä DVD-levyjä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Roihuvuoren_kirjasto
Kysymyksesi laajuuden vuoksi suosittelemme tutustumaan lähemmin paikkakuntasi kirjaston Suomen historiaa koskeviin yleisteoksiin tai kirjastojen aineistotietokantoihin verkossa, käyttäen hakusanoja: "historia", "poliittinen historia", "suomi", "1960-luku".
Aineistotietokantoja löytyy verkosta http://www.kirjastot.fi kohdasta "kaikki kunnan-/kaupunginkirjastot ja kokoelmat".
Kyseessä on Helena Anhavan runo kokoelmasta Maininki ennen aaltoa (1997, s. 65). Runo alkaa rivillä "Se on käsitetty väärin".
Runo sisältyy myös mm. teokseen Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009, s. 34).
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ voit katsoa asiasanalla hip hop ja/tai luokalla 78.8914. Suomeksi löytyi Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, discon & hip hopin historia (2000) ja englanniksi The Vibe history of hip hop (1999). Yleisten kirjastojen aineistotietokanta Mandasta löytyi Toop, David: Rap attack 3 : African rap to global hip hop (2000) ja Fernando, S. H. Jr.: The new beats : exploring the music culture and attitudes of hip hop (1995).
Nettiosoitteita:
- http://www.allmusic.com/ -> styles
- http://www.kirjastot.fi/ -> musiikki -> linkkikirjasto: musiikki -> 78.89 populaarimusiikki -> 78.8914 Soul. Funk. Hip hop. Rap
Lehtiartikkeleita löytyy Aleksi-tietokannasta...
Eino Leino omistaa Z. Topeliukselle kaksi runoa tämän kuoleman jälkeen: Tiedon tultua Z. Topeliuksen kuolemasta ja Hymni Z. Topeliuksen haudalla. Tästä katso Kainuun Eino Leinon seuran sivut
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/kronologia.html
Alunperin runot julkaistiin vuonna 1899 kokoelmassa Ajan aalloilta. Tämä kokoelma löytyy myös Eino Leinon Kootuista runoista, osa 1. Tämä kokoelma löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista. Runot löytyvät myös Ruontietokannasta http://www.internetix.fi/aspit/runot/runohaku.htm
Leena Landerista on lyhyesti seuraavissa teoksissa:
Tarkka, Pekka. Suomalaisia nykykirjailijoita
Miten kirjani ovat syntyneet. Osa 4
Kotimaisia nykykertojia
Kasvaako sisiliskoista saunassa krokotiileja?.
Leena Landeria turkulaisena käsitellään teoksessa Virmavirta, Jarmo. Suomen Turku
Tietokannasta Sanojen aika löytyy sekä henkilötietoja, tietoa tuotannosta että tekstinäytteitä, katso http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Leena Landerista on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta monta kertaa. Voit katsoa aiemmat vastauksen osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
HelMet hausta ei löytynyt kovinkaan paljon tästä aiheesta.
Oikeastaan vain teos In Paul Klee's Enchanted garden täytti hakuehdot jos asiasanoina ovat kuvataitelijat + kasvit.
Frank monihaku löysi lukuisia viitteitä jo pelkästaan Aalto yliopiston taidepuolelta.
Haulla: avainsana kasvit, rajaus kirjat löytyvät
esim. Sari Savikko: kasvien taide
Teos on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys botaanisten kuvien historiasta. Samalla se on ensimmäinen yhteiskuva suomalaisista tekijöistä puupiirtäjä Daniel Medelplanista von Wright -veljeksiin ja Ebba Masaliniin. Kirjan yli 400 kasvitaulua ja kukkamaalausta havainnollistavat, kuinka kasveja on eri aikoina kuvattu. Teksti kertoo, ketkä ja miksi kasveja kuvasivat ja millaisia haasteita botaanisen...
Laulu on nimeltään Torkkelin muistoja. Sen on säveltänyt George de Godzinsky, ja sanoittajaksi on merkitty Ola Renner.
Muistamasi tekstinpätkä on laulun viidennen säkeistön alusta (joskin oikea muoto on "Torkkel-kulta" eikä "Viipur-kulta"). Kaikkiaan säkeistöjä on kuusi, joten laulun teksti kokonaisuudessaan on varsin pitkä. Löydät sen samoin kuin laulun nuotit esimerkiksi Súuresta toivelaulukirjasta numero 11, jota voit kysyä omasta lähikirjastostasi.
Kauko Käyhkön levytys vuodelta 1957 on kuultavissa Youtubesta: https://www.youtube.com/watch?v=Ggk1qlHpQ9k
Kyllä, Kirkkonummen kirjastossa on ruotsinkielisiä äänikirjoja lapsilla. Saat luettelon äänikirjoista verkkokirjaston tarkennetusta hausta kirjoittamalla asiasanat-kohtaan talböcker, valitsemalla pääkieleksi ruotsinkieliset teokset ja osastoksi lasten ja nuorten osastot. Tuloksena on 251 teosta, joista voitte valita sopivia. Alla linkki:
http://pegasos.kirjas.to/
Kysymystä voi tarkastella esim. henkilöautokorttiin vaadittavien ajo- ja teoriakokeiden tulosten valossa. Traficomin tilastojen mukaan vuosina 2011 - 2018 autokoulun käyneistä pääsi B-luokan ajokokeesta ensimmäisellä yrittämällä läpi enimmillään 72 %. Teoriakokeen ensimmäisellä yrittämällä selvittäneiden osuus vaihteli samalla jaksolla välillä 80 - 90 %. Jo näistä luvuista päätellen ajo-opetus ei ole vain muodollisuus.
Ajamisen osaaminen koostuu lisäksi monesta muustakin asiasta kuin ajoneuvon käsittelystä. Vaikka osaisikin käsitellä autoa, oikeassa liikenteessä ajaminen on oma haasteensa. Ajokokeen jälkeenkään ei kukaan ole vielä valmis kuljettaja, muistutetaan Autokoululiitosta.
Mahdollisia selvityksiä tai lisätietoa voi tiedustella...
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta ei valitettavasti ole kattavasti saatavilla noin vanhaa säädataa. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen havaintolatauksia voi tehdä tässä palvelussa, mutta 1900-luvun alun tietoja on kattavasti vain eteläisestä ja lounaisesta Suomesta.
1900-luvun alkupuolella koottiin julkaisua nimeltä Kuukausikatsaus Suomen ilmanlaatuun, sieltä voi löytyä tietoa: https://helka.finna.fi/Record/helka.1739661
Kakko-sanalla on suomen murteissa useita merkityksiä. Useimmiten kakko merkitsee reiätöntä leipää, hiivaleipää, leipäkakkaraa. Joillakin seuduilla kakko-sanaa on kuitenkin käytetty merkityksessä kakku eli makea (vuoassa paistettu kookas) leivonnainen tai pikkuleipä.
Suomen murteiden sanakirja mainitsee esimerkin Vampulasta: "Kyl se ikä̀väm muutteen tekì ko kakòsta leìpääv vetì" (kun juhlien ja pyhien jälkeen tuli arkiruoat.) Toinen esimerkki on kerätty Raisista: "Juo vain että kakko vajjoo pohhaan" (alas). Tässä kakolla tarkoitetaan ohukaista.
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Runo Jouluyö metsässä löytyy Lauri Pohjanpään teoksesta Lastenrunoja (Osakeyhtiö Valistus, 1962).
Vaski-tietokanta https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2637823?sid=3317977833
Nenäpäivän juuret ovat Iso-Britanniassa, jossa ensimmäistä Nenäpäivää eli Red Nose Day:tä vietettiin jo vuonna 1988. Red Nose Day syntyi, kun käsikirjoittaja-ohjaaja Richard Curtis havahtui Etiopian nälänhätään. Kohdattuaan lasten hädän Curtis kokosi viihde- ja koomikkokollegansa yhteen ja aloitti sittemmin kansanliikkeeksi muodostuneen hyväntekeväisyyskampanjan, jossa viihteen voimalla tuetaan kaikkein heikommassa asemassa olevia. Suomeen Nenäpäivä tuotiin Briteistä 2007.Lähteet:https://nenapaiva.fi/ukk/
