Kaksi tirehtööriä (Herkules) : ilveily 1:ssä näytöksessä on suomennos saksalaisen Georg Bellyn kirjoittamasta näytelmästä Monsieur Herkules. Sen teksti on julkaistu Telénin Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa vuonna 1899.
Kevään oikkuja : huvinäytelmä yhdessä näytöksessä on Wilho Soinin käsialaa. Myös se on julkaistu Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa; kirjasta on otettu yhteensä kolme painosta (1899, 1906 ja 1916).
Vehkeitten loppu : yksinäytöksinen huvinäytelmä on Jemiina Toivosen kirjoittama. Se on julkaistu Kariston Huvinäytelmiä-sarjassa (painokset vuosilta 1912, 1921 ja 1930).
Kaikkia näitä kirjoja on saatavissa kirjastoista. Vain yhtenä painoksena ilmestynyt Belly on harvinaisin, mutta sitäkin saa kirjastoja palvelevan valtakunnallisen...
Ikävä kyllä kaiken kattavaa teosta Ruotsin taidehistoriasta ei ole suomeksi.
Ruotsiksi on kirjastojen kokoelmissa laajojakin ruotsalaisesta taiteesta kertovia teossarjoja. Pohjoismaisesta maisemamaalauksesta löytyy teos 1800-luvulta, mutta ei 1900-luvulta.
Yksittäisistä taiteilijoista kuten Carl Larssonista, Lars Jonssonista tai Anders Zornista löytyy tietoa suomeksi, samoin näyttelyjulkaisuja eri aiheista tai aikakausista on jonkin verran. Suomeksi on tietenkin laajoja teoksia ja teossarjoja maailman taiteesta, mutta niissä eri maista kertovat osiot ovat luonnollisesti suppeita.
Tässä muutama kirja poimittuna Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista - toivottavasti näistä on apua (suluissa painovuosi) :
YLEISTÄ AIHEESTA :
1. POHJOISMAIDEN...
Hei,
Reijo Mäen dekkareita voitte etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi siten, että kirjoitatte "asiasana tai luokka" kohtaan Jussi Vares - jotkut dekkarit on luetteloitu myös päähenkilön mukaan tietokantaamme.
Pääsette katsomaan myös kirjojen saatavuustietoja ja hyllyssä olevaa aineistoa voi puhelimitse varata itsellen joko siihen kirjastoon missä kirjaa on tai pyytää lähettämään sen itseään lähimpään kirjastoon. Tämä on maksutonta. Mikäli olette kiinnostunut kirjasta, joka on kaikkialta lainassa, varaus tehdään jossain kirjastossa paikanpäällä, ja silloin varausmaksu on 0.80 €.
Suomen järvien keskisyvyys on noin 7 metriä ja pienten järvien ja lampien syvyys on noin 2-3 metriä. Nämä
tiedot löytyvät Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta seuraavalta sivustolta:
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2378.htm
Lisää tietoa suomen järvistä löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8103&lan=FI
Järvien synnystä ja geologiasta kerrotaan muunmuassa seuraavissa kirjoissa:
Suomen geologia (toim. Kalervo Rankama, Kirjayhtymä, 1964)
Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa (toim. Martti Lehtinen, Pekka Nurmi, Tapani Rämö, Suomen geologinen seura 1988)
HelMet kirjastojen eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen maksut voi maksaa ainoastaan kirjastossa.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista. Muun maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipaikoista.
HelMet kirjastojen maksuohjeet http://www.helmet.fi/screens/maksut_fin.html
Ainakin maastokartoista löytyy tiedot Suomen järvien syvyyksistä.
Näitä karttoja löytyy pääasiassa Helsingin, Espoon ja Vantaan pääkirjastoista. Suuri osa niistä on vain käsikirjastossa, ei siis lainattavissa. Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) saat niistä luettelon käyttämällä hakusanaa maastokartat.
Mitään hyvää ohjetta en osaa antaa. Jokainen lukee kirjaa tavallaan. Joitakin näkemyksiä voin tähän avuksesi kirjata:
Tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa kirjoittaa kyseisestä kirjasta Suomen kuvalehden kolumnissaan Toden tuntu haastaa lukijan (Suomen kuvalehti 38/2022, s. 50 ) : "Hyvään lukukokemukseen tarvitaan elämyksiä ja tunteita, mutta myös kykyä olla lukematta kaikkea todeksi. Euforia-romaaniakin kannattaa lukea etenevän kerronnan ja hyvän ajatusten kuvauksen kannalta, ei spekuloiden Plath-Hughes suhteen kannalta "entas jos" -hengessä."
Saat koko artikkelin luettavaksesi Helmet-kirjastojen tarjoaman EPress-aikauslehtipalvelun kautta.
Suvi Ahola kirjoittaa kolumnissaan 'Historian taskut houkuttavat kirjailijoita'...
Tarkkaa tietoa ei valitettavasti löytynyt. Lähes kaikki lähteet käyttivät Harkin teoksen tietoja. Poikkeava luku löytyi Wikipediasta (hakusanalla sotakorvaukset) 728 kapearaiteista veturia.
Yksi useasti mainuttu lähde, jota ei valitettavasti ollut käytettävissä on:
Auer, Jaakko
Suomen sotakorvaustoimitukse Neuvostoliitolle
Porvoo : WSOY , 1956
Tästä kirjasta saattaisi tarvittava tieto löytyä.
Kysyin asiaa kunnan liikenneinsinööriltä, joka vastasi, että tällaista varsinaista harjoittelualuetta ei kunnassa ole.
Ajoa voi harjoitella yksityisillä mailla tai esim. yritysten isoilla piha-alueilla, kunhan kysyy ensin luvan maanomistajalta tai yritykseltä.
Sinun kannattaa lähettää kysymyksesi jollekin seuraavista alan harrastajien keskustelupalstoista:
http://keskustelu.afterdawn.com/
http://murobbs.plaza.fi/viihde-elektroniikka-kamerat-ja-hifi/
http://www.hifiharrastajat.org/forum/
Kysymiäsi temejä käytettiin vanhoissa yliopistollisissa väitöskirjoissa. Praeses (preeses) on opinnäytteen (etenkin väitöskirjan) ohjaaja. Resp. (respondentti) on opinnäytteen (etenkin väitöskirjan) puolustaja. Määritelmät ovat SKS:n Biografiakeskuksen sivuilta (Matrikkelissa esiintyviä lyhenteitä ja termejä) osoitteessa http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?p=10.
Sanat tulevat latinan kielestä. Sanakirjan mukaan prae-ses on mm. edessä istuva, joko suojatakseen tai ohjatakseen. Re-spondeo merkitsee mm. vastata.
Seuraava lainaus on sivustolta Filosofia.fi osoitteessa http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia/bibliografia/tietoa. Sen mukaan kyseiset merkinnät ovat tuttuja Turun Akatemian ajan väitöskirjakäytännöstä (vuoteen 1828...
Kirjastopalvelu ei ymmärtääkseni välitä ainakaan tällä hetkellä lehtiä kirjastoon. Osoitteesta http://corp.btj.se/?id=12375&cid= löytyvän tiedotteen mukaan BTJ Sverige AB siirsi Ruotsissa ja Suomessa toimivan lehtivälityksen PRENAX AB:lle 28.8.2017 alkaen. Sitä ennen BTJ Finlandin lehtivälitys oli siirtynyt Suomen Tilaajapalvelu Oy:lle.
Kuluttajaneuvonnassa annetaan tietoa ja apua kuluttajille, https://www.kkv.fi/kuluttajaneuvonta/.
Sieltä löytyy tietoa myös laskun katoamisesta, https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/laskun-tarki…. Jos kuluttaja väittää, että ei ole saanut laskua lainkaan tai oikeaan aikaan, yrityksen on esitettävä selvitys siitä, että lasku on todennäköisesti lähetetty ajoissa ja oikeaan osoitteeseen.
Ensimmäiseksi kuluttajaa neuvotaan ottamaan yhteyttä laskun lähettäjään ja kertomaan ongelmasta. On täysin mahdollista, että asia saadaan sovittua laskun lähettäjän kanssa.
Kuluttajaneuvonta ohjeistaa ottamaan yhteyttä, jos reklamaatio yritykselle, jonka kanssa kaupat on tehnyt, ei tuo tulosta. Ohjeet...
Suomalaisista verkkokirjakaupoista (Suomalainen kirjakauppa, Akateeminen kirjakauppa) ei tosiaan löytynyt mainitunlaisia seinäkalentereita. Valitettavan laihoja tulokset olivat myös sivustoilla Amazon.com, Etsy.com ja Zazzle.co.uk, joista löytyi vain pari vastaavaa tulosta mm. hauilla african calendar ja arabic calendar.
https://www.amazon.com/s?k=arabic+calendar+2022&crid=ULKEUU6P2T0F&sprefix=arabic+calendar%2Caps%2C242&ref=nb_sb_ss_ts-doa-p_2_15
https://www.amazon.com/s?k=african+calendar+2022&ref=nb_sb_noss_1
https://www.etsy.com/search?q=african%20art%20calendar%202022
https://www.etsy.com/search?q=arabic%20calligraphy%20calendar%202022
https://www.zazzle.co.uk/african+art+calendars
Museoviraston korjauskorteista löytyi tietoa öljymaaleista, joita on käytetty puupintojen maalauksessa. Kortin mukaan lyijyä on käytetty lyijyvalkoisessa, joten saattaa olla mahdollista, että lyijyä on. Kortissa kerrotaan tarkemmin öljyväreistä sekä siitä, milloin mikäkin väri on ollut suosittua. Asiasta kannattaa kysyä tarkemmin Kysy museolta -palvelusta, jossa on museoalan asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin tai Museoviraston kirjastosta, kirjasto@museovirasto.fi.
Aila Meriluoto on suomentanut Robert Herrickin runosta To the Virgins, to Make Much of Time ensimmäisen säkeen, joka sisältyy Edith Holdenin teokseen Luontopäiväkirja 1905 (Otava, 1989, s. 107). Koko runosta ei valitettavasti löydy suomennosta.
Kirjastot.fi sivuilla on kirjastoalasta oma sivustonsa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala , esim. kohdassa artikkeli Ajankohtaista kirjastoalalla.
Opetusministeriön kirjastostrategia 2010 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/o… . Kirjastopoliittinen ohjelma http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2001/liitteet/k… .
Seuraavissa teoksissa on myös yleistä tietoa:
- Kirjastosäännöstö 1999
- Kirjastot 2000 : yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta. Tilastot myös netissä http://tilastot.kirjastot.fi/
- Sivistyksen paikka : kirjoituksia kirjaston tilasta, 2000
Kirjastojen toimintakertomuksista saanee parhaiten kuvan yksittäisen kirjaston palveluista.
Kirjastoalan lehdissä on useita...
