Kyseessä on tosiaankin Celian tarjoama palvelu. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta äänikirjoina ja pistekirjoina ja Celian palveluita voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa.
Celian asiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Sellon kirjastossa Leppävaarassa. Asiakkaaksi voi kirjautua Espoossa myös Entressen, Ison Omenan, Kalajärven, Karhusuon, Kauklahden, Otaniemen, Pikkulaivan ja Soukan kirjastoissa.
https://www.celia.fi/
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Työkaverini tunnisti, että kyseessä on Roald Dahlin fantasiakirja: Kuka pelkää noitia
(engl. The Witches), joka ilmestyi vuonna 1983. Kirjasta on tehty elokuvaversioitakin, joista viimeisin
vuonna 2020.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Kyseessä on romaani Snow Upon the Desert, johon hän sai innoituksen oleillessaan Kairossa ja astuessaan seurapiireihin. Romaanin arvioitu kirjoitusvuosi on noin 1908-1909. Romaania ei koskaan julkaistu.
Hieman aiemmin Christie kirjoitti novellin The House of Beauty, joka julkaistiin myöhemmin nimellä The House of Dreams.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkosivuilta löytyy erilaisia tilastoja ajoneuvokannasta esimerkiksi merkin ja mallin mukaan:Ajoneuvokannan tilastot | Tieto Traficom
Pelkästään roomalaista temppeli Pantheonia käsitteleviä kirjoja ei Helsingin kaupunginkirjastosta tai Kirkkonummen kirjastosta löydy. Monissa Rooman matkaoppaissa tai Rooman arkkitehtuuria käsittelevissä kirjoissa tietoa temppelistä on. Pääkaupunkiseudun kokoelmia pääset selaamaan osoitteesta http://www.helmet.fi/ Kirjoita aihehaun tyhjään ruutuun Rooma tai sanahakuruutuun Rooma matkaoppaat tai Rooma arkkitehtuuri. Voit halutessasi rajata haun esim. vain suomenkielisiin oppaisiin.
Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin pääset internetosoitteesta http://pegasos.atp.fi/session65F47D8FEC79F6F2D8AECF92FB28186B/fin/index… Kirjoita aihe/kohde-ruutuun Rooma tai Rooma + matkaoppaat tai Rooma + arkkitehtuuri.
Unesco-kuriiri-nimisen lehden vuoden 1995...
Olisiko kyseessä yhdysvaltalais-brittiläinen televisioelokuva The Deadly Game vuodelta 1982? George Schaeferin ohjaama trilleri pohjautuu James Yaffen näytelmäsovitukseen sveitsiläisen Friedrich Dürrenmattin romaanista Haaveri: mahdollinen tarina (1956). George Segal esittää yhdysvaltalaista turistia, joka joutuu eläköityneiden sveitsiläisten asianajajien järjestämään valeoikeudenkäyntiin.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Deadly_Game_(1982_film)
https://www.imdb.com/title/tt0083802/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Friedrich_D%C3%BCrrenmatt
Tohvelituhatjalkaisesta ei löytynyt tietoa kirjoista tai Lajit.fi-palvelusta. Sisätiloihin tulevia tuhatjalkaislajeja ovat esimerkiksi ruskojuoksiainen ja hietatuhatjalkainen, ks. Olsen: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa, s. 218 - 219.
Yritin etsiä kyseistä teosta suomeksi, mutta tuloksetta. Sitä ei löydy esimerkiksi Finnasta. Wikipedian artikkelissa olevan tiedon täytyy siis olla virheellinen, tai sitten teos on huippuharvinainen.
Kotiseutukokoelmasta ei pääsääntöisesti lainata kirjoja. Kysymääsi teosta on kokoelmassa kuitenkin kaksi kappaletta, joten voit saada toisen lainaksi n. viikon laina-ajalla.
Lainaus tapahtuu marraskuun remontin aikana pääkirjaston 2. kerroksessa. Otan kirjan päivystäville virkailijoille valmiiksi esiin.
Library PressDisplaytä voi käyttää Kokkolan kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Palvelua voi käyttää yhtä aikaa kolmelta eri tietokoneelta. Etäkäyttö esim. kotoa ei ole mahdollista.
Rakennustietosäätiön RT-ohjekortissa RT 93-10543 (Asunnon eteis- ja kulkutilat) on tietoa eteistilojen mitoitus- ja suunnitteluperusteista. Rakennustietosäätiön RT-tarviketiedostossa X71 (Eteis- ja aulatilojen kalusteet ja varusteet) esitellään eteistilojen kalusteita. Nämä RT-kortit löytyvät Jämsänkosken kaupunginkirjastosta.
Yleisissä sisustusopaskirjoissa on usein tietoa eteistilojen suunnitelusta ja sisustamisesta. Mainittakoon tässä kirjat Uusitalo, Sirkka: Koti kauniiksi (951-20-4703-9) ja Mårtensson, Hans: Kuistit ja verannat (952-9687-65-6). Näiden kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokannastamme http://intro.jamsa.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 .
Seuraavilla internet-sivuilla on tietoa eteisen suunnittelusta:...
Helmet-kirjastot eivät tilaa kaukolainana aineistoa, joka on saatavissa jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Kyseinen kirja on lainattavissa Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastosta Helsingistä. Lisäksi sen voi saada Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön. Voit tiedustella kirjaa näistä kirjastoista.
https://www.diak.fi/kirjasto/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Runon on säveltänyt P. J. Hannikainen. Joissakin nuoteissa laulu on nimellä "Soihtu käteen". Esimerkiksi nuotissa "Kansakoulun lauluja : Uno Cygnaeuksen 100-vuotispäiväksi sepitettyjä" (1910) laulun nimi on "Kansanopettajain marssi". Nuotissa sanoittajaksi on merkitty I. H. Matti Vainion kirjoittaman P. J. Hannikaisen elämäkerran mukaan sanoittaja on Immi Hellén: "Sanat Immi Hellén 16.6.1910/1916".
Lähde:
Vainio, Matti: P. J. Hannikainen : säveltäjä, runoilija, suomalaisuusmies (Minerva, 2004, s. 291)
Hei!
Kukurtaja mainitaan Parnasson numeron 6-7 sivulla 35. Myyrmäen lehtisalissa ei tällä hetkellä voi käydä lukemassa lehtiä. Voit varata lehden noudettavaksi omasta lähikirjastostasi. Voit lukea lehden myös e-lehtenä E-magz -palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_missa_ja_milloin_(184802)
Tarvitset kirjautumista varten Helmet-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Voit lukea lehtiä yleisimmillä nettiselaimilla.
Löytyy. Löydät ne näin:
käytä Helmetissä sanahakua http://www.helmet.fi/search*fin/X ja kirjoita hakusanaksi Asterix, rajaa aineistoksi kirja ja kieleksi ranska (alasvetovalikoista). Saat 38 sarjakuvan listan uutuusjärjestyksessä, yksittäisen sarjakuvan saatavuus selviää sen nimeä klikkaamalla.
Seuraava teos lienee kriittisin löytyneistä: Storgårds, Torsten: Artturi Ilmari Virtanen tiedemiehenä ja henkilönä : muistelmia Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta ja sen johtajasta Artturi I. Virtasesta / Torsten Storgårds
Julkaistu: Solna : [T. Storgårds] , 1983 (Print)
Ulkoasu: 57 s. : kuv. ; 25 cm
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-99450-2-4 (nid.)
Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta, voitte jättää varauksen HelMetin kautta. Teosta on arvioitu seuraavassa artikkelissa: Suomen kuvalehti : 1983 : 35, s. 16-18
A.I. Virtasesta löytyy pääkaupunkiseudulla seuraavat teokset:
1.Heikonen, Matti : AIV : isänmaan aika : Artturi Ilmari Virtanen tieteen ja isänmaan asialla. Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3860-6.
2.Heikonen, Matti...
Jos julkaisua ei löydy Pirkanmaan PIKI-kirjastojen kokoelmista, aineisto voidaan tilata asiakkaalle muualta kaukolainana. Kaukolainatilauksen voi jättää henkilökohtaisesti kirjastoon tai tehdä sen tilauslomakkeella. Linkki kaukolainatilauslomakkeeseen on alla. Kaukolainan edellytys on, että sinulla on voimassaoleva kirjastokortti ja lainausoikeus. Lisätietoa ja kaukopalveluhinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
Aineiston saatavuutta muualla Suomessa voi tutkia esimerkiksi Frank-monihaun tai Melinda-yhteistietokannan avulla. Voit pyytää apua myös omasta lähikirjastostasi ja viime kädessä kirjaston henkilökunta selvittää ja varmistaa aineiston saatavuuden.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
https://palvelut2.tampere.fi/...
Kullervo Linna ja Humppaveikot -nuottivihkoja on kolme, ykkösosaa on monessa kirjastossa mm. Jämsässä, joka kuuluu Keski-kirjastoihin eli saat nuotin Saarijärven kirjastoon tilaamalla (mikäli se on lähin käyttämäsi kirjasto).
Topi ja toivottamat -yhtyeen nuotteja löytyy jonkin verran nuottivihoista, joihin on koottu humppaa. Finna.fi:n hakutuloksesta näet, missä kirjastoissa nuotteja on, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=topi+ja+toivottomat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22 Niistä tosin valitettavan monessa ei ole enää saatavuustietoja lainkaan eli niitä ei siis ilmeisesti enää ole ja osassa on käyttö vain lukusalissa.
Humppaveikoilta löytyy myös...
Kyseessä on Mikael Ilveksen kirja Karvaisia kohtaloita (Otava, 1995). Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50064Samantapainen idea on myös Heikki Salon kirjassa Kynsilehto (Like, 2001): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49614
