Hei,
näissä teoksissa on tietoa nimenomaan kiinteistöosakeyhtiötä, yrityksen perustamista ja toiminnan kannalta keskeistä lainsäädäntöä koskien.
Furuhjelm: Yhtiöjärjestysmallit (2011)
Suulamo: Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön tilinpäätösmalli (2014)
Tomperi: Yritysverotus ja tilinpäätössuunnittelu (uusin painos vuodelta 2018, vanhempiakin painoksia saatavana)
Villa: Henkilöyhtiöt ja osakeyhtiö (2018)
Yrityksen perustamisopas (2017)
Asunto-osakeyhtiölaki (2016)
Asunto-osakeyhtiölaki, kommentaari (osat 1-3)
Airaksinen: Osakeyhtiölaki (2010)
Verkon kautta on vapaasti luettavissa pari opinnäytetyötä, jotka voivat olla myös hyödyllisiä
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/72865/Onkamo_Niina.pdf?se…
https://www.theseus....
Pitäisi tietää, minkä vuoden seteleistä on kysymys, sillä sekä markan että viiden markan seteleitä on julkaistu monena eri vuonna. Jos kuitenkin oletamme, että kysyjä tarkoittaa vuonna 1963 käyttöön otettuja seteleitä, oli niissä setelin etupuolella sarjanumero allekirjoitusten molemmin puolin. Sama periaate on yleensä ollut vanhemmissakin seteleissä. Näissä vuoden 1963 pikkuseteleissä ei kääntöpuolella ole mitään muita numeroita kuin setelin arvoa osoittavat.
Heikki Poroila
Kyseistä joulurunoa en valitettavasti löytänyt. Kaarina Helakisan Jouluruno muistuttaa hiukan yllä mainittua runoa. Helakisan runo alkaa seuraavasti:
Joulu kuulostaa kulkuselta, joulu tuntuu pumpulilta. Joulu maistuu piparilta tai namuselta tai mantelilta. Runossa on kaikkiaan kolme säkeistöä.
Seuraavalta joulurunosivustolta löytyy mainittu runo, mutta tekijästä ei ole tietoa.
http://kotiliesi.fi/joulu/joulupuuhaa/jouluruno-kruunaa-joulukortin
Lähde: Lapsuuden joulu:rakkaimmat joulurunot, toimittannet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen ( Tammi, 2005)
Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=koskimies**+lapsuuden**&search…
Videoita kyseisistä aiheista ei ole.
Netistä löytyy tietoa varusmiespalveluksesta Puolustusvoimien sivuilta osoitteessa http://www.mil.fi/varusmies/ .
Siviilipalveluksesta on tietoa Työministeriön sivuilla osoitteessa http://www.tem.fi/index.phtml?s=2309
sekä Siviilipalveluskeskuksen sivuilta osoitteessa http://www.sivarikeskus.fi.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämän tästä aiheesta ainuttakaan täysin fiktiivistä elokuvaa tai kirjaa. Kaikki mitä löysimme, olivat joko muistelmia tai muita tietokirjoja.
Tässä kuitenkin lista niistä harvoista teoksista, jotka löysimme.
Muistelma
Tory Haydenin Toisten lapset
Kirjassa erikoisopettaja Hayden rauhoittaa lapsen pitämällä hänestä kiinni.
Temple Grandin (elokuva)
Tositapahtumiin perustuva elokuva kertoo Temple Grandin nimisestä autistisesta naisesta. Elokuvassa Grandin rakentaa itselleen ”halauskoneen”/squeeze machine, koska halaaminen rauhoittaa häntä, mutta samanaikaisesti hän ei kestä muiden ihmisten kosketusta.
Elokuva perustuu kahteen Grandinin muistelmateokseen Minun tarinani: ulos...
Valitettavasti alkuperäistä nimeä ei löydy Kansallisdiskografiastakaan, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka… eikä myöskään Fono.fi:stä.
Etsin säveltäjä Charles W. Fry:n nimellä, löysin tietoa hänen musiikistaan, mutten löytänyt tätä kappaletta, https://hymnary.org/person/Fry_CW.
Pelastusarmeijan laulukirja löytyi pdf:nä, https://ia802803.us.archive.org/10/items/salvationarmyson00unknuoft/sal… ja hakuominaisuuksillakin varustettuna, https://mobileapps.usawest.org/SongBookPlusBookSelection.aspx. Niissä on useita satoja kappaleita. Nimellä Charles William Fry löytyivät kappaleet He's the lily of the walley, God gave his son to me, Come thou burning spirit, come, https://mobileapps....
Hei,Pennsylvanian osavaltion yliopiston arkeologi Dean R. Snow on tutkinut luolamaalauksien käden kuvia Euroopassa, erityisesti Ranskan ja Espanjan alueella. Hän havaitsi, että suurin osa, noin kolme neljännestä, maalauksista oli naisten tekemiä. Hän perusti tutkimuksensa siihen huomioon, että naisten nimetön ja etusormi ovat useimmiten yhtä pitkiä, miehillä nimetön on keskimäärin taas pidempi kuin etusormi. Lähteet:Käsien jäljet kertovat: Esihistorian taiteilijat olivat pääosin naisiaKäsien jäljet kertovat: Esihistorian taiteilijat olivat pääosin naisia | YleWere the First Artists Mostly Women?Were the First Artists Mostly Women? (nationalgeographic.com)
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runon tekijästä ja/tai alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tässäpä muutamia ajatuskarttasovelluksia:CryptPad- Avoimen lähdekoodin ratkaisu päästä päähän -salauksella- Puhuu suomea- Rekisteröityminen ei ole pakollista- Dokumentteihin pääse linkillä ja erilaisia dokumenttityyppejä on tarjolla paljonPadlet- Virtuaalinen valkotaulu, johon käyttäjät voivat lisätä tekstiä, kuvia, videoita, linkkejä ja tiedostoja- Erilaisista Padlet-malleista voit valita käyttötarkoitukseen sopivan pohjan- Helppo, soveltuu kevyeen ideointiin tai opetukseen- Ei kannata syöttää mitään yksityisempää tai tietoturvaa vaativaaMindmup- Selainpohjainen ja hyvin suoraviivainen- Yhteiskäyttö + tallennus esim. Google Driveen- Selkeä ja käytännöllinenMuita ajatuskartatsovelluksia, ks. Mestariharjoituksia
Mogulivaltakunta on Intiaa hallinnut muslimidynastia (1526-1857)
Tietoa Mogulivaltakunnasta löytyy esim. teoksesta
Tammita-Delgoda, SinhaRaja. Matkaopas historiaan:Intia
ja nettisivuilta
http://www.sscnet.ucla.edu/southasia/History/Mughals/mughals.html
http://www.wsu.edu:8080/~dee/MUGHAL/MUGHAL.HTM
http://www.islamicart.com/library/empires/india/
http://www.smcm.edu/academics/aldiv/art/webcourses/arth100/empire/Mugha…
http://www.historyofindia.com/mughal.html
http://sunsite.ust.hk/edweb/india/mughals.html
http://www.umdnj.edu/~humayun/mughals.html
Kirjaston asiakkaidensa käyttöön hankkimien kuvatietokantojen aineisto on periaatteessa tarkoitettu epäkaupallisiin tarkoituksiin. Kaupallisiin tarkoituksiin, esitteiden ja markkinointikirjeiden kuvitukseksi, voi
hankkia varsin edullisesti tarvitsemansa kuvan esim. palvelusta stock.xchng ( www.sxc.hu ), missä on harrastajien kuvaamaa korkeatasoista valokuva-aineistoa. Palvelun kautta tilatun kuvan hinta on 1 USD, käyttötarkoituksesta riippumatta.
Hei, kyseessä voisi olla Tuulikki Ojasen Annen ensimmäinen leiri.
Anne lähtee kirjassa ratsastusleirille, jossa tapaa tytön nimeltä Takku. Takku antaa Annelle lempinimeksi Tikku. Pääset varaamaan kirjan Vaara-kirjastojen verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.31083
Kirjasampo on hyvä lähtökohta kirjojen vinkkaamiseen tiedonkeruun kannalta. Monille se on jo tuttu työkalu, mutta yhtä tärkeää on esimerkiksi laaja lukeneisuus ja oman osaamisen kehittäminen juuri lukemisen kautta. Kirjasampo tukee tätä työtä. Kirjasammosta löytyy hyvin tietoa kirjailijoista ja kirjoista, ja sen kautta voi myös hakea kirjoja, joista muistaa esimerkiksi vain kannen ominaisuuksia. Kirjasammosta voi myös löytää valmiita listoja tietyistä teemoista, mikä auttaa lukemisen suosittamisessa paljon. Myös genretietoutta voi lisätä Kirjasammon kautta. Kirjasampoa myös ylläpidetään kirjastolaisten toimesta aktiivisesti, joten sen tietoon voi luottaa. Henkilökohtaisesti allekirjoittanut käyttää silloin tällöin tiedonhakuun...
Keskikirjastoissa on oma palvelu eli Lukuneuvonta tämän tyyppisille kysymyksille.Tässä linkki lukuneuvontalomakkeeseen: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta on vapaasti verkossa käytettävissä. Selmaan pääset esim. Eduskunnan kirjaston pääsivulta www.eduskunta.fi/kirjasto, klikkaa Selma-tietokanta. Oikeudellista aineistoa etsiessä voit valita haun Kotimaisen oikeuskirjallisuuden haku 1982-, jolloin tuloksesta rajautuvat pois ei-juridiset aineistot.
Voit tehdä rajauksen myös niin, että klikkaat Selman violetin hakulaatikon oikeasta alareunasta kohtaa "Haun rajaus", kohdasta aineistotyyppi voi valita artikkelin ja kohdasta kokoelma Kotimainen oikeudellinen aineisto. Kannattaa kokeilla myös ilman artikkelirajausta, myös kirjoja voi saada kaukolainaksi. Esim. haulla tekijänoi? ja kirjas? saa Heikki Poroilan v. 2006 julkaistun kirjan Tekijänoikeus ja kirjastot...
Joissakin matkaoppaissa, mm. Lonely Planet -sarjan Russia-kirjassa, on pieniä sanastoja, joissa on venäjän kielen sanat latinalaisin kirjaimin ja englanninkielinen käännös. Laajaa tällaista sanakirjaa ei löytynyt.
En muista kuulleeni, että minkään kirjaston verkkosivut olisivat saaneet erityisen paljon kehuja helppokäyttöisyydestään, eikä tietokannoista tai Google-haullakaan löytynyt oikein niitä koskevia vertailuja. Enemmänkin on tutkittu sitä, miten helppokäyttöinen jokin verkkosivusto tai sen osa tai tietokanta on. Tällaisia ovat esimerkiksi Hanna Heinäsen pro gradu -tutkielma ”Digitaalisen kirjaston käytettävyyden arviointi: JYKDOK-Finnan käytettävyys-tutkimus” (https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94835/GRADU-1389359776.pdf), Taru Särkän pro gradu -tutkielma ”Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston verkkotekstien käytettävyys ja kirjaston representaatio” (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42680/URN%3aNBN%3a…), Tuuli...
Tämän ikäisistä lehdistä ei ole mahdollista hakea artikkelin sijaintia tietokantojen kautta.
1970-luvun Hymy- että Apu-lehdet ovat vain joidenkin Yliopistojen kirjastojen kokoelmissa. Ne voi saada luettavaksi yliopiston lukusaliin.
Hymylehti: lehti nyky- ja ikinuorille (Hymyn nimi vuosina 1959-1971) ja Hymy (vuodesta 1972 alkaen) on Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Apu (vuosina 1968-1972 Uusi-Apu) on Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa.
Merikeskus Vellamosta vinkattiin Sound Toll Register -tietokannasta, joka sisältää Juutinraumassa tullatut alukset vuosilta 1497-1857. Tästäkään tietokannasta ei kuitenkaan löydy sanastoa. Emme valitettavasti siis löytäneet kaipaamaasi sanastoa. Tässä kuitenkin linkki tietokantaan:
http://www.soundtoll.nl/index.php/en/over-het-project/str-online
