Seuraavissa kirjoissa on lyhyitä kappaleita:Joel Haahtela: PerhoskerääjäJhumpa Lahiri: Missä milloinkinRiitta Jalonen: Omat kuvatHelena Juntunen: Joskus liikaa, aina liian vähän: oopperalaulaja Helena Juntusen elämäntarinoita (muistelma)Aino Huilaja: Pakumatkalla (matkakertomus)Eeva Kilpi: Elämää kaikki päivät (päiväkirjamerkintöjä, runoja)Richard Bach: Lokki Joonatan Ruotsiksi:Johan Bargum: Seglats i september Tove Jansson: Anteckningar från en ö Elin Willows: Inlandet Takashi Hiraide: Gästkatten Englanniksi:Claire Keegan: Small things like these Tässä lisäksi Vantaan kaupunginkirjaston Suosittelija-blogin vinkkejä lyhyistä kirjoista:Lyhyestä liikkeelle – Suosittelija Blogi
Ruokailuastioista ja -välineistä on tietoa esim. teoksissa
- Kaija Kiikka, Merja Huovinen: Vispilästä vokkiin, kotikeittiön työvälineet ja koneet, 2001
- Aino Belt: Pöytä on katettu, 1987
Hei!
Varauksesi ovat näköjään leffoja. Eivät ne mitenkään ole jumissa, ellei jumiksi lasketa sitä, että yksi on myöhässä. Ne ovat siis lainassa ja yksi on vasta menossa asiakkaalle eli odottaa noutoa. Kyllä ne ovat tulossa!
Metsäjäniksen talviturkki on evoluution myötä kehittynyt perinnöllinen piirre. Sitä ei kuitenkaan laukaise säätila, vaan pääasiassa päivän pituus eli valon määrä. Valon määrähän ei muutu samalla leveysasteella kuten säätila.
Samalla leveysasteellakin jänisyksilöiden kohdalla on suuria eroja siinä, miten nopeasti kesäturkki vaihtuu valkoiseen. Valkotäpläisellä muutos on vasta käynnissä, kun samaan aikaan jokin lajitoveri voi olla jo täysin valkoinen tai kesänruskea.
Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten etelässä tai pohjoisessa jänis sattuu elämään. Lapin jänikset muuttuvat valkoisiksi paljon aikaisemmin kuin Helsingin seudulla (Suomessa metsäjäniksiä on koko maassa).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
Siskoni on noita -sarjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista DVD:nä. Eikä sarjaa ole esitetty YLE:llä, joten uusintatoivekaan ei tässä tapauksessa ole mahdollinen.
Mutta, jos sinulla on mahdollisuus ostaa DVD-sarja, niin nettikauppojen kautta sarja voisi olla saatavilla, samoin esimerkiksi Huuto.netissä,
ystävällisin terveisin
Yle Arkisto
Kysyjän viittaamassa vuonna 2013 käydyssä nettikeskustelussa todetaan [pop]laulujen jokaisen kertosäkeen kuulostavan täsmälleen samalta. Selityksenä esitetään, että digitaaliaikana lauletaan vain yksi kertosäe ja sitä kopioidaan kappaleeseen tarvittava määrä.
Väite on ainakin osittain paikkansapitävä. Tietokonepohjaisessa musiikkituotannossa editointi on helppoa. Kappale kokonaisuudessaan voidaan koostaa äänileikkeistä pala palalta äänityssoftan näytöllä. Kappaleen kertosäkeistöt voivat olla saman tietueen kopioita. Se ei silti tarkoita sitä, että laulajan tarvitsisi laulaa kertosäe vain yhden kerran. Tavallisesti laulusta äänitetään lukuisia otoksia ja niistä valitaan käytettäväksi parhaat osat.
Kaikkea musiikkia ei kuitenkaan tehdä...
Mitään ohjeita polttamattomien posliinimaalaustöiden säilyttämisestä ei posliininmaalausoppaista löydy. Posliininmaalaus : uudet tuulet / Tuuli Markkula, Liisa Terisalo (WSOY 1983) kirjasta löytyy kyllä tarkkoja ohjeita erilaisten värien, öljyjen ja peitelakkojen käytöstä. Valmiiksi sekoitetut maalit eivät sen mukaan välttämättä pysy maalauskuntoisina kovinkaan kauaa, mutta sellaista tietoa en löytänyt, että jo valmiiksi maalattu työ pitäisi saada jossain tietyssä ajassa uuniin.
Ehkä kannattaisi kysyä käyttämiesi värien valmistajalta? Tai harrastepiirisi opettajalta?
Anders Meder -liikkeessä myydään posliininmaalaustarvikkeita https://www.andersmeder.fi/ , ehkä sieltä voisi myös kysellä?
Keramiikkatöitä...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet aineistohausta http://www.helmet.fi luettelo saadaan esille sanahaun puolelta seuraavasti: ** and not lastenelokuvat ja aineistorajaukseksi pudotusvalikosta dvd-levyt. Näin saadaan viitetiedot 1145 dvd-levystä, joukkoon voi tosin kuulua jonkin verran muitakin kuin elokuvia, lähinnä musiikki dvd-levyjä.
Eve Hietamies on syntynyt 14.10.1964 Lappeenrannassa ja nykyään hän työskentelee aikakauslehden toimittajana Helsingissä. Eve Hietamiehestä löytyy tietoa teoksesta Kotimaisia nykykertojia. Hänestä on kysytty tietoja tästä palvelusta aiemminkin. Pääset katsomaan näitä vastauksia tietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuun hietamies eve.
Numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä kannattaa kysellä kuvanveistäjä Kauko Räsäsen mitallituotantoon kuuluvan Eero Tammisalo-mitallin rahallista arvoa. Rahalliseen arvoon vaikuttavat useat tekijät, esim. se, onko mitali numeroitu vai ei.
Tietokannoista on hankala löytää yksittäisten esineiden kuvia tai ohjeita. Ne on etsittävä selaamalla kirjoja. Toisin sanoen on parasta mennä johonkin isoon kirjastoon ja selata käsityö- ja kirjontakirjat läpi.
Tuire Kansasen kirjasta Kukkia ja kyyneleitä : vanhoja kirjontamalleja (Otava 1981) löytyy kaksi sanomalehtipussin kuvaa. Niiden tekoajankohtaa ei kerrota kuvatekstissä. Kirjontamalleja on kirjan liitteessä. Jugend-tyylinen sanomalehtipussin kuva on Onerva Puhakka-Hyvösen kirjassa Jugend-kukka kirjonnassa (Ky Veikko O. Hyvönen & Co, Espoo 1989). Kaikissa kuvissa on tekstikirjailu Sanomia.
Pari ruotsalaista lehtipussinkuvaa kannattimineen löytyy Noomi Augustssonin kirjasta Brodera gamla mönster (LTs förlag1986).
Ruotsalaisia 1930...
Elokuvien katsojalukuja on tältä vuodelta saatavana kotimaisten elokuvien osalta. 8.11.2010 mennessä elokuvateattereissa on käynyt katsomassa kotimaisia elokuvia 1 637 969 hlöä.
Ulkomaisten elokuvien osalta katsojatilastot julkaistaan vasta ensi vuoden puolella.
Lähde:http://www.ses.fi/fi/tilastot.asp
Kyseinen kirja tilataan viikolla 4 kirjastoihimme. Kuluu jonkin aikaa ennen kuin kirjat saadaan kirjastoihin lainattaviksi. Kirjan tilannetta kannattaa seurata HelMet-palvelunkautta.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta löytyy tilastot etunimistä 1800-luvulta alkaen. Tilaston kaikki Inna-nimiset (1091 kappaletta) ovat naisia. Tätä aikaisemmalta ajalta ei ole tilastoja. Nimipalvelu löytyy täältä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Inna-nimeä eivät monet nimioppaat mainitse lainkaan. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (1999) mukaan nimeä on käytetty Inan, Ingan ja Inkan kutsumamuotona. Eli mainintaa nimestä miehen nimenä ei löytynyt.
Nimipalvelun mukaan Inna on myös suomalainen sukunimi.
Olisiko Inna-nimi ollut sukulaisesi kutsumanimi, ja lyhentymä esimerkiksi nimistä Immanuel, Ingemar tai Ingvar?
Kirjasta on hyvin vaikea saada pois tupakasta tai muusta tunkkaisuudesta aiheutunutta hajua. Pelkkä tuulettaminen tuskin paljon auttaa. Yksi keino on asettaa etikkavedellä täytetty laakea astia kirjan viereen. Näin neuvoo mm. Kotiliesi-lehti hyödyntämään etikkaa hajujen poistajana:
http://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/etikka-puhdistaa
Vaikea kysymys. Tässä muutamia ehdotuksia, mutta varmasti emme voi tietää, mitä kirjailija on ajatellut. Myös lukija voi ja saa tulkita sadun toisin kuin kirjailija on ajatellut.
- Astrid Lindgren, Ronja, ryövärintytär
- Yrjö Kokko, Pessi ja Illusia
- C. S. Lewis, Narnian tarinat
- Gösta Knutsson, Pekka Töpöhäntä -kirjat
Alla vielä linkki uutiseen, jossa pohdiskellaan Pekka Töpöhäntä -kirjojen mahdollista yhteyttä toiseen maailmansotaan:
https://yle.fi/uutiset/3-6019584
Yhteistä kirjoille on ainakin yritys selviytyä.
Helsingin kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta kerrottiin, että selkeää aineistoa elinkaarikustannuksista ja hiilijalanjäljestä ei oikein löydy ja investointikustannuksetkin vaihtelevat kohteittain riippuen maaperästä, rakentamisolosuhteista, katuluokasta, kadun käyttötarkoituksesta yms. Ehkä karkeasti voi ajatella, että asfalttipintaisen peruskadun investointikustannus on noin 150 €/m2 ja luonnonkivipintaisen kadun kustannus 280 €/m2. Molemmat päällystetyypit edellyttävät ylläpitoa. Asfaltoinnin uusintatarve riippuu mm. kadun liikennemääristä ja asfalttia käytetään myös kivetyllä kadulla kiveyksen alla kantavassa rakenteessa jos kadulla on ajoneuvoliikennettä.
Iso Roobertinkadun peruskorjauksesta on Helsingin...
Kirjasta on tehty äänikirja vuonna 2009, mutta sitä on vain muutamissa kirjastoissa Suomessa. Voit halutessasi kysyä sitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=moskova+mullova+ja+min%C3%A4&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Mm. Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin rahamuseon laskurit ottavat huomioon elinkustannusindeksin (inflaation). Molemmissa laskureissa voi vapaasti valita aloitus- ja vertailuvuoden. Esim. aloitusvuodeksi 1993 ja summaksi 10 000 markkaa ja vertailuvuodeksi vuoden, johon haluaa summaa verrata.
Laskurit antavat tiedon, kuinka paljon vuoden N rahasumma on ostovoimaltaan vuonna M. Molemmissa laskureissa ennen vuotta 2002 annetaan summa markkoina, koska euroa ei silloin vielä ollut olemassa valuuttana.
