Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan Mark Twainin teosta Following the Equator: A Journey Around the World ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Haminan kaupunginkirjaston perustamisvuosi on 1871. Lähde: www.kirjastot.fi Kirjastohaku.
Vehkalahden kunnankirjaston perustamisvuosi on 1896. Tieto saatu Vehkalahden kunnankirjaston kirjastonjohtajalta Kaija Ahokkaalta puhelimitse 21.3.02.
Tyttäreni Zenzele on Marairen esikoisteos. En löytänyt hänestä katsomistani hakuteoksista enkä myöskään Aleksi -artikkelitietokanasta. Englanninkielistä tietoa kyllä löytyy internetistä. Voit katsoa vaikkapa hakuohjelmalla http://www.alltheweb.com/ ja linkki http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/MaraireEN.html .
Hakuohjelmalla http://www.metacrawler.com/ hakusanat "Maraire J Nozipo" (ruksi kohtaan
phraise) löytyi 19 linkkiä, esim. http://www.emory.edu/ENGLISH/Bahri/Maraire.html .
Jotain suomenkielistä tietoa löytyi osoitteesta http://www1.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19961027/kult/961027ku03.h… .
Nuotti löytyy tämän laulun tekstintekijän Juha Vainion kokoelmasta Juha Vainio : lauluntekijä ja laulaja (Fazer, F.M.07430-2, 1990).
Nuotti on saatavissa mm. Outi-kirjastoverkon kirjastoista.
Vanamo-kirjastojen asiakkailla on mahdollisuus lainata ja lukea kirjoja Ellibs-lainausjärjestelmän kautta. Ohjeet löytyvät Vanamo-kirjastojen kotisivuilta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat. Äänikirjoja ei Ellibsin kautta ole kuitenkaan vielä tarjolla. Äänikirjoja tarjoaa Celia-kirjasto, jonka asiakkaita ovat he, joille tavallisen (painetun) kirjan lukeminen on vaikeaa. Lisätietoja asiakkuudesta saat Celian verkkosivuilta www.celia.fi.
Vanamo-kirjaston kotisivuilta pääsee myös valtakunnalliseen eKirjastoon (http://ekirjasto.kirjastot.fi/), jonne Celia on antanut vapaasti kaikkien käyttöön muutaman äänikirjan. Katso sivu http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat .
Onko kyseessä Vanajan keskiaikainen kivikirkko? Sen itäpäädyssä on
tiilikoristelun yhteydessä kaksi vaakunataulua, joista toinen esittää Tott-suvun vaakunaa ja toinen on kulunut tunnistamattomaksi
(mahdollisesti kyseessä on Posse- tai Sture-suvun vaakuna). Tott-vaakuna viitannee Olavinlinnan rakennuttajana tunnettuun Eerik Akselinpoika Tottiin (n. 1417-81). Lisätietoja Knut Draken artikkelissa teoksessa Vanajan historia I (1976).
Uskomme uniin -nimistä runoa Pertti Niemisen tuotannosta ei löydy. RunosikermänTimanttisutra toisessa runossa kaksi säkeistöä alkaa rivillä Me uskomme uniin. Olisikohan kyse tästä runosta?
Runo Timanttisutra on kokoelmasta Yö yöltä vaihtavat varjot suuntaa (1983). Runo on luettavissa myös Pertti Niemisen runojen kokoelmassa Näen syksyssä kevään : Runoja kuudelta vuosikymmeneltä (2009).
Netissä runon julkaiseminen edellyttää kirjalijan lupaa. Tekijänoikeudellisista syistä julkaiseminen ei olisi tässä tapauksessa sallittua.
Saat runon sähköpostiisi.
Kysymykseen on osittain vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastohoitajalta –palstassa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-nils-ferlinin-runo-vart?from=term/195244&language_content_entity=fi
Runoilija ei näköjään olekaan Nils Ferlin, vaikka hänet usein mainitaan runon yhteydessä. Runo on siteerattu kuolinilmoituksissa Ruotsissa 1970-luvusta alkaen. Sitä ei tiedettävästi ole käännetty suomeksi.
Koska tekijä on tuntematon, tekijänoikeus ei estä sitä, että runo käytetään kuolinilmoituksessa. Sen voi siis vapaasti siteerata vaikka lehti-ilmoituksessa.
Kyseessä on Bo Bjurströmin ja Kristiina Karhun Yhdessä : kuvia ja loruja eläimistä (1977).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kirjan jokaisella sivulla on isokokoinen kuva kahdesta, samaa lajia edustavasta eläimestä, esim. kaksi hirveä, kaksi kirahvia, kaksi flamingoa jne. Pääasiassa eläimet ovat Afrikan eläimiä, mutta joukossa on myös mm. jäniksiä, karhuja ja kettuja. Jokaisen kuvan alla on kyseisiin eläimiin liittyvä loru. Esimerkiksi seepra-kuvan alle on kirjoitettu seuraavaa: Katsos seepran raitapaitaa. Pyjama se olla taitaa! Valkoinen ja musta, voi mitä hassutusta! Julkaistu ruotsiksi nimellä Par om Par - djur i bild och rim."
Kirjaa ei ole enää kovinkaan monen kirjaston kokoelmissa, mutta voit...
Luontomyönteisyys eli luontopositiivisuus on melko uusi termi, jolla viitataan luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon toipumiseen. Luontopositiivisuus tarkoittaa sitä, että lajien, populaatioiden ja ekosysteemien kunto on kasvamaan, ei katoamaan päin.
Kirjoituksia ja lähteitä luontopositiivisuudesta:
Valtioneuvosto
Sitra
Vihreät
Lahden kaupunki
Ympäristö Nyt
Naturepositive.org
Kalajoki, Anneli. Kirjanystäviä Tallinnassa.- Bibliophilos (1991) No. 1, s. 26
Kalajoki, Anneli. Tallinnan antikvariaatteja.- Bibliophilos (1997) No. 1, s. 57-59
Kalajoki, Anneli. Viron ensimmäiset vanhan kirjan päivät.- Bibliophilos (1991) No. 4, s. 38
Kalajoki, Anneli. Viron ihannekirjasto vuodelta 1935.- Bibliophilos (2000) No. 1, s. 44-45
Kalajoki, Anneli. Viron kirjan juhlavuodet.- Bibliophilos (2001) No. 2, s. 50-52
Tässä muutamia ehdotuksia kirjoista, joista tietoa voisi löytyä:
Auer: Maantieto, 1942, s.259 ->
Leiviskä: Maailman kulttuurit ja maantiede, 1936
Leiviskä: Maailman maat ja valtiot, osa 3, 1931
Leiviskä: Nykypäivien maat ja kansat, 1937
Rosberg: Maat ja kansat : maantieteellinen tietokirja, 1931-33
Uudet maanosat : koulumaantiedon lukukirja III : Amerikka, Austraalia, Tyynen meren saaristo ja napamaat, 1940
Yhdysvallat esittäytyy, 1949
Via Balticasta löytyy kartta, jota on kirjastoissa lainattavana Via Baltica: tiekartta 1992. Lisäksi löytyvät teokset
Pajukangas, Jukka, Via Baltica : opas Baltian reittiä matkaavalle. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1992
Rudzinski, Hubert, Via Balticaa Puolaan ja Eurooppaan. Helsinki : Autoliitto, 2007 (Cosmoprint)
Lisäksi Interntissä on tutkiskeltavana esim. seuraavaa
http://www.viabaltica.net
http://www.supertravelnet.com/maps/?country=0_0_1
(Päivitetty 5.12.2007)
Olisiko kysymys B2B-markkinoinnista eli business to business -markkinoinnista? Business to business –markkinoinnilla tarkoitetaan yritysmarkkinointia, joka on organisaatioasiakkaille suunnattua markkinointia eli yritykseltä yritykselle.
Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy markkinointia käsittelevistä teoksista, mm. seuraavista:
Rope, Timo. Suuri markkinointikirja. 2000.
Rope, Timo. Business to business –markkinointi. 1998. (vuonna 2004 julkaistu on myös sähköisenä kirjana).
Talvitie, Jyrki. Englanti-Suomi: Tekniikan ja kaupan sanakirja. 2000.
Elokuva löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta. Vastauksen hetkellä se on paikalla kahdeksassa kirjastossa (näistä Espoossa 5 kpl), joten varaamalla sen saa muutamassa päivässä. Voit tehdä varauksen suoraan tämän linkin kautta http://luettelo.helmet.fi/record=b1905349~S9*fin, jos kysyjällä on henkilökohtainen PIN-koodi. Jos sitä ei ole, täytyy käydä lähimmässä HelMet-kirjastossa, jossa varauksen voi tehdä.
Heikki Poroila
Tekijänoikeus.fi-sivuston mukaan äänitteen lähioikeudet (muusikot, tuottaja ym.) päättyvät 50 vuotta julkaisun jälkeen, jos äänite on julkaistu Euroopan talousalueen ulkopuolella. Sen sijaan ETA-alueella julkaistujen suoja-aika on 70 vuotta.
http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/lahioikeudet/
Säveltäjän ja muiden luovien tekijöiden suoja-aika on 70 tekijän kuolemasta. Niinpä esim. J.S.Bachin (k. 1750) musiikki julkaistuna ennen vuotta 1942 on kaikin puolin vapaata.
Kirjaston kokoelmista vanhoja julkaisuja voi hakea esim. näiden hakusanojen yhdistelmällä: Bach historialliset äänitteet.
Outi-kirjastojen kokoelmissa vapaata Bachin musiikkia on mmm. oheisilla äänitteillä:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?...
En ole löytänyt mitään Thomas Wolfea koskevaa biografiaa kirjamuodossa. Sen sijaan internetistä
löytyi ainakin kaksi sivua, joissa on myös luettelo Wolfen tuotannosta:
http://www.ncwriters.org/twolfe.htm ja
http://www.accd.edu/sac/english/bailey/wolfe.htm
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät teokset:
Ryssel, Fritz Heinrich: Thomas Wolfe. 1963 (saksankielinen) ja
Seven modern novelists. 1964 (englanninkielinen)
Suomessa oikeusvaltiokehitys lähti liikkeelle kansainvälisesti vertaillen myöhään. Syynä olivat Suomen valtiollisen aseman muuttuminen v. 1808-1809 sekä suomalaisen yhteiskunnan agraarinen luonne. Kun Suomi liitettiin Venäjään, Suomi sai pitää voimassa oman Ruotsin vallan aikaisen lainsäädäntönsä.
Korkein oikeus aloitti toimintansa 1.10.1918. Se oli jatkoa sen edeltäjälle, senaatin oikeusosastolle. Suomen oikeus oli koko autonomian rakentunut edelleen vanhalle ruotsalaiselle pohjalle ja suuri osa etupäässä 1800-luvun lopun uudistuksista oli enemmän tai vähemmän tuontitavaraa Ruotsista tai aikakauden oikeuskehityksen johtajamaasta Saksasta. Uudistukset tulivat kuitenkin Suomeen viiveellä yhteiskunnallisten olosuhteiden ja keisarikunnan...
Ensimmäisessä esimerkissä olette kolmasia serkkuja. Toisessa esimerkissä olette kyllä sukua toisillenne, mutta sukulaisuussuhteelle ei ole olemassa erityistä nimitystä.
