Eurovision sivustolta löytyy Code of Conduct, jossa on lueteltu sääntöjä joita tulee noudattaa sekä seurauksista, joita sääntörikkomuksista aiheutuu.https://eurovision.tv/about/rules
Kalevalaisesta perinteestä löytyy paljon tietoa, mutta koska henkilö on kotoisin Ilomantsista, tässä muutama lähde ilomantsilaisesta perinteestä Kalevalaan liittyen:
Runon ja rajan teillä, Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
Turunen, Aimo: Mantsin laulu, 1987.
Turunen, Aimo: Mateli Kuivalatar, 1985.
Kotiseutumme Ilomantsi : Kalevala-kunnan kotiseutulukemisto, 1987. Tässä on myös muuta tietoa Ilomantsista.
Eino Leinon runoudessa on myös vaikutteita kalevalaisesta lauluperinteestä, hänhän vietti jonkin aikaa Ilomantsin Mekrijärvellä (Megrijärvellä). Runoteos Yökehrääjä liittyy tähän aikaan. Helkavirret myöhemmin ovat tietysti myös tätä perinnettä. Eino Leinon kirjoitelmista, joista osa ajoittuu vuodelle 1921, voi aistia tuon ajan henkeä. Ne...
Laita osoitteeksi www.vaasa.fi/kirjasto ja valitse aukeavalta sivulta Venny- verkkokirjasto. Hae hakuehdoilla kirjaa ja jos tulokseksi tulee Kirjastossa, tarkista missä klikkaa vielä sitä niin näet, missä kirjastossa teos on paikalla. Mikäli tulokseksi tulee Lainassa, voit klikata sitä ja laittaa itsellesi varauksen. Mikäli teet varauksen, muistathan valita noutopaikan valikosta.
Aapon ja Aappon nimipäivä on 18.12.
Kohtuullisen hyvin toimiva nimipäivähakukone osoitteessa http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php?pvm=&nimi=jenna
Lauri Pihlaja oli Koo-Veen puheenjohtajana 1946-1951.
Kunniapuheenjohtajana hän oli ainakin jo vuonna 1969. Täyttäessään 75 vuotta vuonna 1965 hän sai seuran numeroidun standardiviirin. Vuonna 1969 seura täytti 40 vuotta ja Pihlajasta saatettiin tehdä kunniapuheenjohtaja silloin. Täyttä varmuutta asiaan en löytänyt Jyrki Rantalan hienosta historiikista Koo-Vee: monen lajin mestarit 1929-2004. Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy myös Matti Hietasen teos Koo-Vee 1929-79. Olisikohan siinä tarkempi tieto Pihlajan kunniapuheenjohtajaksi nimittämisestä.
Koo-Veen johtokunnan jäsenenä Lauri Pihkala oli vuosina 1929-1933, sitten vuonna 1935 27.11. alkaen ja vuodesta 1939 vuoteen 1945 johtokunnan varapuheenjohtajana. Vuosina 1934 ja 1938...
Varaus voidaan perua HelMet -verkkokirjaston Omat tietoni -valikon kautta. http://www.helmet.fi Sisään kirjautumiseksi vaaditaan kirjastokortin numero ja henkilökohtainen tunnusluku (pin-koodi). Varaukset -kohtaa klikkaamalla päästään omiin varauksiin. Ruksaamalla varaus se voidaan poistaa (kohta ”Poista merkityt varaukset tai vaihda noutokirjastoa”).
Hei,
Suomesta ei löydy Brecht-seuraa, ikävä kyllä. Suomessa toimii Suomen kirjailijanimikkoseurat ry, mutta sen jäsenseurojen joukostakaan ei löydy yhtäkään ulkomaalaisen kirjalijan nimikkoseuraa.
ystävällisin terveisin
Marja Immonen
Coelhon tyyppisiä filosofisia romaaneja voisivat olla esimerkiksi:
Alasalmi, Päivi : Joenjoen laulu (2013) ja Pajulinnun huuto (2015). Kirjoissa käsitellään saamelaisten ja suomalaisten suhteita, saamelaisen identiteetin säilymistä, kristinuskon tuloa käännytyksineen. Myös naisten asema ja häpeä aviottomista lapsista teemana.
Itkonen, Juha : Myöhempien aikojen pyhiä (2003) . Itkosen esikoiskirjassa kaksi mormonipoikaa saapuu Suomeen levittämään omaa uskontoaan suomalaisten keskuuteen. Kirjassa kuvataan kahden nuorukaisen suhdetta uskontoon ja toisiinsa, sitä kuinka suomalaiset suhtautuvat näihin sanansaattajiin, uskonnollisia yhteisöjä ja ristiriitoja, ulkopuolisuutta
Karna, Maija : Neljä valkoista koiraa Santiagon tiellä (2015). Kirja...
Här är en: på Finska Historiska Samfundets websida, http://www.histseura.fi, finns det Nationalbiografin och där är det möjligt att söka information om en person.
Och några till: http://home.swipnet.se/mobigym/runeberg.htm
http://130.236.254.25/runeberg/svlihist/runeberg.html
http://www.kirjasto.sci.fi/runeberg.htm (på engelska)
Wikipedian mukaan Mannerheim luki yksityisesti ylioppilaaksi Helsingissä Emil Böökin johtamassa yksityiskymnaasissa 1879. Tuo koulu - Helsingfors lyceum - joutui lopettamaan toimintansa 1891. En löytänyt tietoa, että mikään nykyinen oppilaslaitos olisi sen suora seuraaja tai perinteen jatkaja. Lisätietoja Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Englanninkielisiltä sivuilta löytyy enemmän mallivaihtoehtoja kuin suomenkielisiltä sivuilta. Googlaus sanoilla 't-shirt patterns' antaa hakutulokseksi useita sivustoja, jotka tarjoavat erilaisia T-paitojen ompelukaavoja. Tulokseksi saat esimerkiksi seuraavat sivustot
https://www.itsalwaysautumn.com/free-t-shirt-sewing-patterns.html
https://fi.pinterest.com/pin/444378688210624109/
https://fi.pinterest.com/pin/369084131948081653/
Voit hakea myös hakusanoilla 't-paidat kaavat'. Mutta mallivaihtoehtoja tulee, kuten mainittu, vähemmän.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on aiheesta muutama englanninkielinen kirja, jotka eivät kuitenkaan ole ihan tuoreita julkaisuja.
- Brunel, Charlotte: The t-shirt book,...
Kävin läpi kaikki Pasilan kirjaston varastosta löytyvät Sandman Liliuksen teokset (satukirjat, romaanit, novellikokoelmat), mutta missään niistä ei ollut mainitsemiasi satuja. Helmet-luetteloon on kattavasti luetteloitu satukokoelmilla olevat yksittäiset sadut ja niistäkään ei näitä mainittuja satuja löytynyt. Hain myös Kirjasammosta, Kansalliskirjaston Finnasta sekä muiden suomalaisten kirjastojen aineistoluetteloista. Näistäkään ei kyseisiä satuja löytynyt.
Lähteitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927531735
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Käy missä tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
Jos tietosi löytyvät vielä asiakasrekisteristämme, niin sinulle tehdään uusi kortti. Tässä tapauksessa kortti maksaa kolme euroa. Mikäli tietojasi ei ole rekisterissä, saat kortin ikään kuin uutena asiakkaana ja tällöin kortti on ilmainen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Brysselistä Luxemburgiin pääsee sekä junalla että bussilla. Sekä bussilla että junalla matka kestää noin kolme tuntia, välillä alle ja välillä yli riippuen vuorosta ja liikennöitsijästä.
Väliä liikennöivät useat eri firmat. Matkoja voi hakea esimerkiksi FlixBusin, Belgian Trainin ja Trainlinen ja SNCB Internationalin sivuilta. Google Mapsissa voi tehdä reittihaun Bryssel-Luxemburg ja katsoa, millaisia vaihtoehtoja se tarjoaa.
Vuodenaikoihin liittyviä runokirjoja on kyllä, voit selata niiden tietoja verkkokirjastossa. Tämän tyyppistä asiaa saattaisi olla myös vanhoissa aapisissa. Niitä kannattaa tulla selaamaan kirjastoon, mutta tästä linkistä voit katsoa myös niiden tietoja.
Ehkä kannattaisi selata myös vuotuisjuhlista kertovia teoksia kuten Suomalaiset juhlat, Vuotuinen ajantieto : vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, Merkillisiä päiviä tai Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt.
Voisit tutustua myös Novellin vuodenajat -teokseen.
Elokuvia voi hankkia ja ostaa seuraavista muun muassa seuraavista paikoista:
http://www.kava.fi/lahikuvassa/dvd.html
Tuotoksen kanssa solmittu sopimus antaa luvan käyttää tiettyjä elokuvateoksia opetuksessa
http://www.tuotos.fi/
http://www.tuotos.fi/teosluettelo.html
Herra Huuta ei Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tietojen mukaan ole levitetty DVD:llä.
Suomen kansallisfilmografian osasta 8 (s. 203) voi päätellä, että tämä johtuu tekijänoikeussyistä.
Tuorein pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannassa oleva Frans Emil Sillanpäästä kertova varsinainen elämäkerta tai muistelmateos näyttäisi olevan Panu Rajalan kirjoittama Korkea päivä ja ehtoo: F.E. Sillanpää vuosina 1931-1964, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. Vuonna 2003 on ilmestynyt Erkki Reenpään teos Vaeltava lokikirja: kirjailijoista ja matkoistani, jossa F.E. Sillanpää on vain yksi useista käsitellyistä kirjailijoista. Panu Rajala on julkaissut myös teokset Siljan synty: F.E. Sillanpää vuosina 1923-1931 (1988) sekä F.E. Sillanpää vuosina 1888-1923 (1983). Teosten saatavuuden voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginkirjasto hankkii suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä näppärin tapa saada nuottijulkaisuja Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin ja samalla muihinkin kirjastoihin on tarjota niitä välittäjille. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii tällä hetkellä suomenkielisen aineiston. Bookyn kautta. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.booky.fi/faq.php.
Suomessa toimivat kaksi muuta välittäjää ovat BTJ (http://www.btj.fi) ja Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi); Booky tosin hankki hiljattain enemmistöosuuden BTJ:stä.
