Kyseessä on virolaisen Katrin Pressin teos Sieniä pataan, pannulle ja purkkiin (Seened potti, pannile ja purki, suom. Sanna Immanen, Otava, 2015).
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://otava.fi/kirjat/sienia-pataan-pannulle-ja-purkkiin/
Emme valitettavasti onnistuneet saamaan selville sarjan nimeä. Etsimme Ritva-tietokannasta, sekä saksankielisistä televisiosarjoja esittelevistä sivustoista. Eräs vastaajamme muisti puolalaisen S.O.S.-sarjan, jossa oli paljon samaa:
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Olisiko kyseessä Marcel Gobineaun "Stefanie ja miehet"? Kansi on kylläkin vihertävä, mutta muut yksityiskohdat täsmäisivät suurin piirtein. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8736
Suoraa vastausta tähän ei löytynyt, mutta epäilen sen olleen 1960-luvun musiikkitrendien takia. Bossa nova muotoutui 1950- ja 60-luvuilla ja tuli nopeasti suosituksi tyyliksi jazzmuusikoiden keskuudessa. Niinpä nimeämällä kappaleita ja albumeita tyylin mukaan sillä ehkä haluttiin viestiä, että tämä kappale on tätä uutta suosittua tyyliä. Albumi, jolla on kappale alun perin ilmestyi on nimeltään Big Band Bossa Nova ja sisältää muitakin kappaleita, joiden nimessä on bossa nova.
Voisitte kokeilla ottaa yhteyttä Kirja-Auroraan, joka on Turun yliopiston yhteydessä toimiva kulttuurikustantamo. Se on mm. kustantanut tänä vuonna suomen kielen historiaa koskevan teoksen "Suomettaren helmoista".
Ohessa vielä lisää kustantajia Kirjastot.fi-sivustossa, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/ , sekä yksityinen lista http://www.kustantajat.com/ .
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen eli 12.9. poissa käytöstä häiriön takia iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti, eli salasanaa ei tarvitse vaihtaa.
Pahoittelemme häiriötä.
Lainan voi uusia, jos kirjasta on vapaita kappaleita hyllyssä jossain Helmet-kirjastossa. Joskus varauksen uusiminen onnistuu, vaikka varauksia olisi useampiakin. Tällöin varaukset ovat "lukittuja" (varaaja on jättänyt varauksensa odottelemaan jonoon).
Joskus voi olla tilanne, jossa kirjasta on yksi varaus ja hyllyssä-tilassa useita kappaleita, eikä uusiminen onnistu. Silloin kannattaa yrittää jonkin ajan kuluttua uudelleen, kun varattu kirja on käsitelty lähtemään varauskirjastoon.
Jos kirjasta ei ole lainkaan vapaita kappaleita, uusiminen ei ole mahdollista.
http://www.helmet.fi/
Oulun pääkirjaston maakuntakokoelmassa on LP-levynä vuonna 1983 julkaistu levy Juorulaulu, Jäsenetumatka. Sitä ei valitettavasti saa kotilainaan. Muutamalla muulla levyllä on myös hänen säveltämiään kappaleita. Alla linkki tietoihin levyistä hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22Sepp%C3%A4l%C3%A4+Martti%22&type0%5B%5D=Author&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Ensimmäisenä mieleeni tulee tämä Ralph Denyer: Suuri kitarakirja, joka sama kirja löytyy myös englanniksi Ralph Denyer: The guitar handbook. Valitettavasti kirjaa ei ole nyt hyllyssä tässä kirjastossa, joten en pääse sitä selaamaan ja tuota englanninkielistä on muutenkin vain yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa, mutta molemmat ovat kyllä varattavissa. Kun kyseessä on sama kirja ja sen suomennos, niin niistä pitäisi löytyä vastaavasti samat termit englanniksi ja suomennettuina. Kirjan sisällöstä kerrotaan näin:
”Monipuolisin suomen kielellä ilmestynyt kitaran, kitaransoiton ja huollon käsikirja. Runsaasti kuvitettu teos on jaettu seuraaviin jaksoihin: Kitaransoiton uudistajat - Akustiset kitarat - Sähkökitarat - Kitaraa soittamaan (...
Voisit aluksi kokeilla Finna-hakua. Tarkennettuun hakuun sanat teatteri ja tuotantomuodot sekä rajaus opinnaytteisiin tu tulokseksi noin 80 työtä. Finna.fi
esim. Vilpponen, Hanne: Jotta Jämsän Sirkkakin ymmärtää: diskurssianalyyttinen tutkimus suomalaisen drag-taiteen markkinoinnistaNäytä tarkat tiedot
Ylempi AMK-opinnäytetyö sekä Hattunen, Heidi: Tuottajajäsenen rooli taideosuuskunnassa : case Taideosuuskunta Suin päinNäytä tarkat tiedot
AMK-opinnäytetyö.
Kun löydät sopivia töitä, voi niiden lähdeluetteloista löytyä lisää materiaalia samantapaisista aiheista.
Kannattaa kokeilla myös laitosten omia kirjastoja.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuoden 2021 lopussa Rovaniemellä asui 71–76-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 819 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/ae6ae864-12d4-437e-86a3-f36be595c6bf
Väestörakennetilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Vuotta 2022 koskevat lopulliset väestörakennetilastot julkaistaan 31.3.2023.
Väestön ennakkotilaston mukaan vuoden 2022 lopussa Rovaniemellä asui 72–77-vuotiaita (eli 1945–1950 syntyneitä) yhteensä 3 719 henkilöä: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/efd4ffa5-2a00-4262-acee-5262712624de
Väestön ennakkotilaston kotisivu: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Ohjeita tietokantataulukoiden käyttöön: https://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/...
Tällainen ruutulattia on tosiaan ainakin vanhemmissa kantakaupungin kivijalkaliiketiloissa melko tuttu näky. Helmet-kirjastojen rakennusperinnettä ja rakennustekniikkaa koskevien kirjojen tutkiminen ei anna selvyyttä, oliko juuri ruskeavalkoinen ruutulattia erityisen ominainen jollekin aikakaudelle.
Linoleumlattiat yleistyivät Helsingissä 1910-luvulta alkaen. Linoleum-massaa saattoi värjätä eri väriseksi ja linoleumin pystyi asentamaan sekä lauta- että betonilattian päälle. Keraamiset laatat tulivat lattioille 1910-1930 -luvuilla. Porrashuoneissa ja liikehuoneissa käytettiin klinkkerilaattoja. Erilaisia lattiamassoja käytettiin myös liiketiloissa ja 1930-luvulla markkinoille tuli kumimarmori.
Lähdeteoksissa kerrottiin sinänsä hyvin eri...
Ylen arkisto selvitti asian Runoraadin toimittajalta Minna Joenniemeltä: Kyseessä on Jukka Itkoselta tilattu kaksiosainen jouluruno Joulutähti, hyasintti, kaksi joulun kukkaa. Se löytyy tästä joululähetyksestähttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/20/runoraadin-joulurunot-etsivat-…
Valitettavasti melko vähän.Jukka Petäjän haastattelu "Sirpa Mäkelä: Historia ei ole pikajuna, joka vie suoraan nykyisyyteen" löytyy Helsingin Sanomista 17.1.1991. Nettilinkki on vain tilaajille avoin. Linkki:https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003040631.htmlTurun Sanomista taas löytyy kirja-arvostelu Henriette ja vallan varjot teoksesta. Linkki:https://www.ts.fi/kulttuuri/1074075740Kustantamosta voisi kysyä lisätietoja. Linkki https://www.tammi.fi/yhteystiedot/
Annemari Kokkisen ja Leena Maltari-Ventilän kirjassa Hoito- ja huolenpitotyön sanasto (2008) sana moniammatillinen määritellään näin: työryhmä tai vastaava, jossa on usean ammattikunnan edustaja.
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon, kirjaston tietokannasta asiasanalla moniammatillisuus löytyy useita teoksia. Esim. Kaarina Isoherrasen teoksissa Enemmän yhdessä: moniammatillinen yhteistyö (2008)ja Moniammatillinen yhteistyö (2005) löytyy laajempia käsitteen määritelmiä, jälkimmäisessä mainitaan mm. näin: moniammatillista yhteistyötä voidaan kuvata sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä eri asiantuntijoiden työskentelynä, jossa pyritään huomioimaan asiakkaan kokonaisuus.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy useita Ilkka Remestä (oik. Petri Pykälä) koskevia kysymyksiä.
Suositeltuja lähteitä ovat mm. kirjailijan omat kotisivut http://www.ilkkaremes.com ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Wikipedian mukaan Ilkka Remes on kertonut käyttävänsä salanimeä, koska ei halua profiloitua vain jännityskirjailijaksi ja haluaa tulevaisuudessa kirjoittaa muutakin. Saman lähteen mukaan kirjailija asuu Espanjassa.
1990-luvun lopussa suunniteltiin Remeksen esikoistrillerin, Pääkallokehrääjän filmaamista (Keskisuomalainen 23.9.1998).
Remes käsikirjoitti yhdessä Antti Jokisen kanssa Jokisen ohjaaman lyhytelokuvan Bioterror. Elokuva esitetty televisiossa vuonna 1999.
Televisiossa on esitetty vuosina 2002...
Näillä molemmilla kirjallisuuden genreillä on monia määritelmiä, eivätkä niiden erot ole olleet kaikkina aikoina eivätkä kaikkien määrittelijöiden mukaan samoja.
Yksi tapa erottaa ne toisistaan on näkemys maailmasta: sadussa ollaan yhdessä maailmassa, jossa kaikki on mahdollista, fantasiassa oikea eli primaari maailma ja taianomainen eli sekundaari maailma sekoittuvat toisiinsa.
Sadun ja fantasian määrittelyä pohditaan mm. näissä kirjoissa:
- Hilkka Ylönen, Loihditut linnut: satujen merkitys lapsille (2000)
- Otavan kirjallisuustieto, toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia (1990)
- Pekka Mattila, Kirjallisuudentutkimuksen avainsanoja (1984)
- Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, toimittanut Vesa Sisättö, (2003))
- J. R. R. Tolkien,...
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
