Valitettavasti en löytänyt kuvaukseesi sopivaa teosta. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku kollega tunnistaa kirjan, niin palaan asiaan.
Näiden tietojen perusteella on todennäköistä, että kyseessä on ruskosammakko (Rana temporaria). Suomen sammakkoeläimet ja matelijat -sivustolla (https://www.sammakkolampi.fi/) kerrotaan näin: Ruskosammakko on maamme runsaslukuisin ja tunnetuin sammakkoeläin. Ruskosammakko talvehtii joko vesien pohjamudassa tai maalla erilaisissa maakoloissa ja kivien alla. Ruskosammakko ei ole kovin nirso elinympäristönsä suhteen, kunhan se löytää päiväksi mukavan varjoisan, ja tarpeeksi kostean piilopaikan. Useimmin ruskosammakoita tapaa puutarhoista, metsistä, niityiltä ja soilta. Ruskosammakko on hämäräaktiivinen eläin, mutta sateen jälkeen se voi liikkua myös päiväsaikaan. Kesällä ruskosammakko on pääasiassa maaeläin, ja silloin se liikkuu...
1930-luvulla Suomessa on ilmestynyt Suomen yleinen puhelinluettelo, jossa on koko Suomen puhelinnumerot. 1930-luvulta luetteloita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, kyselen sieltä, löytyisikö noiden mainitsemiesi liikkeiden numeroita. Myös Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy vanhoja puhelinluetteloita ja osoiteluetteloita, niitä pystyy lukemaan kirjastossa, http://www.genealogia.fi/kirjasto.
1930-luvun Suomen liikekalenterien mukaan Majanderin puhelinnumero on ollut 24 420 (osoite Simonkatu 12) ja Huonekalutehdas Häklin 808 (tähän aikaan useimmat Lahden puhelinnumeroista olivat kolminumeroisia, nelinumeroisissa ei vielä ollut päästy kolmosella alkaviin). Helsingin puhelinluettelo löytyi vuodelta -41. Siinä Huonekaluliike...
Kirjastossa emme varsinaisesti ole hyönteisasiantuntijoita, mutta rohkenisin veikata, että kyseessä ei ole lude vaan torakka. Tuntosarvet ovat jotenkin torakkamaiset. Muoto on kyllä ludemainen, myönnän.
Jos sinulla on älypuhelin, löydät sovelluskaupasta Bug identifier -nimisen sovelluksen, jonne voit syöttää valokuvan ötökästä, ja tunnistaminen tapahtuu sen perusteella.
Tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Pukeutumisen historiasta on aikaisemminkin kysytty "Kysy kirjastonhoitaja" palvelussa. Voit etsiä vastauksia arkistosta asiasanoilla "pukeutuminen" tai "muoti" tai "1970-luku". Lisäksi voit etsiä tietoa pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmästä http://www.helmet.fi/ löydät tietoa 70-luvun muodista Sanahausta asiasanoilla: "muoti" "historia" tai "pukeutuminen" "historia". Rajaa kieleksi suomi. Tässä muutama hakutuloksen kirja: Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998 Peacok, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990 Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia, 2001 1970-luvun muodista saa myös tietoa sen ajan naisten- ja muotilehdistä. Lisäksi voit käydä etsimässä tietoja muodista Internetistä...
Valitettavasti emme voi ottaa vastaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjojen palautuksia, jos olette ne sieltä itse lainannut.
Pääsääntöisesti kirjat palautetaan siihen kirjastoon, josta ne on lainattu. Vaikka Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lainat voi palauttaa mihin tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen, toisen kunnan kirjastosta itse lainatut kirjat on palautettava yleensä kyseisen kunnan kirjastoihin. Useamman lähikunnan kirjastokimpat saattavat poiketa tästä säännöstä.
Kaukolainat taas tilataan lähimmästä kirjastosta ja palautetaan myös sinne. Kirjasto vastaa kaukolainojen postituksesta ja osin siksi kaukolainaus onkin maksullinen palvelu.
Jos ette pääse palauttamaan lainojanne Helsinkiin, voitte itse lähettää ne...
Hei,
Kyseinen astia kuuluu Kupittaan saven 1960-luvun Karjala-sarjaan, jonka on suunnitellut Gudrun Raunio (jonka GR-signeeraus näkyy pohjassa). Pohjassa olevasta toisesta signeerauksesta (koristelijan) en löydä äkkiseltään tietoa.
Kansalliskirjaston tietokannasta ei löydy tietoa Sakari (Zacharias) Topeliuksen Tuhkimo-satunäytelmän mahdollisesta sävelletystä versiosta. Sen sijaan kirjailijan toinen satunäytelmä, Prinsessa Ruusunen toteutettiin Selim Palmgrenin säveltämänä musiikkinäytelmänä v. 1904 paikkeilla. Sävellyksen teosluettelonumero on SP308.
Topeliuksen ohella myös kirjailija Larin-Kyösti muokkasi Tuhkimo-kansansadusta satunäytelmän. Sen sävelsi Erkki Melartin vuonna 1903 (opus 22). Teosta luonnehditaan näytelmämusiikiksi orkesterille sekä mieskuorolle.
Armas Järnefeltin teosluettelossa puolestaan on mainittu kaksi sävellystä Topeliuksen Miranda-sadun teksteihin (1901): Najadens sång sekä Nymf och trolldans.
Lähteitä:
Selim Palmgrenin...
Wolfgang Borchertin novelli Leipä sisältyy teokseen Ovien ulkopuolella (Draussen vor de Tüt, 1951). Teoksen novellit ja näytelmät - siis myös novellin Leipä - on suomentanut Toini Havu.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3614153?sid=4903821975https://www.finna.fi/Record/helmet.1171618?sid=4903818696
Tarkoitatko ehkä runoa "Tyttöni nukkuu", joka alkaa: "Tyttöni nukkuu punaisin poskin ja poskilla kyyneleet"? Toinen säkeistö alkaa: "Tyttöni nukkuu hymyssähuulin". Tämän runon on kirjoittanut Aale Tynni. Runo sisältyy Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen : runoja" (WSOY, 1949), kirjaan Tynni, Aale: "Valikoima runoja" (WSOY, 1958) ja Marjatta Kurenniemen ja Hellin Tynellin toimittamaan kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962).
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi seuraavia viitteitä. Useimpia saa kaukolainaksi, ellei Joensuun kirjastoissa ole.
Mikkilä, Vera
Paino, painokäsitys ja niihin liittyvät tekijät 14-16-vuotiailla suomalaisnuorilla
1999
Opinnäyte
Lau, Bjørn
Weight and eating concerns in adolescence : the role of dieting, body weight, self-evaluation, depressive tendencies, and social norms related to weight and eating concerns in adolescent boys and girls
Bergen : University of Bergen, 2001
Väitöskirja
Arvot, maailmankuvat, sukupuoli / Helena Helve (toim.)
Helsinki : Yliopistopaino, 1997
Juvakka, Taru
Elämää risteyskohdissa : hermeneuttiseen fenomenologiaan ja kehollisuuteen perustuva tutkimus 15-16 -vuotiaiden nuorten toivon...
Ylioppilastutkintolautakunnan arkistot ovat Kansallisarkistossa, joten kannattaa aloittaa tiedustelu sieltä p. 029 533 7000. Palvelu on maksullista. Tarkoittamanne Oulun ruotsinkielinen lyseo lienee Oulun ruotsalainen klassillinen lyseo (1874 - 1899) http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=283… .
Bengt Pohjasen "Jokos lorut lapoit lophuun": neljä laulua Kalevalasta meänkielelä (Barents Publisher, 2007) löytyy useista Suomen kirjastoista, myös oman alueenne kirjastokimpan kokoelmista. Voitte siis tilata sen lähikirjastoonne lainattavaksi.
Mikäli korttiinne on liitetty pin-koodi, voitte tehdä varauksen verkossa. Muussa tapauksessa voitte tehdä varauksen kirjastossa käydessänne.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoa useista eri lähteistä. Tässä esimerkkejä:
Kustantamon kotisivut:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/harkonen_anna_leena
Kirjat:
- Kotimaisia nykykertojia.
- Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta.
- Tulusto, Esko: Elämää Suomessa : henkilögalleria.
Artikkelit seuraavissa lehdissä:
- Suomen kuvalehti 1998:33
- Eeva 2006:9
- Anna 2006:37
- Anna 2000:13
- Aikuiskoulutuksen maailma 2007:5
Kysy aineiston saatavuutta kirjastosta tai etsi aineistoa tietokannastamme osoitteesta http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 .
Varsinkin lehtiartikkeleista voit löytää tarkempaa tietoa kirjailijan elämänvaiheista.
Tässä eräs luettelo lapsen sairautta käsittelevistä elämäkertakirjoista. Ahoinpelto, Pälvi: Pikku Heini, Brunson, Nancy M.: Poikani elää, Lund, Doris: Eric, Mitson, Eileen N.: Tuolle puolen varjojen, Oldham, Carol: Lainattu lapsi, Rajanummi, Vieno: Jätä ovi auki, Santala, Risto: Pieni astia Pyhässä maassa, Setälä, Salme: Kirjoitan pojalleni, Weber, C.W.: Nuori voittaja, Zorza, Victor: Inhimillinen kuolema. kirjoja löytyy varmasti enemmänkin, kannattaa kääntyä kirjastosi henkilökunnan puoleen.
Rami Renko on julkaissut vuonna 1997 CD-levyn "Linda-Lindaa...", levyn tiedot Fono.fi-palvelussa: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?ID=5963ac0c-ec32-47a5-bc2e-5c1ad52f3…
Levy löytyy ainakin Loisto-kirjastoihin kuuluvan Alastaron kirjaston kokoelmista: http://loisto.kirjas.to/teos.asp?teosid=0100B731-0006-11D2-B24C-00104B5…
Voit pyytää oman lähikirjastosi henkilökuntaa tilaamaan levyn kaukolainaksi Alastarosta. Kaukolainat ovat useimmiten maksullisia.
