Kirjasto on maanantaista torstaihin avoinna klo 10-20, perjantaisin klo 10-16 ja lauantaisin klo 10-15. Lisää tietoja saat kirjaston kotisivulta http://www.aralis.fi/taik .
"Roomalaisen Pyhän Cecilian muistoa on vietetty noin vuodesta 450 saakka 22.11., kuten yhä kautta kristikunnan ja meillä Suomessa keskiajalta lähtien."
Vilkuna, Kustaa: Suuri nimipäiväkalenteri
Asiasanalla myynninedistäminen löytyy Porin kaupunginkirjastosta 69 teosta. Tässä uusimmasta päästä muutamia: Godin, Seth: Kaikki markkinoijat ovat valehtelijoita (2008), Laine, Petteri: Myynnin anatomia : anna asiakkaan ostaa (2008), Vuorio, Pauli: Myyntitaidon käsikirja : puhetaito ja tahtotila myyntityössä (2008), Bergström, Seija: Markkinoinnin maailma (2007) ja Hollanti, Jarmo: Visio : markkinoinnin soveltaminen liiketoiminnassa (2007). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa ja etsiä lisää kirjallisuutta aineistotietokannastamme osoitteesta: http://weborigo.pori.fi/
Kirjallisuusviitteitä löytyy myös esimerkiksi Fennica-tietokannasta, joka on vapaasti käytettävissä internetissä osoitteessa: https://finna.fi
Yliopistokirjastojen...
Pieni nukke -kappaleen nuotti ja sanat löytyvät mm. Suuresta poptoivelaulukirjasta.
Internetin kautta vapaasti tulostettavaa nuottiversiota ei näyttäisi olevan.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen tietopalvelu, joka ei kykene hoitamaan yksittäisten kirjastojen asiakasasioita. Ole hyvä ja ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jonka käyttäjä olet.
Heikki Poroila
Teoksesta Kodin satuaarteet 3: Kissa Viirusilmä: slaavilaisia satuja (1987) löytyy kroatialainen kansansatu Susiveljekset. Samoin kirjasta Slaavilaisia satuja (1974) löytyy Susiveljekset.
Kyseessä lienee Amanda Learin ja Rainer Pietschin kappale Tomorrow, joka alkaa sanoin Voulez-vous un rendez-vous tomorrow? Kappaleen esittää Amanda Lear.
https://www.flashlyrics.com/lyrics/amanda-lear/voulez-vous-10
Voisikohan kyseessä olla Majakkasaari -niminen neuleohje kirjasta Villasukkia Strömsöstä? Kirjaa on lainattavissa Helmet-kirjastoista, voit tarkistaa saatavuuden täältä. Ohjeen sukassa on majakan yläpuolella on keltaisia tähtiä ja jalkaosassa purjeveneitä.
Taide-esineiden tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista Bukowskis ja Hagelstam, joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Kannattaa käydä tutkimassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun nimi ja tee haku.
Sieltä löytyy vastaus myös sinun kysymykseesi. Kopioin osan vastauksesta tähän:
"Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi".
Peppi on Astrid Lindgrenin lastenkirjojen tunnetuksi tekemä nimi, ruotsiksi Pippi, joka saattaa olla kutsumamuoto nimestä Filippa, joka puolestaan on Filippoksen (kreik. hevosen ystävä) sisarnimi. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Filippa on 21.4.
"Vilina on lyhennös nimestä Akvilina, historiallisissa asiakirjoissa Aqvilina, Aquilina, Vilina. Nimi tulee latinan sanasta aquila, kotka. Nimi on ollut...
Hei,
Aiheesta on tehty Turun AMK:n opinnäytetyö, jossa asiaa selvitetään seuraavasti:
"Kuulalaakerit käyttävät pistekontaktia laakerin vierintäpintoihin, jolloin kitka on hyvin pientä ja laakeri liikkuu vaivattomammin. Kaikki kuorma kohdistuu vain yhteen pisteeseen. Nämä laakerit sopivat hyvin suuriin kierrosnopeuksiin, mutta eivät kestä suurta kuormaa. Tällaisia ovat esimerkiksi urakuulalaakerit, viistokuulalaakerit, pallomaiset kuulalaakerit, painekuulalaakerit sekä Y-laakerit.
Rullalaakerit hyödyntävät linjakontaktia laakerin vierintäpintoja vasten. Kun kontaktipinta on näin suuri, syntyy enemmän kitkaa kuin kuulalaakereilla, mutta samalla kuorman kesto paranee. Suuremman kitkan syntymisen johdosta nämä laakerit eivät kestä suuria...
Loru näyttää olevan Anonyymin kommentoijan lisäämä. En löytänyt tarkempaa lähdettä tai jatkoa lorulle. Ehkä suullista perinnettä?Toivottavasti nimetön kommentoija lisää tähän vastaukseen lähteensä.
Kyllä vain, näyttäisi siltä, että Lieksan kirjaston hyllystä löytyisi Šostakovitšin säveltämän kahdeksanosaisen Sarja varieteeorkestereille seitsemäs osa, Valssi nro. 2, teosnumero 99. Kyseisestä valssista on kysytty aiemminkin palvelussa, tässä linkki: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-shostakovichin-second-waltz-kirjoitettu?language_content_entity=fi Lieksan kirjastossa sävelmä on esim. André Rieun Valses-levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11144333?sid=5166103481Ja Jouko Harjanteen Trumpeter's menu -levyllä: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11698370?sid=5166103481#componentparts Lieksan kirjaston asiakkaana voit hyödyntää koko Vaara-kirjastojen kokoelmaa. Tässä vielä linkki...
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja...
Heti aluksi on huomioitava, että tämän palvelun vastaajat eivät ole ammattilaisia laintulkintaa koskevissa kysymyksissä.
Teoksen tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksestaan erikseen säädetyin rajoituksin. Tärkeä rajoitus on sitaattioikeus eli jos teos on julkistettu, siitä "on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (tekijänoikeuslaki). Tällöin on lähde mainittava. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#p22 Jos siteerataan ilman, että lähde mainitaan kyseessä on tekijänoikeuden loukkaus. Sitaatin pituudelle ei ole asetettu mitään nimenomaista ala- eikä ylärajaa. Olennaista on, että siteeraaja on tekemässä omaa teostaan ja että sitaatilla on asiallinen yhteys teoksen sisältöön....
