Suurin osa Reijo Mäen ja Pirkko Arhipan jännitysromaaneista sijoittuu Turkuun. Samoin Kristiina Vuoren ja Kaari Utrion historialliset romaanit sijoittuvat usein Turkuun. Myös lukuisat muut kirjailijat ovat Jarkko Laineen tavoin sijoittaneet romaaniensa tapahtumat Turkuun. Parhaan kuvan tarjonnasta saa menemällä Vaskin verkkosivuilla kohtaan "Hakutoiminnot">"Tarkennettu haku" ja valitsemalla siellä hakusanoiksi kaunokirjallisuus (tai jännityskirjallisuus) ja toiseksi hakusanaksi turku. "Kaikki osumat " alasvetovalikosta kannattaa valita "Aihe". Tällä tavalla saa esille runsaasti kirjallisuutta, jonka tapahtumat sijoittuvat Turkuun.
Helsingin kaupunki tarjoaa kesätöitä 16-17 -vuotiaille nuorille. Tämä ikäraja koskee myös kirjastoja. Helsingin kaupungin kesätyöhaku käynnistyy tammi-helmikuussa. Kaikki kesätyöpaikat haetaan Helsinkirekry.fi -sivuston kautta http://www.hel.fi/www/rekry/fi/Kesatyot/
Kirjastot ottavat mielellään TET-harjoittelijoita. Kannattaa kysyä TET-harjoittelupaikkaa suoraan lähialueen kirjastoilta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Sweet Valley High -kirjoja on tällä hetkellä julkaistu suomeksi 56 eri nimekettä, joista neljä on Sweet Valley -trillereitä. Alkuperäiskielellä kirjoja on monta sataa. Ei ole varmaa, käännetäänkö kaikki suomeksi. Francine Pascal, jonka nimi esiintyy suomennoksien kannessa, ei kirjoita kirjoja itse, vaan käyttää nk. haamukirjoittajia. USA:ssa sarjaan kuuluu kirjoja, joissa kerrotaan sarjan päähenkilöstä Elisabethista ja Jessicasta lapsina, sitten 12-vuotiaina, 16-vuotiaina ja lopuksi jo yliopistossa opiskelevina nuorina. Lisäksi sarjassa on ilmestynyt jopa tyttöjen sukulaisista kertovia kirjoja.
Alla esimerkkejä rakkauskirjeitä sisältävistä, HelMet-järjestelmästä löytyvistä teoksista.
Rakkaudella, sinun : historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen / toimittanut [sekä saksan- ja englanninkielisistä lähteistä suomentanut] Pirkko Jurvelin (Kirjastudio 2005)
Onerva, L.: Yölauluja : L. Onervan ja Leevi Madetojan kirjeitä 1910-1946 / toimittaneet Anna Makkonen ja Marja-Leena Tuurna (SKS 2006)
Snellman, Johan Vilhelm: Hellästi rakastettu puolisoni : J. V. Snellmanin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihto ynnä opastavia yleiskatsauksia ja muistelmia kodista / julkaissut K. Snellman ; [... suomentanut Rob. Lehtonen] (Otava 2006)
Sibelius, Aino: Tulen synty : Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892-1904 / toimittanut Suvisirkku...
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on Warkauden lehti mikrofilmattuna ja myös Warkauden lehden lahjoittamana paperiversiona. Vuonna 1959 tuona ajankohtana lehti on ilmestynyt tiistaina 10.11., torstaina 12.11., lauantaina 14.11. ja tiistaina 17.11., mutta ei perjantaina 13.11.
Sidotusta paperivuosikerrasta saa avustajan kanssa otetuksi kopion kopiokoneella; kahteen A3-paperiin mahtuu yksi aukeama; kulut 1 e. Mikrofilmatusta versiosta saa aukeaman mahtumaan neljälle A4-arkille; kulut 2 e. Jos kopiot pyydetään kaukopalvelun kautta, kuluihin lisätään vielä 3 euroa.
Sotainvalidien veljesliitto järjesti vuonna 1950 Kalastajatorpalla amerikkalaismallisen "Halloween Partyn", mutta kunnolla juhla saapui Suomeen oikeastaan vasta 1980-luvulla Pohjois-Amerikassa vaihto-oppilasvuotensa viettäneiden opiskelijoiden mukana. Jo tätä ennen monet suomalaiset olivat saaneet tietoa halloweenista sarjakuvista, kirjoista ja elokuvista – olkoonkin, että esimerkiksi Aku Ankka -lehden tarinoiden suomennoksissa 'halloween' oli saatettu korvata jonkin toisen juhlan nimellä. Ennen 80-lukua halloween oli suomalaisesta näkökulmasta kuitenkin siinä määrin amerikkalaisperäisen kuriositeetin asemassa, ettei vielä ollut järin suurta tarvetta keksiä sille suomenkielistä nimitystä.Edelleenkään halloweenille ei ole löytynyt käännöstä...
Kävin läpi kaikki Liisa Laukkarisen runokokoelmat, mutta kysymääsi runoa ei osunut niistä silmiin. On mahdollista, että runo olisi ilmestynyt jossakin runoantologiassa, lehdessä tai muussa julkaisussa tai että runo ei olisikaan Laukkarisen vaan jonkun toisen.
Laitan kysymyksesi kirjastojen tietopalvelun postituslistalle, jos joku siellä oleva tunnistaisi runon. Ilmoittelen sinulle, jos saan selvyyttä asiaan.
Lisäys: Runo löytyy kokoelmasta "Lapsen matka maailmaan" (1979) sivultya 82 sekä antologiasta "Parantava runo" (1985). Runo oli jotenkin jäänyt minulta huomaamatta kokoelmaa selaillessani.
Voit lukita omat varauksesi esimerkiksi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukitsemalla varauksen varmistat sen, että varauksesi ei tule kirjastoon noudettavaksi silloin, kun et pääse hakemaan sitä. Lukituksen ajan paikkasi varausjonossa säilyy ennallaan.
Voit vapauttaa lukituksen, kun sinulle sopii. Lukituksen saat pois samalla tavalla kuin lukitsitkin varauksen. Lukituksen poistamisen jälkeen varaus saapuu noudettavaksi kirjastostasi, kun on sinun vuorosi varausjonossa.
Myös e-aineistoihin tehdyt varaukset voi lukita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineisto…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(4…
Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksen henkilöistä löytyy artikkeli Finna-palvelusta: https://finna.fi/Record/arto.1259608. Tässä artikkelissa on avattu maalauksen henkilöitä enemmän. Useimmissa teoksissa näyttää olevan maininta Elli Jäppisestä, mutta muita henkilöitä ei mainita.
Finna-palvelusta löytyy aiheesta myös muita artikkeleita ja kuvia (esimerkkihaku).
Ruokolahden eukoista löytyy myös tietoa kirjoista: Kaipainen/ Albert Edelfelt, Kuihtumaton ruusutarha / Watti-kust. 1983 ja Kallio,Rakel/ Albert Edelfelt: 1854-1905/Douglas Productions/ Gummerus, 2004.
Ruokolahtelainen-lehden nettisivulta löytyy myös tietoa: http://www.ruokolahtelainen.com/index.php/arkisto/588-ruokolahden-eukkoja-kirkonmaella-maalaus-valmistui-...
Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/nvl/index.html
on valtakunnallinen kulttuuriyhdistys, joka on koonnut piiriinsä kirjallisuuden ja taiteen harrastajia vuodesta 1921 lähtien. NVL:n toimintaan kuuluu kaunokirjallisten tekstien arvostelupalvelu, jonka kautta kriitikot antavat halukkaille palautetta heidän teksteistään. Avostelupalvelun yhteydessä toimii Nuorten Kirjoittajien Klubi sekä Nuorten sanataideryhmä, jotka kokoontuvat säännöllisesti kirjailijavieraan johdolla arvioimaan klubilaisten tekstejä. Lisäksi NVL järjestää kirjoittajakursseja, kulttuuritapahtumia, runo- ja novellikilpailuja. NVL julkaisee runouden verkkoantologiaa Sähköiset säkeet osoitteessa www.electricverses.net. Liiton julkaisema, vuodesta 1908...
Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu (suomennnoksen alkusanat On laiva valmiina lähtöön) on alkujaan vanha arkkiveisu. Sävelmää on arveltu paitsi ruotsalaiseksi myös hollantilaiseksi, mutta ruotsiksi se julkaistiin jo 1700-luvun lopulla nimellä Till Österland vill jag fara.
Peppi-televisiosarjassa (1968-69) laulu esitettiin Astrid Lindgrenin muokkaamalla tekstillä ja nimellä Adjö lilla Pippi, adjö. Alkusanat ovat Till fjärran land skall du fara, långt bort till din söderhavsö.
Farväl, farväl on eri sävelmä, jonka Georg Riedel sävelsi Peppi Pitkätossun näyttämöversioon.
Arkkiveisusta ruotsinkielisessä Wikipediassa
Astrid Lindgrenin sanoittamat laulut
Till Österland -laulun alkuperäiset sanat
Adjö Pippi soinnut
Farväl, farväl -sävelmän...
Kirjassa Suomen kirjailijat 1945-1980 on seuraavat tiedot Unto Parvilahdesta:
syntynyt 28.9.1907 Turku - kuollut 27.10.1970 Malaga, Espanja. Liikealalla.
Valokuvaaja. Ilmavoimat 1933-1941. Vapaaehtoisessa palveluksessa Saksan
SS-pataljoonassa, yhdysupseerina Berliinissä. Vankina Neuvostoliitossa
1945-1954. Asunut Espanjassa.
Unto Parvilahti on kirjoittanut kaksi kirjaa:
Berijan tarhat. Havaintoja ja muistikuvia Neuvostoliiton vuosilta 1945-1954.
H:ki 1957 Otava.
Terekille ja takaisin. Suomalaisen vapaaehtoisjoukon vaiheita Saksan itärintamalla
1941-43. Keuruu 1958 Otava.
Valitettavast syytä Unto Parvilahden Suomesta poistumiseen ei ole löytynyt.
Teoksen
Sortavalan kaupungin historia / Erkki Kuujo, Jorma Tiainen, Eeva Karttunen. - Sortavalaisten seura, 1970
mukaan
Sortavalassa toimi 1920-luvulla seuraavia oppilaitoksia (kansakoulujen lisäksi)
-Alempi käsityöläiskoulu, vuodesta 1924 nimellä Ammatti(lais)koulu
-Valistusopisto (vastannee Työväen- tai Kansalaisopistoa)
-Sortavalan (kansakoulu)opettajaseminaari
-Sortavalan lyseo
-Sortavalan tyttökoulu ja Tyttökoulun jatkoluokat
-Sortavalan kauppakoulu
-Rouvasväen yhdistyksen perustama kutoma- ja käsityökoulu, vuodesta 1932 nimellä Naiskotiteollisuuskoulu
-Ortodoksinen pappisseminaari
Useista näistä on julkaistu historiikkeja ja oppilasmatrikkeleita, ainakin seuraavat:
Sortavalan seminaari 1880-1940 : muistojulkaisu / toimituskunta: Iivo...
Sanonnan taustalla saattaa olla ajatus vähään tyytymisestä tai ongelmattomasta mukautumisesta uusiin olosuhteisiin. Olisi helppo kuvitella sitä käytetyn evakkomatkan raskasta tunnelmaa keventämässä. Niin kuin Liisa Ahokkaan tutkimus Evakkomatkalla : karjalaisten kokemuksia ensimmäiseltä evakkomatkalta (Turun yliopisto, 2009) vastaansanomattomasti osoittaa, huumori oli jaksamisen kannalta evakoille ensiarvoisen tärkeä asia.Vaikka sanonta ehkä onkin ollut sovellettavissa evakuointitapahtumiin ja niihin liittyviin kokemuksiin, sinänsä se ei niihin liity, vaan on paljon vanhempaa perua. Se on mukana – monena varianttina – vuonna 1910 julkaistussa Anshelm Koskenjaakon laajaan tausta-aineistoon perustuvassa seikkaperäisessä...
Kuvaukset kiertelevistä filmien näyttäjistä ovat pääasiassa vuosisadan alkupuolelta tai sota-ajan poikkeusoloista; sodanjälkeisestä kiertuetoiminnasta löytyy etupäässä pikku mainintoja. Monella näytösten järjestäjällä oli käytössään teltta esityksiä varten. Tarvittavan laitteiston virtalähteinä olivat aggregaatit, vesijäähdytteisillä petrolimoottoreilla toimivat liikuteltavat sähkölaitokset. Kiinteiden teatterien rakentaminen vähensi kiertuetoimintaa, mutta pienimuotoinen renessanssi koettiin heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Kirjallisuutta:
Sven Hirn, Kuvat kulkevat : kuvallisten esitysten perinne ja elävien kuvien 12 ensimmäistä vuotta Suomessa
Outi Heiskanen, Elohuvia : elokuvateatterien kotimainen kulta-aika
Erkki Riimala...
En tiedä, tarkoitatko erityisesti jotakin tiettyä kirjastoa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto on perustettu vuonna 1860. Kirjasto, joka oli silloin nimeltään Helsingin kansankirjasto, avattiin 7.10.1860 kello 16.00 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Perustajana ei ollut ketään yksittäistä ihmistä vaan Helsingfors Fruntimmersförening eli Helsingin rouvasväenyhdistys.
Helsingin kaupunginkirjaston omistaa nykyään Helsingin kaupunki, jolle kirjasto siirtyi jo vuonna 1876. Helsingin kaupunki taas on kaikkien helsinkiläisten yhteistä omaisuutta. Vaaleissa äänestetään luottamushenkilöt, jotka tekevät kaupunkia koskevia päätöksiä.
Lisää Helsingin kaupunginkirjaston historiaa löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/www/kirjasto/fi/tietoa/...
Verkkosivustoja, joilla listataan eri vuosien historiallisia tapahtumia on useitakin, mutta enemmän muilla kielillä kuin suomeksi.
Suomen historiaverkko Agricola sisältää hyvän hakemiston Suomen historian tapahtumista vuosittain ja ajanjaksoittain:
http://agricola.utu.fi/hist/kronologia/
Suomenkielisistä koko maailmanhistorian tapahtumat kattavista vuosi-, vuosikymmen- ja vuosisatahakemistoista Wikipedian palvelu, jossa on myös joka vuodelle oma sivunsa, lienee kyllä kattavimpia nykyään: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vuosikymmenist%C3%A4
Jos englannin kieli sujuu, Wikipediastakin voi kyllä löytyä vuosikohtaisilta sivuilta enemmän tietoa, jos kokeilee suomenkielisen sivun sijasta vastaavaa englanninkielistä sivua.
Muita...
HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ) löytyy muutamia suomenkielisiä levytyksiä Violeta Parran laulusta Gracias a la vida. Haku onnistuu helpoimmin napsauttamalla etusivun linkkiä "Tarkenna hakua", kirjoittamalla hakukenttään "Elämälle kiitos" ja valitsemalla pudotusvalikosta aineistolajiksi CD-levy.
Liisa Tavin esityksen lisäksi CD:llä löytyy Arja Saijonmaan levyttämä versio. Siinähän on eri teksti kuin Tavin levytyksessä. Saijonmaan esityksen nimi on "Miten voin kyllin kiittää", mutta koska laulu ehkä yleisemmin tunnetaan nimellä "Elämälle kiitos", se löytyy myös tällä nimellä.
Lisäksi löytyy kokoelma-CD, jonka nimi on "Elämälle kiitos" ja jolla esiintyy useita artisteja. Tässä Parran laulun esittäjäksi on merkitty Machu...
Kiitos kysymyksestä!
Perusteoksia kankaankudonnasta suunnittelusta, loimen luomisesta, niisimisestä, sidonnasta ja kutomisesta löytyy kyllä. Laila Lundellin Suuri kudontakirja on selkeästi kuvitettu teos, jossa käydään läpi kankaankudonnan perusteet. Kirjasta löytyy tietoa myös kankaankudontaa pidempään harrastaneelle.
Arja Hauhian Kankaita kutomaan. Kankaankudonnan oppikirja harrastajille. On myös alan perusteos.
Kuteen leikkaaminen mainitaan teoksissa. Elina Hassin kirjassa Räsymatto Nostalgiaa ja nykyaikaa kuteiden leikkaamisesta on oma lukunsa.
Aiheesta on paljon kirjoja. Saat kaikki Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat tekemällä haun asiasanalla kankaankudonta.
Halutessasi voit myös katsoa alan kankaankutojan idealehteä...
