Kotiseutukokoelmasta ei pääsääntöisesti lainata kirjoja. Kysymääsi teosta on kokoelmassa kuitenkin kaksi kappaletta, joten voit saada toisen lainaksi n. viikon laina-ajalla.
Lainaus tapahtuu marraskuun remontin aikana pääkirjaston 2. kerroksessa. Otan kirjan päivystäville virkailijoille valmiiksi esiin.
Outi Pakkasen kirja Julma kuu on ilmestynyt Me Naiset -lehdessä samannimisenä jatkokertomuksena vuonna 2011. Se ei kuulu varsinaisesti mihinkään sarjaan, vaikka sivuhenkilönä vilahtaakin Pakkasen useissa muissa kirjoissa esiintyvä Anna Laine.
Sarjakirjoista on olemassa Ulla Monosen toimittama teos Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (uusin painos 2015) sekä Tuija Mäen Dekkarisarjat -teos (2014). Näistä löytyvät kirjasarjat ja niiden järjestys. Lahden kirjastossa näitä teoksia on sekä lainattavia että kirjastossa luettavia kappaleita. Näistä löytyy myös Outi Pakkasen Anna Laine -kirjojen järjestys.
Kysymykseesi on vastattu aiemminkin:
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole. Yksittäiset kirjastot, kunnat tai kirjastokimpat ovat tehneet tilastoja sen hetkisistä suosikeistaan. Niissä olevat kirjat ovat pitkälti samoja kuin kirjakauppojen myydyimpien kirjojen listoilla. Kirjat näillä listoilla vaihtuvat nopeasti uusien suosikkien ilmestyessä.
Helmet-kirjastojen varatuimmat kirjat ovat tällä hetkellä Riita Pulkkisen Paras mahdollinen maailma (1828 varausta) ja Jari Tervon Matriarkka (1488 varausta).
Vuoden 2015 lainatuin kirja Helmet-kirjastoissa oli Aino Havukaisen Tarun ja Patun avaruusseikkailu.
Tietoa Hollannin ruokakulttuurista suomeksi näyttää tosiaan olevan erittäin vähän. Löysin vain yhden lehtiartikkelin ja kaksi kirjaa: Hollantilaista ruokakulttuuria, Leena Löyttyniemi, Kotitalous, 1995, 10, 52-53// Rydelius, Ellen: Herkkupaloja kahdeksasta maasta, 1957// Kultainen keittokirja OSA: 3 : Ruoka- ja keittotieto 1 : A - Maiti, WSOY, 1988.
Kirjojen ja lehden saatavuuden voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi. Lisäksi sinun kannattaa katsoa kattavista matkaoppaista, mitä niissä sanotaan maan ruokakulttuurista. Vinkkinä se, että Alankomaat on suuri juustojen vientimaa.
Voit myös ottaa yhteyttä Haaga-Helian kirjastoon, jossa on ravintola-alan koulutukseen liittyvää kirjallisuutta: https://www.haaga-helia.fi/fi/kirjasto-ja-...
Seuraava teos lienee kriittisin löytyneistä: Storgårds, Torsten: Artturi Ilmari Virtanen tiedemiehenä ja henkilönä : muistelmia Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta ja sen johtajasta Artturi I. Virtasesta / Torsten Storgårds
Julkaistu: Solna : [T. Storgårds] , 1983 (Print)
Ulkoasu: 57 s. : kuv. ; 25 cm
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-99450-2-4 (nid.)
Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta, voitte jättää varauksen HelMetin kautta. Teosta on arvioitu seuraavassa artikkelissa: Suomen kuvalehti : 1983 : 35, s. 16-18
A.I. Virtasesta löytyy pääkaupunkiseudulla seuraavat teokset:
1.Heikonen, Matti : AIV : isänmaan aika : Artturi Ilmari Virtanen tieteen ja isänmaan asialla. Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3860-6.
2.Heikonen, Matti...
Helsinki-Vantaan lentokenttä on pinta-alaltaan suurempi (1700 hehtaaria) ja Helsingissä on kolme kiitorataa. Wienin Schwechatin kansainvälisen lentokentän pinta-ala on noin kymmenen neliökilometriä ja kentällä on kaksi kiitorataa.
Matkustajamäärältään Wienin kansainvälinen lentokenttä on suurempi: sen kautta kulki viime vuonna 21 996 926 matkustajaa. Helsinki-Vantaan viime vuoden matkustajamäärä oli 15 279 043.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Vantaan_lentoasema
http://en.wikipedia.org/wiki/Vienna_International_Airport
http://www.wien-konkret.at/verkehr/fliegen/flughafen-wien/
Kyllä löytyy. Kantola, Anu: Matala valta (2014, Vastapaino) on saatavilla Helmet-kirjastoista sekä painettuna kirjana http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2141683, että e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-768-424-8
Seppänen, Janne & Väliverronen, Esa: Mediayhteiskunta (2012 tai uudempi painos, Vastapaino) on saatavilla Helmet-kirjastoista sekä painettuna kirjana http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2048689 että e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-768-397-5
Lainaamiseen ja varaamiseen tarvitset Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun.
Kyllä kirjan voi palauttaa postin mukana. Osoite on Kouvolan pääkirjasto Salpausselänkatu 33 45100 KOUVOLA. Vaikka olisit lainannut kirjan jostain toisesta toimipisteestä se kyllä palautuu pääkirjaston kautta.
Kirjastotietokantojen mukaan Sisu-kuorma-auton korjausopasta ei valitettavasti ole julkaistu.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.alfamer.fi/index.php
Hei,
Grönlannin kieliestä ei ole pelkästään yksi versio, vaan niistä löytyy kolme eri paikallisversiot. Virallinen versio on nimeltään kalaallisut.
Tällaiset grönlanti-kielen kirjoja löytyy ja niitä pystyy todennäköisesti kaukolainata (maksullinen palvelu)
Greenlandic for travelers
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.118991
A grammar of the West Greenland language
https://finna.fi/Record/helka.995742373506253
Netistä löytyy tällainen sivu, mistä ehkä voi olla hyötyä:
https://guidetogreenland.com/about-greenland/greenlandic-culture-amp-ar…
Mikkelin seudun paikallishistoriallisten teosten väestö- ja asutuskuvauksista ei saa kovin tarkkaa kuvaa itsellisten ja loisten asuinpaikoista. Yleensäkin kyseinen väestönosa on käsitelty niissä vain lyhyesti ja yleisluontoisesti. Tyypillisesti itselliset ja loiset elivät ja asuivat toisten mailla, kylien laitamilla tai syrjäkylillä.
Kirjallisuutta:
Wirilander, Hannele (1982): Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865
Vihola, Teppo toim.(1992): Mikkelin maalaiskunnan kirja
Kares, K.R. (1905): Mietteitä savolaisesta loiselämästä : Esitelmä. (Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa vain lukusalikäytössä oleva suppea Mikkelin sanomien julkaisu)
Päihdyttävien juomien valmistamisesta...
Hei,
tässä muutamia elämänkerrallisia kirjoja, jossa kerrotaan vanhempien mielenterveyshäiriöistä:
Joonatan Tola: Punainen planeetta
Joonatan Tola: Hullut, ihanat linnut
Pauliina Aminoff: Äiti meidän: tosielämän selviytymistarina
Kari Syvärinen: Äitihaava - tyttären raskas perintö
Mercedes Bentso: Ei koira muttei mieskään
Kyseessä on romaani "Staalo", jonka on kirjoittanut Stefan Spjut. Löydät kirjan tiedot Vanamo-verkkokirjastosta: Staalo | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastot (finna.fi)
Vuodesta 1947 lähtien Suomessa oli voimassa rajavyöhykelaki. Sen 4 a § (21.12.1990/1331) mukaan ”valtakunnan rajalle vievien teiden sekä rakennusten rakentamiseen viisisataa metriä lähemmäksi rajaa muuhun kuin valtion tarpeeseen tarvitaan sisäasiainministeriön lupa.”Eli rakentaminen on ollut mahdollista, jos sisäasianministeriö on antanut siihen luvan. Nykyisin rajavyöhykkeellä liikkumista ja toimimista säädellään rajavartiolailla 578/2005: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2005/578Kyseinen laki sisältää luvun 7, jossa on määritelty rajavyöhykettä koskevat säännökset. Pykälät 52- 57 käsittelevät mm. rajavyöhykelupaa. Jo vanhassa rajavyöhykelaissa kävi ilmi, että sisäministeriö on voinut antaa luvan rakentamiseen...
DDR-talo Helsingin Roihuvuoressa Keijukaistenpolku 4:ssä oli lähetystön työntekijöiden asuntola ja oma päiväkoti. Talon rakennutti 1955 entinen Itä-Saksa eli Saksan Demokraattinen Tasavalta. Aiheeseen liittyvää on kysytty aiemminkin https://www.kirjastot.fi/kysy/moro-asun-roihuvuoressa-ja-siella?language_content_entity=fiMyös Yle on tehnyt talosta jutun https://yle.fi/aihe/a/20-296553
Sellon kirjastosta Espoosta löytyy teos Sweig, Julia: Cuba : What everyone needs to know (New York : Oxford Univeristy Press, 2009) Kirja on jaettu ajallisesti kolmeen osaan eli aikaan ennen vuotta 1959, kylmän sodan aikaan 1959-1991 ja kylmän sodan jälkeiseen aikaan 1991-2006. Kirjassa painopiste on Yhdysvaltain ja Kuuban välisissä suhteissa. Katso saatavuustiedot Helmetistä, pääkaupunkiseudun yhteisestä luettelotietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi
Suomeksi vastaavaa teosta ei näyttäisi löytyvän. Suomeksi löytyvät ainakin Raento, Pauliina: Kuuba : maa, kansa, yhteiskunta (Helsinki : Gaudeamus Helsinki University Press, 2011) sekä Halinen, Antti: Kuubalainen Kuuba (Like : Suomen rauhanpuolustajat, 2007) Ensin mainittu selvittää...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Internetosoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi
Tilastokantaa ylläpitää Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksikkö.
Suomen kirjastoista on Marie Kondon teoksista saatavana viroksi teos Jaapani korrastuskunst : korrastamise elumuutev vägi (The life-changing magic of tidying up : the Japanese art of decluttering and organizing, inglise keelest tõlkinud Krista Ek, 2015, suomeksi ilmestynyt nimellä KonMari : siivouksen elämänmullistava taika).
Teos kuuluu Kuopion Varastokirjaston kokoelmiin ja voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/vaari.1915189
Marie Kondolta on vironnettu myös teos Rõõm korrastamisest : illustreeritud organiseerimise ja korrastuskunsti meistriklass (Tänapäev, 2021, Spark joy : an illustrated master class on the art of organizing and tidying up, inglise keelest tõlkinud Helen Urbanik,...
