Vantaan kaupungin kirjastoautomaatioyksikön tietojärjestelmäasiantuntija vastaa, että tulostusjärjestelmät ovat erilaisia eri Helmet-kaupungeissa, eivätkä ne ole osa kirjastojärjestelmää. Kirjastokorttiin ei olla näillä näkymin lisäämässä kyseistä toimintoa. Helmet-kirjasto on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen.
Seuraavat kirjat käsittelevät Kaustisen kansanmusiikkijuhlia:
Komulainen, Jorma: Kaustinen soi (Otava, 1983)
Suomela, Aaro: Kaustinen Folk Music Festival (WSOY, 1971)
Kirjat kuuluvat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistohakuun, josta voit tarkistaa teosten saatavuuden:
http://lib.vaasa.fi:8080/session7DFBBAB31F6ABFC6D6F192F547D0EC1B/
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien verkkosivuilla
http://www.kaustinen.net/festival/page.asp?luokka_id=10&page_id=581
on linkki PowerPoint-esitykseen, jossa on jonkin verran tietoa musiikkijuhlista. Sivulla on myös sähköpostiosoite, jonka kautta voit kysyä tarkempia tietoja aiheesta.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan tätä Kikan kappaletta ei löydy nuottijulkaisuna.
Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla ei kappaletta myöskään löydy. Monihaulla löytyy kyllä muita Kikan kappaleita nuotteina, esim. Mä haluun viihdyttää.
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/
Viola https://finna.fi
Dani on Dan-nimen tavoin lyhentymä nimestä Daniel, joka on hepreaa ja merkitsee "Jumala on tuomarini". Dan-nimeä voidaan pitää myös itsenäisenä nimenä, jolloin merkitys on "tuomari". Irlannin mytologiassa Dan on äitijumalatar, ja nimen iirinkielinen merkitys on "tummatukkainen".
(Lähde: Lempiäinen Pentti, Suuri etunimirja WSOY 1999)
Aiheesta voisi tietää Akustinen Seura ry tai oppilaitokset, joissa opiskellaan akustiikka. https://www.akustinenseura.fi/seura/yhteystiedot/
https://www.akustinenseura.fi/koulutus/
Myös Suomen Eristysyhdistys Ry:ltä kannattaa kysyä.
https://www.suomeneristysyhdistys.fi/fi/
Opinnäytetyö huoneistojen välisten seinien akustiikasta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/144241
Laaja novelli Sateenkaari on Runar Schildtin (1888-1925) kolmas teos, se ilmestyi v. 1916. Novellin tapahtumat sijoittuvat Räfsbackan kylään ja ajoittuvat sotakesään v 1855. Artikkelissaan Ajankohtainen klassikko Hannu Kankaanpää mainitsee, että kylän esikuvan ja muuta materiaalia novelliin Schildt on saanut lapsuudenkesistään äidinäidin luona Antbyssä lähellä Loviisaa.
Kankaanpään artikkelin löydät teoksesta Schildt: Sateenkaari. Karisto 1988, s. 5-9. Lisää tietoa Schildtistä voit etsiä Turun kaupunginkirjaston Verkkokirjastosta kirjoittamalla asiasana-kenttään Schildt, Runar.
Lyhdyt ovat olleet rakennuksen valmistumisesta saakka paikoillaan. Ne näkyvät osana jo piirustussuunnitelmia ennen rakennuksen tekemistä. Vuonna 2013 niihin uusittiin valotekniikka, jolloin myös lyhdyistä tehtiin kopio ja vanhat annettiin museoomme. Alla olevassa blogitekstissä on kerrottu asiasta. Kokoelmissamme säilytämme kolmea alkuperäistä ja yhden sijaintipaikka on Visavuoren museo johon lahjoitimme sen. Visavuori on Emil Wikströmin taitelijakoti ja ateljee.
https://trafiikki.fi/esine-esittelyssa-helsingin-rautatieaseman-kivimiesten-lyhty/
Vastaus saatiin Suomen Rautatiemuseosta.
Kirkkolain 26.11.1993/1054 teksti löytyy tästä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 löytyy tästä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=viranomaisen%20toiminnan%20julkisuus
Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin (Eerikinkatu 4) tulee vuonna 1999 131 erilaista sanomalehteä. Ulkomaisia säilytetään kolme kuukautta. Kotimaisten säilytysajat vaihtelevat puolesta vuodesta hamaan ikuisuuteen. Myös säilytysmuodot vaihtelevat: sanomalehtiä on mikrofilmattuina, sidottuina ja irtonumeroina.
Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna vuodesta 1905. Mikrofilmit ja niiden lukulaitteet sijaitsevat Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa (Linnankatu 2, 2. krs). Mikrofilmikopion hinta on 2 mk. Julinin lehtisalissa Turun Sanomia säilytetään yksi vuosi irtonumeroina (valokopion hinta 1 mk) sekä sidottuina lehtinä 10 vuotta (sidottuja lehtiä ei voi kopioida).
Turun kaupunginkirjastoon tulevat sanoma- ja aikakauslehdet löytyvät...
Kävin läpi Wikipedian artikkeleiden pohjalta kaikki Suomen nykyisten ja entisten kuntien vaakunat, samoin kaikki luovutettujen alueitten kuntien vaakunat ja varmuuden vuoksi Ruotsin kuntien vaakunat. Niistä tätä ei löytynyt, joskin muutamien Karjalan kuntien vaakunasta ei löytynyt kuvaa tai kuvailua (mm. Impilahti, Kanneljärvi, Käkisalmen maalaiskunta, Ruskeala, Sortavalan maalaiskunta ja Suursaari). Kuvan vaakunaa ei löydy myöskään Suomen Heraldisen Seuran ylläpitämästä vaakunarekisteristä, jossa on paljon yksityisiä ja sukuvaakunoita. Vaikuttaa siltä, että kyseessä on yksityinen vaakuna, jota ei syystä tai toisesta ole haluttu rekisteröidä. Tehostetu kuvahaku Googlesta ei tuonut mitään tulosta, mikä viittaa siihen, ettei kyseistä...
Opetushallituksen linjauksen mukaan oppilas opiskelee peruskoulun aikana äidinkielen oppimäärän lisäksi vähintään yhden pitkän ja yhden keskipitkän kielen, joista toinen on kotimainen kieli (suomenkielisessä opetuksessa käytännössä ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa suomi) ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Saamenkielisessä perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole pakollista. Perusopetuslain tuntijakoasetuksessa todetaan, että jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan äidinkielenä omaa äidinkieltä, voi opetuksen järjestäjä päättää, miten kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jaetaan. Oppilaalle voidaan siis opettaa toisen kotimaisen kielen sijasta suomen tai...
Ainakin osoitteessa http://www.filmifriikki.fi on myynnissä elokuvajulisteita, iso koko näytti olevan 70 x 100 cm. Muita elokuvasivujen osoitteita löydät, kun haet esim. Altavistasta (http://www.altavista.com) sanalla elokuvajuliste*
Laajemmin nimipäiviä alettiin Suomessa juhlia 1800-luvulla. Tapa on saanut alkunsa katolisen kirkon pyhimyskalenterista ja reformaatioajan Saksasta ja on käytössä myös monissa muissa Euroopan maissa.
Ensimmäinen Suomea varten painettu pyhimyskalenteri on 1400-luvun loppupuolelta. Pyhimyskalenteriin oli merkitty kirkkovuoden juhlapäiviä, joita vietettiin tietyn pyhimyksen tai Neitsyt Marian elämään liittyvien tapausten muistoksi.
Suomalaisia almanakkoja alettiin julkaista 1800-luvun puolivälissä. Niiden lähtökohtana oli etunimien uusimisen tarve, ja ne toimivat yleisinä nimilähteinä. Muinaissuomalaiset etunimet olivat kristinuskon myötä korvautuneet kristillisillä nimillä. Lähempänä 1900-lukua alettiin käyttää alkuperältään suomalaisia...
Hei!
Virallista alkuperää kyseiselle sanonnalle ei löytynyt. Melko lailla poikkeuksetta sitä kuitenkin käytetään ilmaisemaan nopeaa liikkumista tai kiirettä, esimerkiksi Nyt mennään tuhatta ja sataa tai ambulanssi ajoi juuri ohi tuhatta ja sataa. Sanonnan voisi siis katsoa perustuvan kuulijan mielikuvalle siitä, että numerot sata ja tuhat tarkoittavat esimerkiksi autolla ajettaessa jo melko suuria (tai mahdottomia) nopeuksia.
Myös sanonnan ajallista syntyä on melko mahdotonta selvittää, mutta esimerkiksi jo 1970-luvulta löytyy Antti Toukkarin kirjoittama teos Tuhatta ja sataa : nuorten aikuisten romaani (Tammi, 1977), jonka juoneen kuuluu olennaisesti Skoda-merkkisellä autolla kaahailu.
Apuja esitelmän tekoon saat kirjoista
Sjöblom, Simo: Carolyn Keene -bibliografia 1955-1999
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja
Molemmat kirjat ovat lainattavissa Heinolan kaupunginkirjastossa.
Kannattaa katsoa myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto, laita hakusanoiksi Neiti Etsivä tai Keene Carolyn
Romaanin alkuperäinen nimi oli Sotaromaani, joka ilmestyi sillä nimellä vuonna 2000. Allaolevasta Timo Sedergrenin artikkelista löytyy tietoa tästä Sotaromaanista. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108173/63197.
Linnan alkuperäistekstiä ei kustantaja hyväksynyt semmoisenaan julkaistavaksi. Tuntemattomassa sotilaassa on tehty kustantajan vaatimia muutoksia.
ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) oireyhtymää on kustuttu tuolla nimellä vuodesta 1987 asti. Vuosina 1968 - 1986 käytettiin ADD (attention deficit disorder) termiä. Oireyhtymä oli kuitenkin havaittu jo vuonna 1798, jolloin skotlantilainen lääkäri Sir Alexander Crichton kuvasi oireyhtymää ja totesi sen alkavan yleensä nuorella iällä. Vuonna 1902 Sir George Frederic Still kuvasi oireyhtymää luentosarjassaan ja 1932 saksalaiset lääkärit Franz Kramer ja Hans Pollnow puhuivat "hyperkineettisestä sairaudesta" muuten normaaleissa lapsissa.
https://www.webmd.com/add-adhd/adhd-history
Nimen Janrik alkuperää ei löydy mistään tarkastamistani nimikirjoista, ainoastaan Eeva Riikosen Mikä lapselle nimeksi -teoksesta löytyi arvelu, että nimi voisi koostua Jannesta ja Henrikistä. Ainakin ruotsalaisia Janrikeja löytyy joitakin, nimitilastoista 23, http://www.scb.se/templates/Standard____31245.asp . Internetistä löytyvistä ruotsalaisista nimikirjoista ei löytynyt mitään tietoja Janrikista, http://www.svenskanamn.se , http://www.namnboken.se/ . Asiasta kannattaa tiedustella lisää Kotimaisen tutkimuskeskuksen nimistöneuvonnasta, http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 .
