Suoria yhteistietoja ei ole antaa, mutta Turusella taitaa olla vielä nykyäänkin sangen tiiviit yhteydet Vuonislahteen. Niinpä Vuonislahden kylästä saattaisi löytyä ihmisiä, joiden kautta kirjailijaan saisi yhteyden. Pykäläkorpikaan ei ole kovin kaukana Vuonislahden kylästä.
Kulttuuriseura Pielisen Lumon yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.taiteilijatalo.net/
Pielisen Lumolla on myös Facebook-sivu: https://www.facebook.com/vuonis.net/
Jos Lieksan (Pielisjärven) kylien historia kiinnostaa, niin toki meiltä kirjastostakin jotakin löytyy. Esimerkiksi Pielisjärven historia -kirjasarja on sangen kattava kuvaus paikkakunnan historiasta.
Tässä Vaara-kirjastojen hakutulokset hakusanalla "Pielisjärven historia": https://vaara.finna...
Voit lukea Helmet-kirjastokortilla lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia lehtiä. Tarvitset lukemiseen Helmet-kortin ja siihen liitetyn nelinumeroisen pin-koodin.
Kotimaisia aikakauslehtiä on luettavissa Epress-palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Ulkomaisia aikaus- ja sanomalehtiä voi lukea Pressreader-palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/PressReaderiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(25…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
Netistä löytyy ainakin osoitteesta http://monkeymaddness.com/ Sivut ovat amerikkalaiset, kieli näyttäisi olevan yksinomaan englanti. Tietoa on paljon marakateista ja apinoista. Yksilöidyt lisäkysymykset saanevat myös vastauksen. En ole löytänyt mainittua rotua, mutta tutkailemalla ajan kanssa tietomassaa, lienee tämäkin löydettävissä. Kirjatiedoissa mainitaan eliniäksi 20-31 vuotta
lajista riippuen, kantoaika 5-6 kuukautta.
Kyseessä lienee Nuorisoseuralaismarssi, jonka sanat ja nuotti löytyy Suomen Nuorisoseurojen Liiton sivulta pdf-tiedostona http://www.nuorisoseurat.fi/modules/ContentExpress/img_repository/nuori… .
Hyvä lähdeteos on esim. Yrjo Hosiaisluoman kirja Kirjallisuuden sanakirja (WSOY 2003). Kirja selittää kirjallisuuden termejä antiikista nykypäivään. Realismia käsitellään myös mm. teoksissa Erich Auerbach: Todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 1992), AnnaMari Sarajas: Tunnuskuvia:Suomen ja Venäjän kirjallisen realismin kosketuskohtia ja Uudessa valossa: Kirjoituksia realismin kysymyksestä (toimittanut Päivi Lappalainen 1998) . Elokuvasta kattava kirja on Elokuvan historia, tekijänä Peter von Bagh (Otava 1998). Realismia kuvataiteessa käsitellään esim.englanninkielisessä kirjassa Realism, tekijänä Kerstin Stremmel (2004) ja American realism, tekijänä Edward Lucie-Smith (1994) sekä Socialist...
Usein sähköisissä kirjoissa on sivunumerot, mutta myös sivunumerottomia e-kirjoja on olemassa. Tällaisissa tapauksissa voit esimerkiksi viitata siihen lukuun tai kappaleeseen, jossa lainattava kohta on. Lisätietoa esimerkiksi täältä: https://libguides.centria.fi/oppariopas/viittaaminen.
On myös syytä pitää mielessä, että viitteiden merkitsemisessä on paljon erilaisia tapoja ja käytäntöjä, jotka vaihtelevat oppiaineiden ja -laitoksien välillä. Esimerkiksi laajaa opinnäytettä kirjoittaessa tällaiset käytännöt olisi hyvä selvittää jo aikaisessa vaiheessa.
Tietoa Aleksis Kivestä ja romaanista "Seitsemän veljestä" löytyy seuraavista
kirjoista:
Aleksis Kiven maailmasta - esseitä ja tutkielmia. SKS, Helsinki 1984.
Mäkinen, Kirsti: Ajattelen kynälläni - esseitä ja kirjoituksia. SKS, Helsinki
1998.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja Seitsemän veljestä. Tutkimus Aleksis Kiven
romaanista. SKS, Helsinki 1987.
Tarkianen, Viljo: Aleksis Kivi - elämä ja teokset. WSOY, Porvoo 6.p. 1984.
Em. kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi).
Pääkirjaston varastosta löytyy myös Viljo Tarkiaisen teos Aleksis Kiven seitsemän
veljestä (WSOY, Porvoo 1910)luokasta 811. Kirjaa ei ole rekisteröity Plussaan.
Jos haluat tutustua romaanin aikalaiskritiikkiin...
Laajemmin nimipäiviä alettiin Suomessa juhlia 1800-luvulla. Tapa on saanut alkunsa katolisen kirkon pyhimyskalenterista ja reformaatioajan Saksasta ja on käytössä myös monissa muissa Euroopan maissa.
Ensimmäinen Suomea varten painettu pyhimyskalenteri on 1400-luvun loppupuolelta. Pyhimyskalenteriin oli merkitty kirkkovuoden juhlapäiviä, joita vietettiin tietyn pyhimyksen tai Neitsyt Marian elämään liittyvien tapausten muistoksi.
Suomalaisia almanakkoja alettiin julkaista 1800-luvun puolivälissä. Niiden lähtökohtana oli etunimien uusimisen tarve, ja ne toimivat yleisinä nimilähteinä. Muinaissuomalaiset etunimet olivat kristinuskon myötä korvautuneet kristillisillä nimillä. Lähempänä 1900-lukua alettiin käyttää alkuperältään suomalaisia...
Maailman pienin kala näyttää Tiedelehden nettisivujen mukaan (Tiede uutiset 27.1.2006) olevan Paedocypris progenetica, joka löytyi Sumatran saarelta ja se on toinen kahdesta uudesta kalalajista, jotka kuuluvat tieteelle uuteen sukuun Paedocypris. Se on vain 7,9 mm pitkä.
Voit tehdä haun sanoilla Paedocypris progenetica ja saat kalasta lisää tietoa ja myös kuvia. Hakuja tutkiessa selviää, että se todellakin on tällä hetkellä pienin löydetty kala.
Apuja esitelmän tekoon saat kirjoista
Sjöblom, Simo: Carolyn Keene -bibliografia 1955-1999
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana : ulkomaisia nuorten sarjakirjoja
Molemmat kirjat ovat lainattavissa Heinolan kaupunginkirjastossa.
Kannattaa katsoa myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto, laita hakusanoiksi Neiti Etsivä tai Keene Carolyn
Romaanin alkuperäinen nimi oli Sotaromaani, joka ilmestyi sillä nimellä vuonna 2000. Allaolevasta Timo Sedergrenin artikkelista löytyy tietoa tästä Sotaromaanista. https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108173/63197.
Linnan alkuperäistekstiä ei kustantaja hyväksynyt semmoisenaan julkaistavaksi. Tuntemattomassa sotilaassa on tehty kustantajan vaatimia muutoksia.
Sinikka Nopolan tuotannosta ei nouse esiin selkeästi varsinaisia pääteoksia. Keskeinen merkitys Nopolan tuotannossa on kuitenkin Eila ja Rampe -kirjoilla ("Ei tehrä tästä ny numeroo", "Se on myähästä ny", "Kyä tässä jotain häikkää o" ja "Eila, Rampe ja elämän tarkoitus"), eli hämäläistrilogialla - jossa tosin on neljä osaa.
Nopolan keskeisinä teoksina voidaan pitää myös lapsille kirjotettuja Risto Räppääjä -kirjoja ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjaa, mutta nämä teokset hän on kirjoittanut yhdessä sisarensa Tiinan kanssa.
Sinikka Nopola pohtii kysymystä pääteoksestaan näin: "Pääteoksen ajatellaan yleensä olevan tekijänsä 'painavin' ja 'merkittävin' teos. Koska olen pitkälti humoristi, en ajattele teosteni painoa. Keveys ja jäntevyys ovat...
Puolustusvoimien korkeimmat sotilasarvot ovat kenraali (Maa- ja Ilmavoimat) tai amiraali (Merivoimat). Lisää tietoa sotilasarvoista löydät Puolustusvoimien sivulta https://puolustusvoimat.fi/sotilasarvot.
Nimen Janrik alkuperää ei löydy mistään tarkastamistani nimikirjoista, ainoastaan Eeva Riikosen Mikä lapselle nimeksi -teoksesta löytyi arvelu, että nimi voisi koostua Jannesta ja Henrikistä. Ainakin ruotsalaisia Janrikeja löytyy joitakin, nimitilastoista 23, http://www.scb.se/templates/Standard____31245.asp . Internetistä löytyvistä ruotsalaisista nimikirjoista ei löytynyt mitään tietoja Janrikista, http://www.svenskanamn.se , http://www.namnboken.se/ . Asiasta kannattaa tiedustella lisää Kotimaisen tutkimuskeskuksen nimistöneuvonnasta, http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei tehdä käännöksiä. Raamatun tekstit hepreaksi ja englanniksi löytyvät esimerkiksi tältä sivulta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt0.htm
Kysymäsi Laulujen laulun kohta: https://mechon-mamre.org/p/pt/pt3003.htm
Etunimistä löytyy tietoa mm. kirjoista Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999) ja Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997).
Janniina, samoin kuin nimet Janina, Janiina, Janita, Janika ja Janiika ovat Jani-nimen naispuolisia vastineita. Jani puolestaan on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes.
Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen.
Elisabet on heprealaista alkuperää, ja sen merkitys on 'Jumala on valani' tai 'Jumala antaa avun'. Elisabet-nimen merkitys on suuri katolisessa kirkossa, jossa on useita tämän nimisiä pyhimyksiä. Myös useiden maiden kuningassuvuissa on Elisabet-nimisiä henkilöitä.
Kirjailija Hannu Salama on syntynyt 4.10.1936 Kouvolassa. Lisää tietoa Hannu Salamasta löydät suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Kirjastossa on myös kirjoja, joista löydät lisätietoja, esim.:
Tarkka, Pekka: Salama (1973)
Harakka, Timo: Markiisi de Salaman vuodet (1986)
Salama, Hannu: Ihmisen ääni (1978)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 / toimittanut Ritva Haavikko (1980)
Näiden ja muutamien muidenkin Hannu Salamaa käsittelevien kirjojen saatavuuden Hämeenlinnan seudun kirjastoissa voit tarkistaa verkkokirjastostamme kirjoittamalla tarkennetussa haussa asiasanat/aihe –kenttään hakusanaksi...
Helmet-kirjastojen fyysiset äänikirjat lainataan CD-levyinä kirjastojen toimipisteistä. Jos olet kotipalvelun asiakas, valitsemasi äänikirjat lähetetään kotiin muiden tilaamiesi kirjojen kanssa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu_ja_jousto…
E-äänikirjoja voi kuunnella omalla tietokoneella tai lukulaitteella. Ohjeita eri e-kirjapalveluiden käyttöön löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirj…
