HelMet-sivuilta löytyy HelMet-kirjastojen palveluiden luettelo.
Kaitafilmien digitointi löytyy Sellon kirjastosta:
Sellon kirjaston pajassa voi digitoida kodin kaitafilmejä. Varaa aika (09)81657607. Varaa riittävän pitkä aika (jopa 10 krt. filmin katseluaika). Digitoitu filmi voidaan tallentaa esim. muistitikulle tai DVD-RW - levylle.
VHS-kasetteja voi digitoida Sellon lisäksi mm. Entressen, Myllypuron, Pasilan, Nöykkiön, Tapiolan ja Tikkurilan kirjastoissa. Myös kaupunkiverstaassa Mannerheimintie 22-24 on tämä mahdollisuus. Lisätietoja ja ajanvarausnumeroita löytyy HelMet-sivuilta palvelut-valikosta ja edellä mainittujen kirjastojen sivuilta.
Kyseessä on Sofie Litheniuksen sävellys "Pienoinen nukkuu".
Se alkaa sanoin:
"Nukkuos vain pien’ armahain,
lintuna uutussa uinahtain!"
Laulu löytyy teksteineen ja nuotteineen esimerkiksi teoksesta:
Valistuksen laulukirja: koulujen ja nuorison tarpeiksi. Toimittanut J.N. Vainio. Helsinki: Valistus, 1947.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan (Otava 1992) mukaan Kostamo-nimi on peräisin Karjalasta ja Perä-Pohjolasta. Nimen alkuperästä ei ole täyttä selvyyttä. Joko se on johdettavissa kostaa-sanasta, jonka vanha merkitys on 'kääntää takaisin, palauttaa'. Oletuksena on esitetty, että Kostamo on voinut olla paikka, jossa on pitänyt kääntyä takaisin tai muuttaa suuntaa.
Maakuntakirjastojen monihaulla löytyy kaksi teosta, jotka käsittelevät Shindo-venyttelyä, Päivi Järvisen Shindo : rentoutus ja venyttely, Hki : Create amove, 2004, 1 cd-äänilevy (35 min.)+ tekstiliite (16 s.) sekä Shindo kehotyöskentelyopas / Samuli Kinnunen, Kazuko Kuratomi, Hki : Shindo, 2004 (23 s., kuv.). Teoksia ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmissa, mutta niistä voi tarvittaessa tehdä kaukolainapyynnön lähimpään kirjastoon tai lomakkeella kirjaston kotisivun kautta. Lisätietoa aiheesta löytyy seuraavista verkko-osoitteista:
http://www.shindo.fi/
http://www.kurssiyhdistys.fi/opas/kehotyostkentelyopas2004.html
http://paivijarvinen.maanite.fi/sivut/shindo.html
Ensiksi mainittua kirjaa "Electromagnetic Testing" löytyy sekä Teknillisen korkeakoulun että Tampereen teknillisen yliopiston kirjastojen kokoelmista. Tampereella kirja kuuluu kuitenkin vain käsikirjastokokoelmaan, josta sitä ei lainata.
Toista kirjaa "Infrared and Thermal Testing" on kirjastoissa huonommin saatavana. Kirjaa ei näyttäisi löytyvän ainakaan toistaiseksi Suomessa kaupunkien, yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kirjastojen kokoelmatietokannoista. Myöskään pohjoismaisista kirjastotietokannoista ei kirjaa löytynyt, mutta ainakin Englannissa British Libraryn kokoelmissa kirjaa olisi.
Espoon kaupunginkirjaston kaukopalvelun periaatteiden mukaan teoksia joita ei ole Espoon kaupunginkirjastossa tai muissa pääkaupunkiseudun...
En löytänyt mitään tiettyjä lähteitä, joissa olisi nimetty nimenomaan tunnettuja henkilöitä, jotka olivat sotalapsina. Seuraava lista on koottu eri lähteistä:näyttelijä Marjukka Halttunen Näyttelijä Marjukka Halttunen: "En ymmärtänyt, miksi äiti lähetti pois" | Kodin Kuvalehtinäyttelijä Heidi Krohn Lappukaulatyttö | Keski-kirjastot | Keski-Finnakirjailija Heikki Hietamies Heikki Hietamies ja lapsuus pula-aikana | Apumuusikko Juhani Aaltonen, vuorineuvos Martin Saarikangas ja muusikko Lasse Liemola (lähde: Höök: Jotta edes lapset säästyisivät, 2007). Muistaisiko joku lukijamme muita?
Kyseessä on varmaankin vuonna 1985 valmistunut norjalais-brittiläinen sarja Hiidenvirta (alk. Maelstrom).
Kuvailua sarjasta löytyy esim. täältä: http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Hiidenvirta IMDB:ssa: http://www.imdb.com/title/tt0290972/
Vanhojen kirjojen saatavuus on jokseenkin vaihteleva. Joskus syynä saattaa olla se, ettei yksinkertaisesti kirjaa ole ilmestymisaikanaan katsottu kelvolliseksi kirjastoon: menneinä aikoina oli aika tiukka seula siinä, mitä kirjaston kokoelmiin hyväksyttiin. Aikoinaan kirjastonhoitajien ohjenuorana toiminut ”Arvosteleva luettelo suomenkielisestä kirjallisuudesta” 1923 (Valtion kirjatoimisto, 1923) luonnehtii Suen teoksella olevan kirjallisia ansioita, mutta ”[s]opimattomaksi kirjastoihin tekee teoksen kuitenkin ennen muuta siinä esiintyvät räikeät kuvaukset kaikenlaisista julmuuksista ja rikoksista” (s. 126). Luultavasti tuon arvion perusteella teosta ei ole juuri hankittu ilmestymisaikanaan kirjastoihin, eikä siitä ole tullut koskaan uutta...
Mietettä "Istuen saatu ajatus ei ole minkään arvoinen" en sanatarkasti onnistunut Nietzschen teoksista löytämään. Kaksi samanhenkistä ajatelmaa kuitenkin löysin, joihin kysymyksen aforismin voisi ajatella perustuvan. Nämä katkelmat selventävät myös, mihin Nietzsche perustaa näkemyksensä istumalla saatujen ajatusten arvottomuudesta: henki on yhteydessä ruumiiseen, ja aktiivinen henki edellyttää aktiivista ruumista.
Kirjassaan Ecce homo Nietzsche kirjoittaa: "Istua niin vähän kuin mahdollista; ja uskoa vain sellaisiin ajatuksiin, jotka ovat syntyneet ulkosalla vapaassa liikkeessä - silloin kun lihaksetkin viettävät juhlaa. -- Sitkeät istumalihakset - olen sanonut tämän aiemminkin - suoranainen synti pyhää henkeä vastaan." Tässä sitaatissa...
Eettisen kaupan ry tiivistää verkkosivuillaan varsin hyvin vastuullisiin ostopäätöksiin pyrkivän kuluttajan perustavanlaatuisimman ongelman: "Kuluttamisella vaikuttaminen voi kuitenkin olla melko työlästä, sillä monien arkipäiväistenkin tuotteiden tuotantoketjut ovat pitkiä, eivätkä yritykset kerro avoimesti eri tuotantovaiheista." Eetti ja sen kaltaiset muissa maissa toimivat järjestöt vaativat tuotantoketjujen julkistamista ja hinnan määräytymisen avaamista kuluttajille, mutta ainakin toistaiseksi tällainen läpinäkyvyys on suurelta osin toiveajattelua. (Vastuullinen kuluttaminen - Eettisen kaupan puolesta ry)Eetin sivustolta voi vastuullinen kuluttaja kuitenkin löytää käyttökelpoista tietoa ja monia hyviä vinkkejä oikeudenmukaisen...
Arktisen napajään luonnetta kuvaavat osuvasti William R. Andersonin ja Chris Blair, jr kirjassaan Pohjoisnavan alitse: "Yleisesti ottaen totesimme arktisen napajään äärettömäksi, alati liikkeellä olevaksi jäämassaksi, jonka luonne muuttuu lakkaamatta. Toisin paikoin sen muodostavat vain hyvin pienet jääpalaset ja jäähileet -- . Jäämassan valtaosan muodostavat kuitenkin epäsäännölliset jäälautat, joiden koko vaihtelee muutamasta jalasta kymmeneen, viiteentoista jalkaan, mutta harvoin siitä yli."
Kesäisin Pohjoisnapaa ympäröivä merijää sulaa ja kutistuu. Keskimääräisesti jään sulaminen päättyy syyskuun lopussa. Talvisin Pohjoisella jäämerellä jäälautat yhtyvät yhtenäiseksi jääpeitteeksi. Niin kuin Anderson ja Blair antavat ymmärtää, se ei...
Jos tarkoitat Yle Areenassa tällä hetkellä pyörivää kolmoskautta, sen ensimmäisessä jaksossa ei ole varsinaisia erottuvia musiikkikappaleita. Heti toisen jakson alussa autoradiosta kuuluu kuitenkin seuraava kappale:
Come to Me Now / Kevin Morby
Jos kuitenkin puhut Sinner-sarjan ensimmäisen kauden (oli myös aikaisemmin Areenassa) ensimmäisestä jaksosta, uimarantakohtauksessa kuuluva kappale pomppasi laajempaankin suosioon, ja se on tämä:
Huggin & Kissin / Big Black Delta
Voit etsiä ja kuunnella pätkiä ko. sarjan kaikkien kausien musiikista mm. seuraavalla sivustolla:
https://www.tunefind.com/show/the-sinner
Valitse ensin haluamasi kausi (1-3) yläpalkin pudotusvalikosta, jolloin pääset selaamaan kappaleita esitetty...
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi sukupuolenkorjausleikkauksista ei löytynyt valmiina verkosta. Ylellä on pari artikkelia, joista löytyy tietoja sukupuolenkorjausleikkausten määristä. Artikkelissa “Seksuaalinen nautinto säilyy” – Pääsimme ensimmäisinä Suomessa kuvaamaan sukupuolenkorjausleikkausta (26.2.2018) kerrotaan, että vuonna 2003 Suomessa tehtiin kymmenen sukupuolenkorjausleikkausta, kun nykyään vuodessa tehdään 60 leikkausta. Artikkelissa Mieheksi ja takaisin (8.12.2019) (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/08/27-vuotias-nita-katuu-sukupuolensa-korjaamista-mieheksi-toivon-etta-olisi-ollut) taas kerrotaan näin:
Vuosina 2003–2007 [sukupuolenkorjaushoitojen] tutkimusjaksolle hakeutui vuosittain noin 20 täysi-ikäistä potilasta,...
Suomen povata-sana on ilmeisesti takaperoisesti johdettu povari-sanasta. Povari puolestaan tulee ruotsin sanasta spåare, joka on johdos verbistä spå 'ennustaa, aavistaa, tietää ennakolta'.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2 : L-P / (toim. Ulla-Maija Kulonen, SKS, 1995)
Ampuma- ja teräaseiden kanto-oikeuden rajoittamisen alku Suomessa voidaan ajoittaa vuoden 1927 lopulle: 15. joulukuuta annettiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä toimenpiteistä henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvan rikollisuuden vastustamiseksi" (68/1927). Siinä todetaan mm. seuraavaa: "Viime vuosina on tapojen raaistumisesta johtuva rikollisuus lisääntynyt maassamme huolestuttavassa määrässä. Erikoisesti ovat henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset, kuten murhat, tapot ja pahoinpitelyt, käyneet miltei jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Varsinkin kuluvan vuoden aikana on eri puolilla maata tapahtunut runsaasti raakoja veritöitä, joissa tavallisesti on aseena käytetty joko ampuma-asetta...
Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Aamulehteä noin pitkältä ajalta. Sen sijaan Kansalliskirjasto taltioi kaikki suomalaiset painotuotteet, myös Aamulehden. Sen vanhempia numeroita voi käydä mikrokuvattuna lukemassa heidän lehtisalissaan, osoite on Unioninkatu 36, Senaatintorin kulmassa. Ennen kuin menee itse paikan päälle on kuitenkin syytä ottaa heihin yhteyttä sähköpostitse, että he hakevat suljetuista kokoelmistaan tarvittavan aineiston esille. Heillä on omat toimitusaikansa. Sähköpostiosoite, johon asiasta tulee kirjoittaa, on
kk-palvelu@helsinki.fi . Kirjaston kotisivut ovat osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi.
Turun kaupunginkirjaston käyttösäännöissä kielletään ohjelmien asentaminen asiakaskoneille. Kielto perustuu siihen, että työasemien ylläpito kävisi työlääksi, mikäli niille asennettaisiin paljon erilaisia ohjelmia. Myös tietoturvanäkökohdat täytyy tässä kohdin ottaa huomioon. Lisäksi useat ohjelmat vaativat asentuakseen järjestelmänvalvojan oikeuksia, joita ei kirjaston työntekijöillä ole.
Asiakastyöasemien kokoonpanoa ollaan parhaillaan suunnittelemassa uusiksi, ja tässä yhteydessä tullaan harkitsemaan myös ehdottamaasi ohjelmaa tai vastaavaa sovellusta.
C-kasetteja on digitoitu jo pitkään, myös monissa kirjastoissa on tähän soveltuvia laitteita. Kysymyksessä ei mainittu, tarvitaanko tällaisen kirjaston nimeä tai osoitetta, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla näitä kirjastoja on useita. Omasta kirjastosta kannattaa aina aloittaa.
Kysymys C-kasetin luontevasta digitaalisesta muodosta ansaitsee ehkä pienen jälkilauseen. Analogista ääntä voidaan lähteestä (LP, kasetti, kelanauha jne) riippumatta muuntaa ja tallentaa digitaalisesti monella eri teknisellä formaatilla. Ns. häviötön digitointi tuottaa vähintään saman tasoisen äänitteen, kuin on alkuperäinenkin (WAV). Usein kuitenkin ääni-informaation tarvitsemaa tilaa pienennetään kompressoimalla, jolloin tuloksena on häviöllinen tiedosto,...
