Helsingin kaupungin sosiaalihuollon keskusarkistosta löytyi tieto lastenkodista:
Kyseessä on Barnavårdsföreningen i Finland / Kallion lastenkoti joka on toiminut myös 1970- luvulla. Kyseessä ei ole Helsingin kaupungin lastenkoti, vaan kaupunki on ostanut ostopalveluna palveluita.
Helsingin kaupungin lastenkodit 1970-luvulla löytyvät mm. kunnalliskertomuksista, niistä ei löydy lastenkotia Hakaniemestä
1974 s. 253 luettelo Helsingin kaupungin lastenkodeista. Näistä ei näytä mikään sijaitsevan Hakaniemessä https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…;
ja 1971 s. 139-140 lista on sama, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…
1956 Kalliossa ollut Kallion...
Tässä vinkki muutamaan kirjaan. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Hygge : hyvän elämän kirja / Meik Wiking
- Culture shock! Denmark : a survival guide to customs and etiquette / Morten Strange
- The key to happiness : how to find purpose by unlocking the secrets of the world's happiest people / Meik Wiking
- Luon katseen luoteeseen / Hannu Niklander (esseitä Tanskasta ja muista Pohjoismaista)
Varusmiehet ja reserviläiset ovat olleet oikeutettuja käyttämään kasarmialueen ulkopuolella siviilipukua lomalla ja vapaa-aikana 1.1.1967 lähtien, selviää Ruotuväki-lehden artikkelista 8. joulukuuta 1966. Uudistuksen määrännyt Puolustusvoimain komentaja Yrjö Ilmari Keinonen ilmeisesti perusteli muutosta näin: "Asepuku lomalla olevan varusmiehen yllä tuskin lisää hänen sotilaallista kehitystään [...], mutta lomalla on nimenomaan tarkoitus virkistäytyä tiukan sotilaallisen koulutuksen vastapainoksi." (Ruotuväki 19.1.1967)
Sanontaa ei löydy käsiini saamista idiomisanakirjoista tai murresanakirjoista. Myöskään Raamatusta täysin vastaavaa ilmausta ei löydy. Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy kaksi viittausta sanontaan. Vuonna 1935 Vaasa-lehdessä on julkaistu listaus kurikkalaisista sanonnoista, ja joukossa on "Herra mun vereni ja hopiasta huusholli". Vuonna 1939 ilmausta on käytetty Savo-lehdessä tällaisessa yhteydessä: "Ja katso, herra mun vereni: Puolustusministerin selitys vahvistikin Uuden Suomen tiedon".Marttusen sukuseuran verkkosivuilta sanonta löytyy eteläpohjalaisten päivittelyilmaisten joukosta. Siten sanonta saattaisi olla lähtöisin tuolta seudulta, mihin viittaisi myös Vaasa-lehden osuma.Verkkohaun tulosten perusteella...
Sukunimet-opuksessa (Mikkonen, Pirjo ; Paikkala, Sirkka; Otava 2000) kerrotaan seuraavaa:
"Viljo Nissilä on yhdistänyt (1975) tämän itäsuomalaisen sukunimen sanaan utra 'poloinen, raukka, vanha ukko', vrt. Kalevalan "ukko utra". Viron murteissa udres, udris, utris merkitsee 'nopeaa, reipasta' ja 'ahkeraa'. Etelä-Virossa on puolestaan säilynyt udras, gen. utra merkityksessä 'saukko, saarva'."
Kirjastolla ei ole tallessa asiakkaiden lainaushistoriaa. Asiakkaat voivat itse halutessaan tallentaa lainaushistoriansa Helmet-haun omissa tiedoissa, mutta lainaushistoriaan kertyvät vain ne lainat, jotka on tehty sen jälkeen kun lainaushistorian tallentaminen on aloitettu. Helmet-kirjastoissa lainaushistorian tallentaminen on ollut mahdollista keväästä 2007 lähtien.
Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki"....
Don Rosan mukaan Mummo-Ankka syntyi noin vuonna 1855. Oikealta nimeltään hän on Kaino-Vieno (engl. Elvira). Taliaferron ja Karpin sarjakuvissa Mummo-Ankka saapuu uudisasukkaana Pohjois-Amerikkaan. Hänen sanotaan ottaneen osaa intiaanisotiin (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Intiaanisodat). Mummo-Ankka avioitui Hepsu Ankan kanssa ja sai kolme lasta, Aaronin, Doran ja Unton. Aku Ankka, Hannu Hanhi, Sisuvius Ankka ja Touho Ankka ovat hänen lapsenlapsiaan.
Mainintaa Mummo-Ankan ammatista ennen maatilan perustamista en valitettavasti löytänyt. Tuona aikana naisten työssäkäynti oli harvinaista, joten kenties Mummo-Ankallakaan ei varsinaista ammattia ollut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mummo_Ankka
https://www.hs.fi/...
Unto Seppäsen näköispatsas paljastettiin 30.10.1960. Pronssisen 2,7 m korkean (jalusta 0,6 m) patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Viljo Savikurki. Henkilöhahmon vieressä olevasta esineestä ei löytynyt painetttua tietoa.
"Suulliset" lähteet kertovat esineen esittävän kannelta. Kirjailija Unto Seppänen oli kotoisin Karjalan Kannakselta, Kanneljärven Liikolan kylästä. Kannel voisi symboloida kotipaikkaa, sekä kirjailijan "sananhelinää".
Kuva patsaasta löytyy esim. kirjasta Suomen muistomerkit osa 8, Kymi.
Vuodesta 1980 lähtien patsas on lakitettu vapun kunniaksi Kouvolan kieltenopiskelijoiden toimesta.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia, joissa on tietoa keinutuolin rakentamisesta:
Tekniset käden taidot -kirjasarjan osa 3 (sivut 24-31) ja Furniture (sivut 150-153). Molemmat teokset ovat vuodelta 2006.
Kirjastossa on myös lainattavissa Kotiseutujärjestöjen keskusliiton julkaisemia työpiirustuksia erilaisista keinutuoleista. Nimeltä mainitut mallit ovat salolainen malli ja Joensuun malli.
HelMet-kirjastojen kirjastokortin hankkimisessa ei ole olemassa ikärajaa. Alle 15-vuotiaan korttiin tarvitaan kuitenkin täysi-ikäinen henkilö takaajaksi. Takaaja on vastuussa lapsen kortilla lainatusta aineistosta. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/ löytyy lisää tietoja kirjastokortista.
Vuonna 1929 kansakoulunopettajan palkanmuodostukseen vaikutti se, työskentelikö hän kaupungissa vai maaseudulla, ja se, toimiko hän ala- vai yläkoulussa. Myös sukupuoli ja perheellisyys olivat palkkaukseen vaikuttavia tekijöitä.
Vuonna 1929 kansakoulunopettajien palkoista säädettiin joulukuussa 1926 voimaan tulleessa Laissa kansakoululaitoksen kustannuksista (180/1926).
Esimerkiksi kaupunkien kansakoulunopettajien pohjapalkkojen tuli sen 16§:n mukaan olla vähintään seuraavat (paikan kolmiportaisen kalleusluokan mukaan): yläkansakoulun perheellinen opettaja 24 000–26 400, yläkansakoulun perheetön opettaja 20 000–22 400 ja alakansakoulun opettaja 15 000–17 400 markkaa vuodessa.
Ensimmäisestä lapsesta myönnetyn palkanlisän lisäksi...
Tämä laulunpätkä on Marseljeesista (La Marseillaise), Ranskan kansallislaulusta, jonka on säveltänyt Claude-Joseph Rouget de Lisle. Laulun sanoituksesta on useita erilaisia suomenkielisiä versioita. Matti Pesosen sanoituksessa lauletaan: ”Nyt eespäin astu voiton tiellä, sä joukko nuori, pelvoton! Missä lippumme liehuu, siellä Ranskan kunnia turvattu on, Ranskan kunnia turvattu on…” Elokuvassa lauletaan Ranskan kunnian sijasta ”maamme kunnia turvattu on”. Muista suomenkielisistä versioista en löytänyt vastaavaa kohtaa.
Marseljeesin suomenkielisiä sanoituksia (alkusanat / sanoittajan nimi):
”Jo nosta pääsi köyhä kansa” / tuntematon.
”Ken oikeutta puolustaapi” / Edla Saarto.
”Nyt eespäin astu voiton tiellä” / Matti Pesonen.
”Siis eespäin,...
Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin".
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm
Heikki Metsämäen ja Juha Miettisen kirjassa ”Badding : Rauli Somerjoen elämä ja laulut” (Sputnik, 1996, s. 135-136) on kerrottu ”Paratiisi”-laulun syntyhistoriasta. Arja Tiainen, jolta sanat oli tilattu, lähetti Rauli Somerjoelle kaksi kertovaa säkeistöä ja kertosäkeen varustettuna kommentilla: ”saat korjata jos ei mee”. Kirjassa on Tiaisen alkuperäinen teksti ja Somerjoen tekstiin tekemät korjaukset ja lisäykset. Esimerkiksi mainitsemasi kohdan alkuperäisessä tekstissä ”Meri vaahtosi kuin lahden A.” Kolmannen säkeistön Somerjoki kirjoitti itse.Jukka Rajalan kirjassa ”Kaita polku : Rauli Badding Somerjoen tarina” (Kustannusosakeyhtiö Siltala, [2018], s. 120-121) kerrotaan, että Somerjoki soitti Tiaiselle ja pyysi tätä kirjoittamaan...
HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi venäjänkielistä metsästystä käsittelevää tietokirjaa. Aleksei Vinogradovin vuonna 2010 ilmestynyt "Ohota. Bolšaja entsiklopedija" (Minsk 2010) on Tikkurilan kirjaston kokoelmissa, mutta teos on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjavarastosta löytyy aiheesta vanhempi teos "Russkaja ohota. Entsiklopedija", toim. V. Bedel (Moskva, 1998).
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Kirjan on kirjoittanut Tilly Bagshawe.
Sidney Sheldon kuoli vuonna 2007. Sittemmin hänen perikuntansa on valinnut Tilly Bagshawen kirjoittamaan samantyylisiä teoksia, joiden markkinoinnissa käytetään ilmaisua "Sidney Sheldonin". Ensimmäinen näistä kirjoista, Sidney Sheldonin Timanttidynastian perilliset (Sidney Sheldon's Mistress of the game, 2009) oli jatko-osa Sheldonin vuonna 1982 julkaisemalle Master of the game -kirjalle, joka julkaistiin suomeksi nimellä Timanttidynastia. Muut seitsemän sarjan kirjaa eivät ole jatko-osia vaan itsenäisiä teoksia.
Tilly Bagshawen kotisivut: https://www.tillybagshawe.com/sidney-sheldon?pg=1
Sidney Sheldon Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Sidney_Sheldon#Novels_2
Felicity Wood: Ghosting to...
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät molempien mallien työpiirustukset.
Johansson, L., Keinutuoli 'Urjalalainen' : työpiirustus. [S.l.] : [s.n.], 1976
ja
Keinutuoli 'Nakkilalainen', 1980
Osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1254826696&ulang=fin voi tarkastaa niiden saatavuuden asiasanoilla keinutolit ja rakennuspiirustukset (nimeke-laatikon voi muuttaa asiasanalaatikoksi harmaasta nuolesta ja näin hakea kahdella asiasanalla)
Arto Kotilainen on syntynyt Espoossa 1964, käynyt koulunsa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylässä 1983. Samana syksynä hän aloitti opiskelun Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa, mutta kirjoittamisen halu voitti. Syksystä 1986 Arto Kotilainen opiskeli kauppatieteitä Tampereen yliopistossa.
Hän on kirjoittanut viisi kirjaa: Alastoman pojan ääriviivoja (1987 romaani), Ensimmäinen ero (1987 romaani), Epätodellinen kahvitauko (1988 runokokoelma), Rakkain ja surkein yö (1988 novellikokoelma) ja Sulhaspoika (1989 romaani).
Nämä tiedot löysin Kotilaisen tuotannon kansiliepeistä. Voit ehkä kysyä kustantajalta lisää kirjailijan elämänvaiheista. Kotilaisen kustantaja on OTAVA, jonka internet-sivuilta (www.otava.fi)löydät varmaan kustantajan...
