Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Helmet-verkkokirjastosta löytyy mm. seuraavia teoksia, joista löydät tietoa Ilkka Remeksen henkilöstä ja teoksista: Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, BTJ, 2001 sekä Kotimaisia dekkarikirjailijoita 3. BTJ, 2000. Itse Hermes-kirjasta näyttäisi olevan aika vähän arvosteluja. Kirja on nuortenkirja, jonka päähenkilönä on Aaro Korpi -niminen poika.
Voisit yrittää etsiä tietoja Remeksestä hänen kustantajansa WSOY:n sivuilta: http://www.wsoy.fi. Täältä löytyy myös Remeksen itsensä kirjoittama artikkeli teoksestaan: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/letter&id=539&c=/letter. Ilkka Remeksen kotisivut sekä Dekkarinetin ja Wikipedian sivut ovat myös hyviä. Ruumiin kulttuuri -lehdessä...
Monipuoliset ja ajantasaiset nettisivut Timo Parvelasta löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -kirjailijatietokannasta. Sivuilla kerrotaan perustiedot Parvelasta, listataan hänen julkaisunsa ja annetaan tekstinäytteitä. Sivuilla on myös linkkejä kirjailijan kotivulle, hänen haastatteluihinsa ja kirja-arvosteluihin.
Linkki Timo Parvelan esittelyyn Sanojen ajassa löydät tästä osoitteesta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=538&PageConten…
Tämän lisäksi katso myös kustannusyhtiö Tammen nettisivut, jossa kirjailijaesittelyn lisäksi listataan hänen teoksensa, teosten käännökset ja hänen saamansa palkinnot. Löydät sivut täältä: http://www.tammi.fi/kirjailijat/kirjailija/64
Espoon kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla olevista artikkelitietokannoista olen löytänyt seuraavat artikkelit:
Salo, Merja: Zen ja taide. Taide 1973/5
Kalha, Harri: Hiljaisuuden estetiikka. Muoto 1993/4 ss.21-25
Krohn, Inari: Tässä ja nyt: Penti Kaskipuro ja puutarha. Taide 1998/5 ss. 40-41
Teoksia:
Pohdin: filosofinen aikakauskirja 6. toim. J. Varto. Tampere 1992.
Zen-mestari Sesshu ja hänen seuraajansa: japanilaista taidetta 1400-1800 luvulta. Helsingin kaupungin taidemuseo näyttelyluettelo 23.8.-12.11.2000
Hintikka, Juha: Zen, taiteet ja taidekasvatus. Sivulaudatur Jyväskylän yliopisto 1986.
Zenbuddhalaisuudesta on kysytty aikaisemminkin tässä palvelussa. Asiasanalla zenbuddhalaisuus löytyy arkistosta vastaus:
"Alan W. Watts...
Aivan kysymäsi muotoista listaa en valitettavasti tiedä olevan olemassa, mutta vähän vaivaa näkemällä sellaisen voi varmasti rakennella. Esikoiskirjailijoista voit hankkia tietoa esim. heille suunnattujen kilpailujen kautta. J.H. Erkon palkinto (http://www.erkonkilpailu.net/) ja myöhemmin Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto (http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Sanomain_kirjallisuuspalkinto) ovat vuosittain jaettavia palkintoja, jotka on suunnattu nimenomaan esikoiskirjailijoille. Helsingin Sanomat on lisäksi ainakin viime vuosina listannut vuoden esikoisteokset kirjaillisuusjuttujensa yhteydessä, näitä listauksia voisi etsiä heidän verkkoarkistostaan (http://www.hs.fi/arkisto/). Kirjastotietokannoista on myöskin apua, ainakin Turun...
Suomalainen paikannimi kirjassa, toimittanut Sirkka Paikkala ( Gummerus, 2007) kerrotaan saarta ja seurakuntaa kutsutun vielä ainakin 1600-luvulla nimellä Viitasalo. Saaren nykyisiä nimiä ovat Viitasaari ja Vanha Kirkkosaari. Pitäjässä oli aiemmin kolme kirkkoa, jotka sijaitsivat läheisessä Keiteleen saaressa. Seurakunta itsenäistyi 1635 ja nykyinen kirkko sijaitsee Haapasaarella. Viita-nimi esiintyy muuallakin kunnan alueella, kuten esim. Viitajärvi, Viitamäki, Viita-aho ja Viitapuro.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
Useimmissa valokopiokoneissa voi käyttää myös normaalia paksumpaa paperia, joskin raja tulee jossain vaiheessa vastaan ja sellaiset kartongin vahvuiset eivät mene enää läpi. Ota suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jossa tämän kopioinnin todennäköisesti tekisit ja neuvottele asiasta. Useimmiten tulostimet ovat helposti ulottuvilla ja sopiva paperi laitettavissa. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Heikki Poroila
Tällä hetkellä voimassa olevien HelMet-kirjastojen (eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen) käyttösääntöjen mukaan myöhässä palautetusta lasten aineistosta ei peritä myöhästymismaksua. Aikuisten aineistosta myöhästymismaksu on tällä hetkellä 0,20 € / vrk (enintään 6,00 € / kpl).
(Lasten aineisto ei tarkoita lasten kirjastokortilla lainassa olevaa materiaalia, vaan kirjaston tietokannassa lasten aineistoksi määriteltyä materiaalia.)
Myöhässä olevasta teoksesta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, paitsi videokasetista ja DVD-levystä 7 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.
Kirjasto siirtää saatavansa perintätoimiston...
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY...
Päiväkohtainen osakekurssi löytyy kyseisen päivän Kauppalehdestä. Kauppalehti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Myös Kauppalehdestä voi tiedustella, löytyykö kurssi heidän arkistostaan.
Osakekurssien historiatietoja löytyy sekä Kauppalehdestä (10 vuotta taaksepäin) ja nasdaqomxnordic.com (Nokian kurssi vuodesta 1997 alkaen). Valitettavasti nämä eivät sisällä osakekurssien tietoja riittävän kauas taaksepäin, jotta näistä löytyisi kysymäsi päivän kurssi.
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa
Seuraavat kirjat käsittelevät Kaustisen kansanmusiikkijuhlia:
Komulainen, Jorma: Kaustinen soi (Otava, 1983)
Suomela, Aaro: Kaustinen Folk Music Festival (WSOY, 1971)
Kirjat kuuluvat Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmaan. Tässä on linkki kirjaston aineistohakuun, josta voit tarkistaa teosten saatavuuden:
http://lib.vaasa.fi:8080/session7DFBBAB31F6ABFC6D6F192F547D0EC1B/
Kaustisen kansanmusiikkijuhlien verkkosivuilla
http://www.kaustinen.net/festival/page.asp?luokka_id=10&page_id=581
on linkki PowerPoint-esitykseen, jossa on jonkin verran tietoa musiikkijuhlista. Sivulla on myös sähköpostiosoite, jonka kautta voit kysyä tarkempia tietoja aiheesta.
Nimen Janrik alkuperää ei löydy mistään tarkastamistani nimikirjoista, ainoastaan Eeva Riikosen Mikä lapselle nimeksi -teoksesta löytyi arvelu, että nimi voisi koostua Jannesta ja Henrikistä. Ainakin ruotsalaisia Janrikeja löytyy joitakin, nimitilastoista 23, http://www.scb.se/templates/Standard____31245.asp . Internetistä löytyvistä ruotsalaisista nimikirjoista ei löytynyt mitään tietoja Janrikista, http://www.svenskanamn.se , http://www.namnboken.se/ . Asiasta kannattaa tiedustella lisää Kotimaisen tutkimuskeskuksen nimistöneuvonnasta, http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 .
Etunimistä löytyy tietoa mm. kirjoista Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999) ja Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997).
Janniina, samoin kuin nimet Janina, Janiina, Janita, Janika ja Janiika ovat Jani-nimen naispuolisia vastineita. Jani puolestaan on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes.
Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen.
Elisabet on heprealaista alkuperää, ja sen merkitys on 'Jumala on valani' tai 'Jumala antaa avun'. Elisabet-nimen merkitys on suuri katolisessa kirkossa, jossa on useita tämän nimisiä pyhimyksiä. Myös useiden maiden kuningassuvuissa on Elisabet-nimisiä henkilöitä.
Tiedustelin asiaa Valion kuluttajapalvelusta, koska netin kautta ei löytynyt asiasta mitään tietoa. Valiolta vastattiin valitettavasti seuraavaa: Valio Gefilus® mustikkapiimä 1 l HYLA® -mainos on toteutettu tilaustyönä Valiolle tuotantoyhtiön toimesta. Tästä syystä emme valitettavasti osaa sanoa kyseisen mainoksessa esiintyvän miesnäyttelijän henkilöllisyyttä.
Tarkoitettiinkohan tässä eurooppalaisen viitekehyksen kielen taitotasoja A1-C2 merkintöjä yleensä? Opetushallituksen sivuilta löytyy näistä "kielitaidon tasojen kuvausasteikko" (Liite 2): http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutk… Eri kouluasteiden opetussuunnitelmien perusteista voi samalla sivulla tarkistaa, mikä taitotaso on tavoitteena eri kielissä eri asteilla. Kouluaineiden "niminä" A1 on ensimmäinen ala-asteella alkava vieras kieli (useimmiten englanti 3 lk), A2 ala-asteella alkava valinnainen vieras kieli. B1 alkaa yleensä 7. luokalla jne. S2-kielellä tarkoitetaan suomea toisena kielenä.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet siirtyvät yksitellen uuteen järjestelmään maaliskuun loppuun mennessä. Osa kirjastoista käyttää siis vielä vanhaa järjestelmää, osa uutta. Uuteen järjestelmään tehdä lisäksi vielä hienosäätöä siirtymiskauden ajan.
Sivu asiakastulostus.hel.fi pitäisi näkyä suomeksi. Kielen voi valita oikeassa yläreunassa olevasta valikosta, jossa näkyy lipun kuva. Valitettavasti aktivointiviesti, jonka asiakas saa sähköpostilla rekisteröidessään tilinsä, tulee kaikille vielä englanninkielisenä. Suomennos saadaan myöhemmin.
Uudessa järjestelmässä asiakastietokoneille kirjautumiseen ei tarvita enää kirjastokortin numeroa tai sen tunnuslukua. Toisin kuin aiemmin, käyttäjän tallennetut ja...
Kirjailija Hannu Salama on syntynyt 4.10.1936 Kouvolassa. Lisää tietoa Hannu Salamasta löydät suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Kirjastossa on myös kirjoja, joista löydät lisätietoja, esim.:
Tarkka, Pekka: Salama (1973)
Harakka, Timo: Markiisi de Salaman vuodet (1986)
Salama, Hannu: Ihmisen ääni (1978)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 / toimittanut Ritva Haavikko (1980)
Näiden ja muutamien muidenkin Hannu Salamaa käsittelevien kirjojen saatavuuden Hämeenlinnan seudun kirjastoissa voit tarkistaa verkkokirjastostamme kirjoittamalla tarkennetussa haussa asiasanat/aihe –kenttään hakusanaksi...
Varausmaksu kirjautuu asiakkaan tietoihin, kun kirja palautuu johonkin kirjastoon eli varaus ns. nappaa kiinni. Jos varauksen ehtii perua ennen kirjan palautusta, varausmaksua ei mene. Jos taas kirja on palautunut ja varaus napannut kiinni, varausmaksu menee, vaikka varauksen peruisi. 1,50 euron varausmaksu ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa lainauskieltoa (jos maksu on tullut tänä vuonna eikä edellisinä vuosina). Lainauskiellosta kannattaa kysyä suoraan kirjastosta soittamalla, sähköpostitse (kirjasto@kotka.fi) tai käymällä kirjastossa. Maksut voi maksaa mihin tahansa Kotkan kirjastoon. Kun lainauskielto on hoidettu, voi lainata kirjastosta sekä varata ja uusia lainoja Kyyti-verkkokirjastossa.
Täysikasvuisen käärmeen ikää on erittäin vaikeaa arvioida ulkonäön perusteella. Käärmeet luovat nahkansa ja vaihtavat säännöllisesti näennäisen vanhaksi ja kuluneeksi käyneen olemuksensa uudeksi ja kirkkaaksi elämänsä loppuun saakka: uusi nahka ei käy entisiä harmaammaksi käärmeen ikääntyessä. Tämä käärmeiden kyky uudistua onkin monissa kulttuureissa tulkittu syvän symbolisesti.
Käärmeet kasvavat pituutta koko elämänsä ajan, joten vanhat käärmeet voivat olla nuorempia lajitovereitaan kookkaampia. Kasvunopeus kuitenkin hidastuu iän myötä ja lopulta pysähtyy melkein kokonaan, joten idioottivarmaksi käärmeen iänmäärityskriteeriksi ei eläimen koostakaan ole.
Lähteet:
Maailman eläimet . Kalat, sammakkoeläimet, matelijat
Uusi zoo : suuri...
Seppo Wallinin vuonna 1969 ohjaamasta tv-sarjasta Pidättekö ostereista? ei ole tehty tallennetta levitykseen.https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1344828https://finna.fi/Sarja on katsottavissa Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä, joista yksi sijaitsee Keskustakirjasto Oodissa. Kaikki katselupisteet näet alla olevasta listasta.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteethttps://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=pid%C3%A4ttek%C3%B6+ostereista%3Fhttps://rtva.kavi.fi/
