Aapon ja Aappon nimipäivä on 18.12.
Kohtuullisen hyvin toimiva nimipäivähakukone osoitteessa http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php?pvm=&nimi=jenna
Laajakaistaliittymiä sai viime vuonna lainaksi Lahden kaupunginkirjastosta, mutta ei enää tänä vuonna. PHP tarjosi käyttötuen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Lainojen uusiminen liian pian.
Lainojen uusiminen lainauspäivänä on estetty. Samalla on estetty lainan uusiminen toiseen kertaan samana päivänä.Siksi teksti punaisella: uusitaan liian pian.
Käyttösääntöjen mukaan uusia voi 3 kertaa ilman aineistoa. Asikas näkee uusimiskertojen lukumäärän HelMetin Omista tiedoista
Uusperheet mutkistavat perinnönjakoa. Lakikysymykset vaativat aina lain tulkintaa ja sitä taitoa meillä ei ole. Voimme vain suositella lakimiehen puoleen kääntymistä tai hyviä tietolähteitä, joista alla yksi.
http://mangusti.com/supli/MangustiWS?main=Artikkelit&sub=showPage&title…
Asianajajapäivystykset Töölön kirjastossa 18.1. alkaen
18.01.2010 - 31.05.2010
Asianajajien maksutonta neuvontaa maanantaisin klo 17-19.30 Maanantaina 8.2. ei ole päivystystä.
Kaukolainausjärjestelmä on tarkoitettu palvelemaan kansalaisia, joten lähtökohtana on hyödyntää sen mahdollisuuksia, ei estää sen käyttöä. On kuitenkin totta, että osassa kirjastoissa noudatetaan jyrkähköjä sääntöjä, joiden mukaan omista kokoelmista löytyviä ei pyydetä kaukolainaksi. Jotkut eivät myöskään lähetä kaukolainaa, jos aineisto löytyy pyytäjän kirjaston kokoelmista. Sääntöjen taustalla on pyrkimys minimoida postituskuluja, jotka paksujen kirjojen tapauksissa ovatkin melkoinen kustannuserä. Parilla kaukolainalla kun ostaa jo uuden kirjan.
Minusta kannattaa kuitenkin aina yrittää. Selitä omassa kirjastossasi tilanne ja vetoa kiireelliseen tarpeeseen - niin itse tekisin. Ei voi taata, että kaukolainaus onnistuu, mutta yrittämättä ei...
Sanonnan alkuperäismuoto ja -lähde ei valitettavasti selvinnyt, mutta Tommy Hellstenin teoksessa Saat sen mistä luovut : elämän paradoksit painottuu kyseinen ajatus hyvinkin voimakkaasti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaat%20sen%20mist%C3%A4%20luovut__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tyhjän tien paratiisit Tapani Ritamäen ruotsintamana (Paradis ultra light Wahlström & Widstrand, 1992) näyttää olevan ainoa käännös ruotsiksi. Boklaget on kyllä kustantanut toisen Liksomin teoksen, niinikään Tapani Ritamäen kääntämänä, Väliasema Gagarin (Station Gagarin, Boklaget 1988).
Lähteet:
Fennica http://finna.fi
Fili: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Kungliga biblioteket (ks. tietokannat) http://www.kb.se/
Hei,
emme ikävä kyllä ole onnistuneet löytämään Taistelija-nimistä runoa, joka kertoisi Aleksis Kivestä. Olisiko mahdollista, että runo olisi ohjaajanne itse kirjoittama? Tutkimme Kivi-aiheisia runoja, niitä ovat kirjoittaneet mm. Eino Leino, Uuno Kailas ja Otto Manninen, mutta mikään ei ole nimeltään Taistelija. Nämä runot löytyvät Aleksis Kivi - kansalliskirjailija -nettisivulta: http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
(Klikkaa runot esille vasemmasta laidasta)
Myöskään vanhoista työväenaiheisista valikoimista ei löytynyt runoa.
Taistelija-nimisiä runoja on ainakin Ilmari Kiannolla (Ks. Valitut teokset IV, s. 563), mutta siinä ei taida olla kyse Aleksis Kivestä.
Olemme välittäneet kysymyksen...
1900-luvun alkuun sijoittuva Braunin lääkäriperheestä kertova Suomessa Lellikki-nimisenä esitetty televisiosarja oli alkuperäiseltä nimeltään Nesthäkchen ("Kuopus"). Tämä kuusiosainen, alunperin vuodelta 1983 peräisin oleva sarja perustuu väljästi Else Uryn (1877-1943) Nesthäkchen-kirjasarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin. Valitettavasti en onnistunut selvittämään sen tarkkaa esitysajankohtaa Suomessa.
Nesthäckhen-romaaneja ei ole suomennettu. Ainoa suomeksi saatavilla oleva Uryn romaani on vuonna 1924 ilmestynyt Hannu-veitikka (Hänschen Tunichgut).
Hirsirakentamisen tekniikasta Japanista on vaikea löytää tietoja. Muutamat suomalaiset hirsirakentajat toimivat myös Japanissa. Ehkä kannattaisi kääntyä heidän puoleensa.
Tekniikka ja talous -lehdessä on artikkeli suomalaisista hirsirakentajista, jotka toimivat myös Japanin markkinoilla . Artikkelissa mainitaan mm. Anaika, joka valmistaa hirsirakennusten runkopuuosia. Anaikan tuotannossa ova esimerkiksi "mabashirat", ulkoseinän pilarilinjalle sijoitettavat välitolpat, joista on apua maanjäristyksen sattuessa. http://www.anaika.com/en/Company.html
Hirsirakentamisesta maanjäristysalueelle on tehty opinnäyte http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9525/Lakua.Laura.pdf?seque…
Myös Honkarakenne on tehnyt Japaniin hirsirakennuksia,...
Valitettavasti tällaista osoitteistoa tai yhtä yhteistä osoitetta ei ole sellaisenaan olemassa, joskin tiedot kyllä saa kerättyä Kirjastot.fin sivuilta. Palvelu tarjoaa tiedon, mutta sitä joutuu vaivalla esiin kaivamaan. Teoriassa kaikki kirjastot voisi tavoittaa juuri kirjastot.fin sivulle laitetulla mainoksella, mutta eihän se oikeasti niin helppoa ole, koska kirjastojen johtajilla ei ole velvollisuutta lukea mitään tällaisia mainoksia. Ehkä voisi olla järkevää ottaa yhteyttä BTJ Finlandiin, joka on nykyisin osa Booky.fi palvelua, ja kysyä, onko heillä valmiina kirjastojen epostiosoitteistoa ja millä ehdoilla he ehkä sen luovuttaisivat.
Heikki Poroila
Valitettavasti en löytänyt tietoja Arvo Närhestä enkä hänen patenteistaan tai keksinnöistään.
Patentteja ja tavaramerkkejä etsin United States Patent and Trademarks sivustolta. https://www.uspto.gov/ Sieltä löytyvät patentit 1790 alkaen.
Arvoa itseään ja hänen Suomeen tuomia keksintöjään yritin löytää Finna-haulla. Se on Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden tietokanta. https://www.finna.fi/
Sieltäkään en löytänyt tietoja hänestä.
Kenties hänestä löytyisi tietoja Suomen arkistoje perukoilta? https://www.arkisto.fi/
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/asiakaspalvelu
Onnea metsästykseen.
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu, sen toimitettuihin sisältöihin sisältyvät artikkelit ja uutiset ajankohtaisista kirjallisuusaiheista, erilaisiin teemoihin perustuvia kirjahyllyt ja lukuvinkkilistat. Kirjasammon toimituskunta on pieni, joten he kertoivat, että suuriin projekteihn resurssit eivät riitä eikä tämän tyyppinen toiminta kuulu oikein Kirjasammon alaan. En ole ihan varma, etsitkö kustannustoimittajaa tai kirjoittajaa materiaalille, mutta voisit ehkä kysyä Kustannustoimittajien liitosta neuvoa, http://www.kustannustoimittajat.fi/wordpress/. Jos tarkoitat, että sinulla on kirjoja, joita haluat lahjoittaa, voit kysyä kirjastosta suoraan, haluaisivatko he niitä. Jokainen...
Hei!
Merkin tunnistaminen vaatii asiantuntijaa.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella. Heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi ja
teostiedustelut ovat näillä sivustoilla maksuttomia.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös useasta lehdestä löytyy teosarviointi-palstoja, mm. näistä:
Antiikki & Design- lehti
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jonne kyselyn voi lähettää:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Kentien maksullista palvelua löytyy Kauppakamarin HTT-tavarantarkastajilta.
https://kauppakamari.fi/asiantuntijahaku/...
Lapsesi kuulostaa kovalta lukijalta. Sherlock Holmes -kirjoissa ei varmaankaan ole mitään ikäryhmälle sopimatonta. Jos tekstissä tulee vastaan asioita, joita hän ei ymmärrä, vanhemmat varmaankin selittävät. Tapahtumat kuitenkin sijoittuvat viktoriaaniseen aikaan. Lukulistasta päätellen poikaasi kiinnostavat historiaan liittyvät "sopivan jännät kirjat". Tässä joitain mahdollisuuksia :Sherlock Holmes -maailmaan pääsee sukeltamaan myös lastenkirjojen kautta. Englantilainen Ali Standish on aloittanut baskervillen koulu -sarjan, josta ensimmäinen osa Outoja tapauksia Baskervillen koulussa on käännetty suomeksi (Tammi, 2024). Kirja kertoo Arthur-pojasta, jolla on poikkeukselliset päättelytaidot ja joka pääsee niiden avulla erityisellä...
Finnasta löytyy yksi kuva kirkko-ohjaksista. Se on putkilomainen pirtanauha. Pirtanauhoihin löytyy joitain ohjeita, mutta juuri kirkko-ohjaksien (tai kirkonohjaksien) ohjeita ei löytynyt.Finna.fi: Kirkko-ohjakset (kuva) https://finna.fi/Record/lahdenmuseo.lkm-32465?sid=4998373595
Hei!
Valitettavasti lainaustietoja ei saa takautuvasti tietoon. Tällä hetkellä voit laittaa verkkokirjastossa omissa tiedoissa ruskin kohtaan lainaushistorian säilytys, joka kerää tästä hetkestä eteenpäin lainahistoriaasi. Valitettavasti tästäkään ei ole nyt juurikaan hyötyä, koska olemme vaihtamassa kirjastojärjestelmää 31.8. alkaen ja sen myötä kaikki kerätyt lainahistoriat poistuvat muistista.
Jos nyt päätät ruveta keräämään tietoa, niin tässä pääkäyttäjämme ohje tämän historian siirrosta suosikkien kautta uuteen järjestelmään ennen 31.8.
"Yksi kirjastojärjestelmänvaihdon seurauksista on valitettavasti se, että asiakkaan lainahistoria katoaa Finna-verkkokirjastosta. Lainahistoriaa ei saa siirrettyä järjestelmien...
Kollega ehdotti Otavan Tyttöjen kirjasto -sarjan kirjoja. Niissä oli ainakin 1960-luvulle asti vihreät selkämykset, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…;Toinen ehdotus on 'Vihreä kirjasto'? Ainakin Fennica-haulla sillä saa näkyviin nuortenkirjoja, joita itsekin luin 60-70 - luvulla, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tarkoitat varmaan Tyyliharjoituksia -nimistä kirjaa, jonka on kirjoittanut ranskalainen Raymond Queneau. Alkuteos on ilmestynyt jo 1947, suomeksi saimme tämän riemastuttavan opuksen v. 1991 Pentti Salmenrannan suomentamana ja Otavan kustantamana. Sama tarina on kerrottu 99 eri tavalla, esim. komediana, oodina, virallisena kirjeenä, hoonolla soomella. Teoksen saatavuuden näet käyttämäsi kirjaston nettisivuilta.
