Liskojen saalistukseen kuuluu usein suussa olevan saaliin voimakas ravistelu. Edestakainen liike lienee toimituksen tärkein osa, ei niinkään saaliin hierominen maata vasten. Jos liskon saaliina on perhonen, ravistelemalla se saa siivet irrotettua ennen nielemistä. Jostakin syystä liskot kuitenkin ravistelevat myös sellaista ravintoa, jossa ei ole ennen ruokailua poistettavia osia. Kyseessä voi olla pelkkä saalistukseen liittyvä refleksi tai sitten ravistelusta on eläimelle jotakin hyötyä saaliin lamaannuttamisessa.
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
Voit uusia lainasi Kirkes-kirjastojen verkkopalvelussa. Voit myös ottaa yhteyden suoraan Järvenpään kirjastoon. Verkkokirjasto ja kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä:
https://kirkes.finna.fi/
https://kirkes.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86098
Englanninkielinen lause "On Monday he ate through one apple" on suomennettu "Maanantaina se söi reiän läpi omenan" (suom. Kaija Pakkanen). Kirja luetaan kokonaisuudessaan suomeksi esimerkiksi alla olevalla YouTube videolla.LinkitSiinan TaikaStudio/Siinan SatuSohva: Pikku toukka paksulainen https://www.youtube.com/watch?v=fMjS1C70nJYAnimaatiosatu englanniksi (The very hungry caterpillar): https://www.youtube.com/watch?v=Jr-SJj29Oxg
Asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta ennenkin. Arkistosta löydät linkit. Kirjoita hakuruutuun sana kansallispuvut.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Paavo Rintala: Paasikiven aika
Matti Rönkä: Eino
Olavi Pellonpää: Junantuomat
Kalle Päätalo: Myrskyn jälkeen
Mauri Paasilinna: Roihankorpi
Veikko Huovinen: Koirankynnen leikkaaja
Raimo J. Kinnunen: Anna ja Johannes
Pentti H. Tikkanen: Mehtäläiset
Anni Korpela: Myrksyn jälkeen
Liisa Keitaanpää: Sotakorvaustyttö
Raija Oranen: Valkea talo jokivarressa
Varmasti löytyy enemmänkin. Voit Helmetissä laittaa sanahakuun kaunokirjallisuus Suomi 1940-luku, niin saatat löytää lisää mielenkiintoisia kirjoja. Voit hakea myös sellaisilla hakusanoilla kuin sodanjälkeinen aika tai jälleenrakentaminen.
Ruijanreitistä on tietoa esimerkiksi Erkki Liljan julkaisuissa:
Erkki Lilja: Ruijanpolku : valtareitti Jäämerelle.
Julkaisussa: Raito. - 2008. - Rovaniemi : Lapin maakuntamuseo, s. 39-41
Erkki Lilja: Perämereltä Petsamoon : väläyksiä liikennehistoriasta.
Julkaisussa: Jatuli. - 29. - Kemi : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys, 2006, s. 193-215
Erkki Lilja: Tunturien yli Jäämerelle : kertomuksia Lapin teiltä ja vähän vierestäkin. - [Rovaniemi] : Väylä, 2016
Teos koostuu asiakirjoista ja matkakertomuksista 1800-1900-luvuilta, ja tekijän omista kirjoituksista.
Erkki Lilja: Jäämerenkäytävä : näkijöitä, tekijöitä, kulkijoita, salaisia suunnitelmia. - Rovaniemi : [Erkki Lilja], 2013
Kirjoja aiheesta suomalaiset Jäämeren rannalla:
Samuli Paulaharju...
Vaasan alueella sinun kannattaa katsoa Internet-aineistohakua osoitteessa http://lib.vaasa.fi:8080
Kohtaan aihe/kohde voit kirjoittaa joko lukutaito tai kirjoitustaito; materiaaliksi valitse cd-rom; kieleksi suomi ja kirjastoksi Vaasa. Esimerkiksi asiasanalla lukutaito saat tulokseksi yhdeksän romppua:
HESSU KISSAN AAKKOSTARINAT , KALLEN KUVITUSTALO , LAIVAKATIN MATKASSA , LILLIN JA LASSEN SEIKKAILUT , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : KIRJAIMISTA SANOIKSI 1 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : SANOISTA LAUSEIKSI 2 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : LAUSEISTA TARINOIKSI 3 , SANA-HIIRI , VELHOKISSA KLORIDI KLAVIATUURI JA KADONNEET AAKKOSET.
Samalla pystyt myös katsomaan, onko haluamaasi romppua saatavilla tällä hetkellä jossain kirjastossa.
Molemmat kirjat ovat aivan uusia, eikä niitä ole ilmestynyt HelMet-verkkokirjastoon vielä yhtään kappaletta. Siksi niitä ei pysty vielä varaamaankaan. HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä näen, että kirja on aivan vastikään saapunut tukkutoimittajalta, mutta kirjat täytyy vielä käsitellä lainauskuntoon ja viedä rekisteriin ennen kuin niitä voidaan antaa lainattaviksi. Varmasti kirjat ovat tulossa aivan piakkoin lainattaviksi. Kannattaa seurata HelMet-verkkokirjastoa. Kun ensimmäinen kappale kirjaa ilmestyy sinne, varauksen pystyy jo tekemään.
Voisiko kyseessä olla Veera Lahtisen teos "Ja tästä ei sitten puhuta"? Kirja on julkaistu vuonna 2001 ja sen kustantaja Like kuvailee kirjaa sanalla tosikertomus.
Olemme etsiskelleet tiedustelemaasi ohjelmaa Suomen yleisten kirjastojen yhteisen tietolistan avulla.
Eräs vastaaja arvelee vastauksessaan näin:
"Tuli mieleen Sinisen talon nalle (bear in the big blue house). Voisiko olla tämä? En muista onko siinä kissaa, mutta nalle ja kuu ja muita eläimiä. Kuulla on silmät ja suu ja se laulaa nallen kanssa. Youtubesta löytyy pätkiä: http://www.youtube.com/watch?v=ofmQXEB_Hvo "
Muita vihjeitä emme saaneet. Toivottavasti Sinisen talon nalle on etsimäsi ohjelma.
Tarkoitat ehkä Marlo Morganin kirjaa: Viesti oikeiden ihmisten maailmasta.
Kertoo terveydenhoitajasta, joka lähtee Australian aboriginaalien pariin elämään.
Maanmittauslaitos vastasi tähän kysymykseen kertomalla, että Laatokan vesialue oli jaettu kuntiin, kuten muukin Suomi jaettiin 1700-1800 -luvuilla kylittäin.
Maanmittauslatoksen Internetsivulta pääsee katsomaan myös Karjalan karttoja osoitteessa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/
Sieltä löytyy myös heidän asiakaspalvelunumeronsa.
Parnasso on lainakappaleena Rikhardinkadun kirjastossa (säilytetään 7 vuotta). Nro 3/2012 on siellä nyt hyllyssä. Voit tehdä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi) tai soittaa Rikhardinkadun kirjastoon (puh. 31085908) ja siellä tehdään varaus. Voit noutaa lehden sitten haluamastasi helmet-kirjastosta. Pysyvästi Parnassoa säilytetään Pasilan kirjastossa, jossa se on luettavissa (ei kotilainaan)
Kaikki suuret ja keskisuuret kustantajat julkaisevat lastenkirjoja, kuten Otava, Tammi, WSOY, Gummerus, Karisto, Teos. Pienemmistä kustantajista ainakin seuraavat: Lastenkeskus, S&S, Reuna-kustannus, Pieni karhu, Nordbooks, Myllylahti, Kustannus-Mäkelä.
Yleiset kirjastot (kirjastot.fi) ovat listanneet kustantajia sivulleen. Sieltä voit katsoa lisää: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Helmet-kirjastoissa näyttää tosiaan olevan kovin vähän berbereitä koskevaa aineistoa. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastosta, mm. Kaisa-talosta, löytyy jo huomattavasti enemmän. Lisäksi on mahdollista tilata aineistoa kaukolainoiksi esimerkiksi muista Suomen tieteellisistä kirjastoista, mikäli jotakin nimekettä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Ymmärrettävästi aika suuri osa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta on ranskankielistä, mutta kyllä myös mainitsemillasi kielillä löytyy useita nimekkeitä.
Sinun kannattaa selata läpi ne aineistot, jotka saat esiin hakusanalla "berberit" Melinda-tietokannasta:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX518PYUR6BILPEVTER7KQGLFTMCD1YYGT28PRP8XC3JI7UHR6-04776?func=short-jump&...
Niiden kommenttien perusteella, jotka Davies aikanaan itse antoi BBC:lle osuudestaan olympialaisten päätösseremoniaan, kyseessä oli vain lyhyehkö matka jostain lavan läheltä yhdessä Lontoon mustista takseista. Daviesin mukaan järjestäjillä oli useita vaihtoehtoisia ideoita hänen kuljettamisekseen esiintymislavalle - yksi niistä oli laskea hänet lavalle vaijerin varassa nostokurjella. Lopulta kuitenkin päädyttiin hieman maanläheisempään ratkaisuun - ja miksei myös paremmin tilanteeseen sopivaan: toisin kuin nostokurki, taksi mainitaan Waterloo sunset -kappaleen sanoituksessa ("Taxi light shines so bright").
Petra Saarniston artikkelissa Hirvonen, Härkönen, Kokko ja moni muu (Kielikello 3/2021 https://www.kielikello.fi/-/hirvonen-h%C3%A4rk%C3%B6nen-kokko-ja-moni-m…) sanotaan näin:
"Sukunimistössämme on myös kaksiosaisia eläimen nimityksen sisältäviä nimiä, kuten Haukijärvi ja Lohilahti. Ne pohjautuvat ‑la-loppuisten nimien tapaan yleensä talonnimiin tai muihin paikannimiin."
Digi- ja väestöviraston Nimipalvelusta voit tarkistaa sukunimen lukumäärän (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/)
Sukunimi.info -sivulla (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index.html) voit saada lisätietoja nimestä. Sivulla ei kuitenkaan ole merkattu lähteitä tiedolle. Jokaisen sukunimen kohdalla löytyy kuitenkin melko kattava linkkikokoelma, jotka...
Keskiaikaista epiikkaa löytyy äänitteinä suomeksi hyvin heikosti. Suomen kirjastojen valikoimista löytyy tällä hetkellä vain Celia-kirjaston äänikirjoina Eddan sankarirunot ja Canterburyn tarinoita. Muilla kielillä löytyy esimerkiksi englanniksi Seamus Heaneyn lukema käännös Beowulfista ja Danten The Divine Comedy. Jumalaisesta näytelmästä on saatavilla alkukielellä myös ensimmäinen osa L'Inferno di Dante.
Ronald Erle Grainerin säveltämä Maigret Theme on suomennettu nimellä "Mies Ja Piippu". (Sanoittajana Saukki, sovitus Esko Linnavalli.) Laulua on esittänyt ainakin Helena Siltala. Myös Esko Könönen on levyttänyt kappaleen, Maigret Theme nimisenä. Kappaleen hanurinuottia ei löydy mistään saatavilla olevista nuottihakemistoista eikä pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta. Myös maakuntakirjastojen sekä Sibelius-Akatemian tietokannat on tarkistettu. Kappale voi tietenkin löytyä jostakin vanhasta nuottikokoelmasta, joka on hankittu kirjastojen kokoelmiin ennen kuin yksittäisten kappaleiden vieminen aineistorekistereihin aloitettiin. Olemme käyneet läpi paikalla olevan hanurinuottikokoelmamme, eikä kappaletta valitettavasti löydy.
