Jacqueline Carrol esiintyy kirjoittajana Eric Cohenin ja Tonya Hurleyn televisiosarjaan perustuvassa kirjasarjassa So little time: Mary-Kate Olsen & Ashley Olsen. Internetistä tai kirjaston hakuteoksista ei kyseisestä kirjailijasta löydy henkilötietoja. Sarjakirjojen kirjailijan nimen taakse voi kätkeytyä useampi samalla nimellä kirjoittava henkilö tai joukko erinimisiä kirjoittajia.
Ainakin osoitteessa http://www.filmifriikki.fi on myynnissä elokuvajulisteita, iso koko näytti olevan 70 x 100 cm. Muita elokuvasivujen osoitteita löydät, kun haet esim. Altavistasta (http://www.altavista.com) sanalla elokuvajuliste*
Englanninkielisistä dekkareista kieleltään helppoja voisivat olla ainakin perinteiset dekkariklassikot kuten Agatha Christien dekkarit, Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -kirjat tai amerikkalaisen Rex Stoutin Nero Wolfe -kirjat.
Meillä on tarjolla myös englanninkielisiä kirjoja myös easy reader -kirjoina. Jos etsit Helmetistä hakusanoilla JÄNNITYSKIRJALLISUUS HELPPOLUKUISET ja rajaat hakutuloksen englanninkielisiin kirjoihin, saat listan jännityskirjoista, joiden kieltä on helpotettu.
Voi kokeilla lukea englanniksi samojen sarjojen kirjoja, joita on lukenut myös suomeksi. Mankellia ja Nesbøta on käännetty myös englanniksi. Silloin lukemista voisi helpottaa se, että tuntee kirjojen henkilöt ja ympäristöt jo valmiiksi.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, mikä on lähikirjastosi, joten on vaikea tietää, onko kuntasi kirjastolla eri toimipisteitä tai yhteistyötä lähikuntien kanssa kirjatoimituksissa (niinkuin esim. pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa). Jos näin on, voi materiaalia kirjastojen välillä toimittaa joko tilaamalla puhelimitse lähikirjastoosi tai varaamalla aineisto sinne.
Jos haluat tilata kirjan, jota ei löydy omasta kunnankirjastostasi, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastoosi, joka sitten tilaa kirjan toisesta kunnasta. Kaukolainapyynnön hinta vaihtelee kunnan mukaan, joten Sinun kannattaa kysyä sitäkin lähikirjastostasi. Voit myös etsiä näitä tietoja kuntasi kirjaston kotisivulta (jos sellainen on tehty),...
Kaikille kirjailijoille on yhteistä se, että he ovat kirjoittaneet kirjoja koulumaailmaan sijoittuvaan Lizzie McGuire – kirjasarjaan.
Kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan. Suomessa Sanoma Magazine kustantaa kirjoja. Tv-sarjalla on omat kotisivut osoitteessa
http://en.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire. Sivuilta löytyy myös lista sarjassa ilmestyneistä kir-joista http://en.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire_books. Suomeksi Lizzie McGuire -sarjan kirjo-ja on ilmestynyt tähän mennessä 23 kappaletta.
Lisa Banim on kirjoittanut seuraavat osat:
Yksityisetsivä McGuire 2004
Tiedeleirin tapaus 2005
Älykkötytön arvoitus 2005
Operaatio ihastus 2006
Suuri koirajahti 2006
Kuka vainoaa Katea? 2007
Kirsten Larsen on...
Suomalainen paikannimi kirjassa, toimittanut Sirkka Paikkala ( Gummerus, 2007) kerrotaan saarta ja seurakuntaa kutsutun vielä ainakin 1600-luvulla nimellä Viitasalo. Saaren nykyisiä nimiä ovat Viitasaari ja Vanha Kirkkosaari. Pitäjässä oli aiemmin kolme kirkkoa, jotka sijaitsivat läheisessä Keiteleen saaressa. Seurakunta itsenäistyi 1635 ja nykyinen kirkko sijaitsee Haapasaarella. Viita-nimi esiintyy muuallakin kunnan alueella, kuten esim. Viitajärvi, Viitamäki, Viita-aho ja Viitapuro.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
Useimmissa valokopiokoneissa voi käyttää myös normaalia paksumpaa paperia, joskin raja tulee jossain vaiheessa vastaan ja sellaiset kartongin vahvuiset eivät mene enää läpi. Ota suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jossa tämän kopioinnin todennäköisesti tekisit ja neuvottele asiasta. Useimmiten tulostimet ovat helposti ulottuvilla ja sopiva paperi laitettavissa. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Heikki Poroila
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY...
Päiväkohtainen osakekurssi löytyy kyseisen päivän Kauppalehdestä. Kauppalehti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Myös Kauppalehdestä voi tiedustella, löytyykö kurssi heidän arkistostaan.
Osakekurssien historiatietoja löytyy sekä Kauppalehdestä (10 vuotta taaksepäin) ja nasdaqomxnordic.com (Nokian kurssi vuodesta 1997 alkaen). Valitettavasti nämä eivät sisällä osakekurssien tietoja riittävän kauas taaksepäin, jotta näistä löytyisi kysymäsi päivän kurssi.
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa
Paras lähde tutkimukseesi on Suomen Sukututkimusseura ja etenkin sen HisKi-tietokanta, johon on tallennettu Suomen seurakuntien väestötietoja, kts.
http://www.genealogia.fi/historia/
Tietokanta ei ole vielä kattava, mutta sitä täydennetään jatkuvasti. Mikäli et löydä etsimiäsi tietoja sieltä, kannattaa myös käydä läpi Sukututkimusseuran sivuille koottuja yhteystietoja tutkijoista, joilla voisi olla käytössä tarvitsemaasi aineistoa.
eMagz palvelu toimii vain kirjastoissa.
Siihen ei silloin tarvitse kirjautua sisään, riittää, kun klikkaa kaupunkikohtaista linkkiä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Palvelussa voi yhtä lehteä lukea korkeintaan kolme asiakasta.
Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin (Eerikinkatu 4) tulee vuonna 1999 131 erilaista sanomalehteä. Ulkomaisia säilytetään kolme kuukautta. Kotimaisten säilytysajat vaihtelevat puolesta vuodesta hamaan ikuisuuteen. Myös säilytysmuodot vaihtelevat: sanomalehtiä on mikrofilmattuina, sidottuina ja irtonumeroina.
Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna vuodesta 1905. Mikrofilmit ja niiden lukulaitteet sijaitsevat Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa (Linnankatu 2, 2. krs). Mikrofilmikopion hinta on 2 mk. Julinin lehtisalissa Turun Sanomia säilytetään yksi vuosi irtonumeroina (valokopion hinta 1 mk) sekä sidottuina lehtinä 10 vuotta (sidottuja lehtiä ei voi kopioida).
Turun kaupunginkirjastoon tulevat sanoma- ja aikakauslehdet löytyvät...
Pelkästään antamiesi tietojen pohjalta rahan arvoa ei voi määritellä. Vanhan rahan arvoon vaikuttaa lyöntivuoden lisäksi esimerkiksi rahan kunto.
Sinun kannattaa kääntyä alan asiantuntijoiden puoleen. Internetistä löydät Suomen Numismaatikkoliiton sivut http://www.numismaatikko.fi ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut http://www.snynumis.fi.
Nurmijärven kirjastossa on Fred Reinfeldin kirja Catalogue of the world's most popular coins, josta saattaisi olla sinulle apua.
Tarkkaa tietoa Suomessa asuvista ja hengissä olevista Jenna-nimisistä ei ole tarkkaa tietoa saatavilla, mutta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jenna-nimisiä on väestötietojärjestelmässä noin 11 647. Luultavasti heistä suurin osa asuu Suomessa ja on myös vielä hengissä, sillä suurin osa on annettu 1980-luvulta alkaen, ja sitä varhaisempia Jennoja on vain muutamia kymmeniä.
Kirsti Manninen on syntynyt Seinäjoella 22.10.1952 ja asuu nykyisin Mäntsälässä. Hän on kirjailija ja kirjallisuudentutkija ja toiminut Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuodesta 1988. Hän on kirjoittanut lastenkirjoja ja tietokirjoja sekä Enni Mustosen nimellä romanttisia romaaneja.
Lisätietoa löytyy lähteinä käytetyistä teoksista,
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003.
Suomalaisia kirjailijoita, 2004.
lehtiartikkeleista,
Tarkka-Tierala, Hannele: Kirsti Manninen rakensi tornin arjen yläpuolelle, ET-lehti 12/2002 s. 6-9
Salovaara, Erja: Kirsti Manninen on iloinen heimopäällikkö (Näin meillä eletään)Kotiliesi 20/1998, sivut 12-15, 132
ja Internet-sivuilta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=1482&lang=FI...
Tasavallan presidentin palkkiosta kerrotaan sivulla:
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/
Presidentin palkkio (126 000) on verovapaata tuloa, ks. laki tasavallan presidentin palkkiosta, 1152/2011:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111152
1 §
Vuotuinen palkkio, jonka tasavallan presidentti saa toimestaan, on 126 000 euroa. (15.3.2013/215)
Presidentillä on lisäksi asunto valtion talossa, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta palkataan valtion varoilla.
2 §
Presidentin palkkio ja asuntoetu ja muut edut ovat verovapaat.
Em. säädökseen liittyy hallituksen esitys HE 35/2011:
https://www.eduskunta.fi/FI/...
Epäselvyydet palkkauksessa, vuosilomassa, lomauttamisessa, irtisanomisessa jne. saatetaan ensin työnantajan tietoon. Jos työntekijä ei mielestään ole saanut työnantajalta kaikkia hänelle kuuluvia palkkoja, hänen on pyydettävä työnantajaltaan palkanmaksun oikaisua.
Jos saatavien suoritus viivästyy, työntekijällä on oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästymiskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.
Mikäli työnantajan asiaan ottama kanta ei tyydytä voivat järjestäytyneet työntekijät antaa asiansa luottamusmiehen hoidettavaksi.
Jos työntekijä ei kuulu ammattiliittoon, hän voi hakea saataviaan yleisessä alioikeudessa nostamallaan kanteella. Kanne on hänen itsensä pantava vireille. Tämä...
Helsingin kaupungin, mm. kirjastojen, kesätöiden haku käynnistyy tammikuussa viikolla 3. Lisää tietoa helsinkirekry.fi-sivulta:
https://www.hel.fi/rekry/fi/ura-kaupungilla/
Espoon ja Vantaan kaupunkien kesätyöpaikat tulevat myös hakuun alkuvuodesta. Tietoa Espoon ja Vantaan sivuilta ja espoonrekry.fi - ja vantaarekry.fi-sivuilta tammikuuhun mennessä:
https://www.tyonhaku.espoo.fi/OpenJobsInternet.asp?L=1&IE=2&Z=E
https://www.espoo.fi/fi-FI/Tyo_ja_yrittaminen
https://www.tyonhaku.vantaa.fi/
https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tyo_ja_elinkeinot/vantaa_tyonantajana
Ensimmäiseksi sinun kannattaa mennä oman kotipaikkakuntasi kirjaston musiikkiosastolle ja
ja katsoa mitä sieltä löytyy. Internetin kautta voit etsiä kirjastoissa olevia nuotteja
Finna.fi:n kautta kohdasta maakuntakirjastot. Jos kiinnostavaa aineistoa löytyy muualta kuin kotikuntasi kirjastosta, voit todennäköisesti kaukolainata nuotteja kirjastosi kautta.
Verkosta nuotteja löytyy Makupalat.fi:stä, Nuotit, https://www.makupalat.fi/fi/k/125672/hae?category=125685&sort=title&ord…
ja Musiikkikirjastot.fi:stä, Nuotteja netistä, https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/nuotteja-netista/.
