Voit hakea kotiäitiydestä tehtyjä tutkimuksia Lindasta, korkeakoulukirjastojen yhteisluettelosta. Valitse hakukriteeriksi asiasana ja kirjoita hakusanaksi kotiäidit. Tuloksena on 60 teosviitettä. Kun tarkastelet teoksista saatavia koko viitteitä, voit löytää muita sopivia asiasanoja hakua varten (esim. äitiys, kotityö, naisen asema, perhe-elämä). Lisäksi voit hakea aiheesta lehtiartikkeleita esim. Artosta tai Aleksista. Artosta asiasanahaku kotiäidit antaa 31 viitettä ja Aleksi 67 viitettä.
Yliopistokirjastojen materiaalia saa tilattua kaukolainaksi omaan kotikirjastoon.
Kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon hakusanoiksi Elina ja etunimet saat aiemmin annetut vastaukset, joissa kerrotaan myös nimen alkuperästä.
HelMet kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Lääketieteen termit, Duodecimin selittävä suursanakirja, Duodecim 2007.
Hervonen, Antti, Hoitoalan sanasto, Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo 2000.
Hopkins, Maritta, Englannin keskeistä sanastoa lääketieteen opiskelijoille, Tampereen yliopisto 1993.
Pääkaupunkiseudun yhteishausta plussasta löytyi seuraavat uskottomuutta käsittelevät tietokirjat: Eskapa, Shirley: Toinen nainen - ystävä vai vihollinen?, Otava 1985; Leppänen, Seija: Kävelevä sisällissota, Uusi tie 1999; Kontula, Osmo: Intohimon hetkiä, WSOY 1997; Mazzarella, Merete: Uskottomuuden houkutus, Kirjayhtymä 1997; Kaunokirjallisuuden puolella toisena naisena/miehenä olemisen ja uskottomuuden aihetta on käsitelty laajasti. Tässä joitain viitteitä: Kilpinen, Inkeri: Miehelläni on toinen nainen, Kirjayhtymä 1992; Koivisto, Sesse: Kevät tuli elokuussa. Otava 1997; Koivosto, Sesse: Säröjä lasitalossa, Karisto 2000; Mead, Juliette: Kaupunkirakkautta, Otava 2000; Wiazemsky, Anne: Hymni rakkaudelle, WSOY 1998; Laine, Sirkka: Myrtti,...
Lukki-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan: "Kirjastokortin katoamisesta sekä nimen ja yhteystietojen muutoksesta on ilmoitettava välittömästi mihin tahansa Lukki-kirjastoon. Asiakas on vastuussa kadonneella kortilla lainatusta aineistosta ja kortin muusta käytöstä siihen asti, kun katoamisilmoitus kirjastoon on tehty."
https://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjastojen-kayttosaannot/
Kirjastokortin voi ilmoittaa kadonneeksi myös lapsi. Kirjaston henkilökunta varmistuu lapsen henkilöllisyydestä kelakortilla tai muilla tavoin.
Kirjastokorttia ei poisteta, mutta se lukitaan. Silloin kukaan ei voi käyttää sitä väärin.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden ohjeiden mukaan varauksia voi tehdä yhden kerrallaan, mutta uuden varauksen voi tehdä, kun tulee käyttämään varaamaansa aikaa. Kaikki ohjeet löydät täältä:
https://varaus.lib.hel.fi/help
HelMet-kokoelmassa ei näytä olevan yhtään sellaista nuottia, jossa Charles Dumontin sävellys "Non, je ne regrette rien" olisi nimenomaisesti klarinetille sovitettuna. Laulusta on kuitenkin tarjolla 19 erilaista nuotinnettua versiota, joista uskoisin löytyvän myös klarinetille soveltuvan melodian. Suuren toivelaulukirjan osassa 16 on laulusta ainakin helpohko sovitus. Suosittelen tutustumaan näihin vaihtoehtoihin (haun voi tehdä tällä järjettömän pitkällä linkillä http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tNon%2C+je+ne+regrette+rien+%2…)
Pharrell Williamsin kappaleesta "Happy" ei siitäkään ole erityistä klarinettisovitusta, mutta kaksi suhteellisen helppoa nuotinnosta kuitenkin (http://luettelo.helmet.fi/record=b2149905~S9*fin ja http://...
Emme onnistuneet löytämään tällaista runoa. Koira esiintyy kyllä useammassakin Elina Vaaran runossa, ainakin kokoelmassa Suru on kaksikin koirarunoa ja kokoelmassa Radanvarren fuuga on Pieni legenda -niminen runo, jossa on koira ja enkeli.
Valitettavasti en noilla tiedoilla löytänyt vain tv ohjelmaa. Monet Norjan television keskusteluohjelmat vaikuttavat melko sovinnollisilta, enkä osannut valita sopivinta. https://tv.nrk.no/sok?q=talk+show
https://kampanje.com/medier/2018/09/lindmo-skavlan-talkshow-krig/
Norjassa on kyllä ollut paljon puhetta "ei kiusaamiselle" -aiheesta. Varsinkin Radiota ja TV:tä on kritisoitu kiusaamisen viihteellisestämisestä. Ehkä kyse on sellaisesta?
Norjan television keskusteluohjelmat saattavat vaikuttaa suomalaisesta sovinnollisilta, sillä keskustelukulttuuri korostaa eri asioita. "Suomalaiset korostivat norjalaisessa kommunikaatiotyylissä sellaisia piirteitä kuin rehellisyys, konsensushakuisuus ja suhdekeskeisyys" https://www....
Kyllä niitä on. Seuraavassa muutama esimerkki:
Etelä- ja Keski-Amerikassa elää harpyija-lintu, jolla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian siivekkäillä hengettärillä.
Karvaton Sfinkx-kissa on saman niminen kuin egyptiläisen ja kreikkalaisen mytologian sfinksit.
Lampipolyyppi Hydralla on sama nimi kuin kreikkalaisen mytologian Hydra-hirviökäärmeellä.
Lisää esimerkkejä löydät seuraavalta sivustolta: https://www.atlasobscura.com/articles/9-creatures-so-unfathomable-they-re-named-after-monsters
Helmet-aineiston hakulaatikko ei ole kadonnut. Sen päälle oli joutunut harmaa 0ohjelaatikko, jonka voi sulkea ruksista painamalla. Hakulaatikko aukeaa, kun klikkaat tai näpäytät suurennuslasin kuvaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Samoja uusia runoja sanoi kirjoittavansa Pablo Neruda:"Vastaan lehtimiehen toiseen kysymykseen. Kuten menneinä vuosina, aion tänäkin vuonna julkaista kirjan. ––– Mistä siinä kerrotaan? Mitä voisin vastata? Minun kirjoissani kerrotaan aina samoista asioista; minä kirjoitan jatkuvasti samaa kirjaa. Suokoon ystäväni minulle anteeksi, mutta tänä uutena vuotena, joka on täynnä uusia päiviä, minulla ei taaskaan ole tarjottavana heille muuta kuin uusia säkeitä, samoja uusia runoja." (Tunnustan eläneeni, s. 378–379, suomentanut Matti Rossi)
Hei!Wikipedian mukaan musiikin Jouko Turkan 12-osaiseen TV-sarjaan Seitsemän veljestä sävelsi Atso Almila. "Televisioon hän sävelsi musiikin Jouko Turkan Seitsemään veljekseen (1989)." Tässä vielä linkki koko Wikipedian juttuun TV-sarjasta josta löytyy myös säveltäjä ketä klikkaamalla saa lisätietoja hänestä:https://fi.wikipedia.org/wiki/Seitsem%C3%A4n_veljest%C3%A4_(televisiosarja)
Olisiko kuitenkin kyseessä varsin uusi kotimainen, eli Leverage-yhtyeen kappale "Superstition"? Radio Cityllä oli ainakin "Tides"-levyn mainoskampanja. Kyseinen kappale soi myös kevään jääkiekon MM-kisojen maalikoosteissa.
Stephen Kingin novellista "Rita Hayworth - avain pakoon" (1995) on myös tehty samanniminen elokuva. Alkuteoksen nimi on "Rita Hayworth and Shawshank Redemption". Elokuvan tuotantovuosi on 1994 ja ohjaaja Frank Darabond.
Teos kertoo nuoresta pankkirista, Andy Dufresnesta, joka tuomitaan istumaan kaksi elinkautista Shawshankin vankilassa.
Kirjaston kokoelmaan hankittava kirja on lähtökohtaisesti hankittu pysyvästi. Silloin tällöin kirjastosta poistetaan kirjoja, jotka on todettu tarpeettomiksi. Silloinkin on yleensä kysymys kirjoista, joita on useita kappaleita. Kysyjän mainitsema kirja on vastikään hankittu kirjaston kokoelmaan ja sitä on vain yksi kappale, joten kirjasto ei missään tapauksessa ole sitä saman tien poistamassa.
Kysyjän mainitsemaa "lunastamisen" käytäntöä e ole olemassa. Hankittu kirja on tarkoitettu monen ihmisen käyttöön. Lainaa voi kuitenkin uusia, jos käyttötarve on pidempi.
Heikki Poroila
Franklin kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1978. Osmo Jokisen ja Eila Sandborgin suomennos perustuu Franklin teoksen vuonna 1963 julkaistuun laitokseen, jonka esipuheen on kirjoittanut Gordon W. Allport. Kirjan alkukieliseen laitokseen 80- ja 90-luvulla tehdyt lisäykset tai Harold S. Kushnerin uusi esipuhe eivät näin ollen sisälly Ihmisyyden rajalla -kirjan suomenkieliseen laitokseen: kirjasta otetut uudet painokset ovat täsmälleen vuonna 1978 julkaistun ensipainoksen mukaisia.
Kyseessä voisi olla ensimmäinen runo Tämä matka -kokoelmaan sisältyvästä sikermästä Kambri : sarja merestä ja eläimistä.
"Tulla tyhjäksi ja luopua – / miten raskas on vaellus ilman taakkaa, -- " (s. 20)
Säälin ja taakan yhdistelmää en Mannerin tuotannosta onnistunut löytämään. Ajatus säälistä tulee vastaan ainakin kokoelman Niin vaihtuvat vuoden ajat päättävän Seferis-sikermän neljännessä runossa (Uni kietoi sinut).
" -- sääli heitä jotka kärsivällisesti odottavat / kadoksissa mustien laakeripuiden ja raskaiden plataanien alla -- "
"Sääli tovereita, jotka jakoivat kieltäymyksemme ja hikemme -- " (s. 64)
Kirsi-Marja Niskasesta on todellakin hyvin niukasti tietoa. Kirjailijasta on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Linkki vastaukseen, jossa on tietoa kahdesta artikkelista, jotka ovat vastauksen mukaan kirja-arvosteluja.
Suomalaisen kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampokaan ei sisällä kirjailijasta varsinaista elämäkertatietoa. Toki sieltä selviää syntymäaika ja -aika, asuinpaikka, ammatti ja teokset.
Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (Avain, 2013) käsitellään teokset Lätkäjätkiä ja Vastaamatta jääneet puhelut, mutta kirjailijasta itsestä ei ole tietoja. Kirja on lainattavissa Keskikirjastoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 9 | Keski-kirjastot | Keski-Finna.
Jevgeni Jevtušenkon Ensilumi-nimistä runoa en valitettavasti löytänyt. Kolme lumiaiheista sen sijaan löytyi: "Kolmas lumi" kokoelmasta Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) sekä runot "Leijuu valkeaa lunta" ja "Niin alkaa lunta sataa hiljakseen" kokoelmasta Laulava pato (Kirjayhtymä, 1973).
