Tapio Rautavaaran v. 1969 levyttämä valssi ”Muistoissain muuttumaton” alkaa sanoin: Löytänyt en, turhaan mä hain maisemaa nuoruuden... Kappaleen keskivaiheilla on sanat: Muistoissain mä siirryn lapsuusmaisemaan ... Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tuula Valkama.
Nuotinnos kappaleeseen löytyy kokoelmasta Tapio Rautavaara: Reissumiehen taival : lauluja (ISBN: 951-757-223-9)
Äänitteenä kappale on Tapio Rautavaaran CD-kokoelmassa ”En päivääkään vaihtaisi pois : sata levytystä vuosilta 1946-1979” (julkaistu 1995, Fazer) tai v. 2008 julkaistussa ”Kulkurin taival : kaikki levytykset 1946-1979” (Warner Music Finland)
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Aalto-kirjastojen verkkokirjastosta:
www.aaltokirjastot.fi
Kyseessä voisi olla teos Miksi ruoho kasvaa? sekä 57 muuta innostavaa ja ajatusta herättävää tarinaa (toim. Klas Hallberg ja Magnus Kull, Bazar 2003).
Kuvaus ja kansikuva kustantajan sivuilla: http://www.bazarforlag.fi/asema/miksi-ruoho-kasvaa/5960.
Tang-dynastian aikaista runoutta on suomennettu. Sitä lötyy ainakin seuraavista teoksista:
Hanshan: Kylmä vuori (Basam Books, 2010)
Kiinalaisten zen-mestareiden runoja (Basam Books, 1999)
Kukkien keskellä : kiinalaisia runoja vuosituhannen takaa (erityisesti Tang-dynastian aikaa; Otava, 1993)
Li, Po: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta (Otava, 1992)
Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (kiinalaista runoutta monilta ajoilta; Otava, 1987)
Lu Yusta ei löydy ainakaan tietokannastamme mitään kirjallisuutta. Englanninkielisessä Wikipediassa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Lu_Yu on hänestä kuitenkin myös hiukan henkilöhistoriaa ja häneen liittyviä linkkejä. Hänen kuuluisa kirjansa on käännetty englanniksi nimellä ”The...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa paljon selkokirjoja. Löydätte kirjat Helmet-haulla hakusanalla "selkokirjat". Hakutuloksen voi vielä suodattaa tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla koskemaan esimerkiksi vain aikuisten kokoelmaa, suomenkielisiä kirjoja ja vaikka kaunokirjallisuutta.
Helmetissä on useiden selkokirjojen sisällöstä kuvaus. Klikkaamalla kirjan kuvaa, aukeaa kuvaus kirjasta.
Jos löydätte Helmetistä kiinnostavaa selkokielistä luettavaa, voitte tilata teokset omaan lähikirjastoonne, mikäli teillä on Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Varaukset voi toki tehdä myös kirjastossa käydessä. Ja jos tarvitsette apua selkokirjojen etsimiseen tai varaamiseen Helmetistä, voitte pyytää...
Helsingin juutalaisen seurakunnan verkkosivuilla todetaan yksiselitteisesti "Hautausmaalla tulee miesten käyttää hattua tai kipaa.". Mitään perusteluita ei määräykselle anneta, mutta oletettavasti taustalla on Talmudin määräys peittää pää rukouksen ajaksi (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kipa). Naisten pukeutumisesta tai päähinepakosta ei sivuilla sanota mitään, mutta yleiset juutalaisuuteen liittyvät perinteet edellyttävät myös naisilta pään peittämistä esimerkiksi huivilla. Jotkut ei-ortodoksijuutalaiset sallivat myös naisten käyttävän kipa-päähinettä, mutta perinteisesti se on vain miesten päähine.
Heikki Poroila
ihan suoraan ei tuon aiheisia kirjoja ole. Korona -aiheisia kirjoja voi hakea tietokannasta vaikkapa asiasanalla korona tai covid. Korona ja disinformaatio yhdistelmällä ei löydy kuin yksi Lilly Korpiolan alle listattu teos. Yhdistelmällä covid ja salaliittoteoriat tulee samoin yksi teos Mercola: The truth about covid 19...
hakusanalla covid tulee enemmänkin osumia, mutta niiden relevanssia aiheeseenne on vaikea todeta ilman, että selailisi kirjoja. Kirjat ovat hyvin lainattuja tällä hetkellä.
Tässä hakutulos covid sanalla haettaessa tietokannassamme:
https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat%3…
Lilly Korpiola: Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta ( 2021)
Emme, ikävä kyllä, löytäneet tätä laulua. Griegin Solveigin laulu on ainoa laulu, josta löysimme tuon nimen. Heinäkeijut tanssivat Ti-Ti-Nallen Heinäkeijujen tanssi -laulussa, mutta Solveigia ei siellä ole, samoin Tammen kultaiset sadut : satuja musiikista sisältää Heinäkeiju ja Tuulipoika -sadussa on heinäkorsikeiju.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa laulun?
Etsimänne Requiemin säveltäjä on ilmeisesti Frigyes Hidas (s. 1928 Budapestissä). The new Grove dictionary of music and musicians -hakuteoksen mukaan hän on säveltänyt Requiemin vuonna 1995. Ilmeisesti kysymys on juuri tästä teoksesta. Hän on säveltänyt myös teoksen Gyászzene (Requiem egyhadseregért) = Funeral music (Requiem for an army) vuonna 1973.
Valitettavasti en onnistunut löytämään etsimänne Requiemin levytystä mistään maakuntakirjastosta (käytin maakuntakirjastojen aineistojen monihakua, jonne pääsee sivulta http://www.kirjastot.fi ). Sitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta. Teos on kyllä levytetty (ks. http://www.animando.com/CD.htm ). Cd:n tuotetunnus näyttää olevan Codice 15.
Keski-Suomen kirjailijat ry:ltä kannattaa tiedustella, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjailijatalo.org/keski-suomen-kirjailijat/
Kirjasammosta löytyy Keski-Suomen kirjailijat ry:n luettelo kirjailijoista,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242645297225
Mikroskooppikuvauksesta kerrotaan mm. Michael Freemanin kirjassa Lähikuvaus digikameralla ja seuraavilla nettisivuilla:
http://www.vetmed.helsinki.fi/pell/anatomia/opiskelu/materiaali/mikrosk…
http://www.inspect-ny.com/digipix.htm
http://www.lmscope.com/produkt22/tipps_e.html
Ulla Lehtosen kirjoista saattaisi olla mukava aloittaa. Ulla Lehtonen on luonnonmukaisen viljelyn uranuurtajia Suomessa.
Kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
löydät kirjaston kokoelmissa olevat Lehtosen kirjat. Kirjoita hakuruutuun sanat ulla lehtonen ja tee haku. Kirjojen sijaintitiedot saat esille klikkaamalla nimekettä, joka on linkki.
Voit hakea kirjoja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanan vihannesviljely.
Tarkoitatkohan laulukaskasta? Laulukaskaita on olemassa eri lähteistä riippuen noin 1500-4000 eri lajia, jotka elävät pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Laulukaskaiden toukat elävät maan alla ja saavat ravintonsa kasvien juurista. Toukat viettävät maan alla useita vuosia, ennen kuin ne kehittyvät täyteen mittaansa aikuisiksi kaskaiksi ja nousevat maan pinnalle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tavataan niin sanottua seitsentoistavuotiskaskasta, jonka kehittyminen kestää 17 vuotta, minkä ajan se viettää miltei kokonaan maan alla. Tämän lajin kaskaat ovatkin tunnettuja periodisesta kuoriutumisestaan, sillä niitä tavataan vain kerran 13 tai 17 vuodessa suurina parvina.
Lähteet:
Maailman eläimet. Selkärangattomat. (Tammi, 1989)...
SUOMEN JÄÄKIEKON A-MAAJOUKKUE 1928-2012
Tehtyjä maaleja 5082
Päästettyjä maaleja 5430
(Tilanne 5.3.2012)
Kysymykseen vastasi Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Muut lähteet:
Jääkiekkokirja 2011-2012: Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu (Jääkiekon SM-liiga 2011)
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976
Alla on kaksi lähdettä aiheestasi. Ensimmäinen on opinnäytetyö, joka on mahdollista lukea myös verkossa. Linkistä pääsee lukemaan. Jälkimmäinen on kirja, jossa lasten sisäliikunta on yksi aiheista.
- Lapsiperheiden liikunta nyt ja lähitulevaisuudessa : Delfoi-tutkimus lapsiperheen jokaisen yksilön liikuntatarpeisiin vastaavan yksityisen sektorin sisäliikuntapaikan kysynnästä ja rakenteesta / Jussi Mäkitervo & Aleksi Niemi (Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto, 2010):
http://finna.fi
- Lupa liikkua: liikuntaleikkejä ja -tuokioita varhaiskasvatukseen / Elina Pulli (2013)
Kollegat keksivät ehdottaa Heikki Luoman teosta Vain muutaman huijarin tähden ja Jari Järvelän kirjaa Minä, kaupunginjohtaja. Mahtaisiko kumpikaan näistä täsmätä muistikuviin?
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan, josta vastasi nimistön erityisasiantuntija Petra Saarnisto seuraavasti:"Nykyisessä etu- ja sukunimilaissa tosiaan sanotaan, että ”lapsen ensimmäiseksi etunimeksi ei voida kuin erityisestä syystä hyväksyä nimeä, joka on nimensaajan elossa olevalla sisaruksella tai puolisisaruksella ensimmäisenä nimenä”. Ennen vuonna 1946 voimaan tullutta ensimmäistä etunimilakia ei kuitenkaan ollut mitään lakia, jolla olisi säädelty etunimiä. Sen sijaan kastava pappi saattoi vaikuttaa lapselle annettavaan nimeen (esimerkiksi kirjoitusasuun). Oli siis mahdollista antaa saman perheen lapsille samoja ensimmäisiä nimiä.Olisi kuitenkin ollut hankalaa, jos perheessä olisi lapsilla ollut samoja...
Tuomas Holopainen ei ole opiskellut Sibelius Akatemiassa. Kerrotaan, että hän on opiskellut klarinetinsoittoa musiikkiopistossa ja soittanut tenorisaksofonia jazz-yhtyessä ja klarinettia puhallinorkestereissa, kuten puolustusvoimien soittokunnassa suorittaessaan asepalvelusta.Holopaisen omassa Allmusic-profiilissa ei näy mainintaa Sibelius Akatemiasta eikä tarkempaa tietoa muistakaan musiikkioppilaitoksista. Lähteet: Tuomas Holopainen – WikipediaOllila, Mape: Nightwish, Helsinki : Like, 2006
