Laulun sanat löytyvät nuotista Kesähitit ja kevään sävelet, Musiikki Fazer, 1984.
Nuottia ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä , esim. Pasilan, Pukinmäen, Töölön lähikirjastoissa sekä Vantalla sekä Tampereella. Sieltä se on mahdollista kaukolainata.
Pirjo Ojala, Musiikkiosasto, Lahden kaupunginkirjasto
Turun kaupunginkirjastossa on vain WSOY:n "Suomi-englanti-suomi-sanakirja" (1999) CD-ROM-levynä.
Kustantajien yhteisluettelo Finnbooksista löytyi muiden kustantajien CD-ROM-levyjä: "Gummeruksen CD-ROM sanakirja suomi-englanti-suomi" (1999), Sandstonen "Eurotranslator professional suomi-englanti-suomi CD-sanakirja" (1999) ja Blue Ball Oy:n "Syntax suomi-englanti-suomi language translator 6.0" (1998).
Lisäksi WSOY:ltä on ilmestynyt "Englanti-suomi suursanakirja CD-ROM" (1999) ja "Suomi-englanti suursanakirja CD-ROM" (1999). Näitä kaikkia CD-ROM-levyjä kannattaa kysyä kirjakaupoista.
Kallion kirkko kelloineen on vihitty käyttöön 1.9.1912. Alusta asti kirkon tornissa on ollut seitsemän valurautaista kelloa. Kallion kirkon historiasta kertova Tälle Kalliolle - Kallion kirkon 100 - kirja kertoo, että kellot saapuivat Kallioon 29.3.1912, joten ne on asetettu paikalleen keväällä tai kesällä 1912.
Täsmällisen päivämäärän selvittämisessä apua voi olla esimerkiksi Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta, jossa vuoden 1912 lehdet ovat vapaasti luettavissa ja niistä voi etsiä tietoa sanahaun avulla. Käyttämällä hakusanana esimerkiksi sanaa "Kallion kirkon kellot" Työmies-lehti kertoo 30.3.1912, että kirkon kellot ovat saapuneet ja että laitetaan lähiaikoina paikalleen. Elokuussa esimerkiksi...
Carpelanin suomennetuista runokokoelmista ja -valikoimista en tämän nimistä runoa onnistunut löytämään. Kokoelmaan Diktamina (Otava, 2004) sisältyvä säkeellä "Pimeydestä veitsellä viilletty jäänpunainen haava" (s. 66) alkava runo päättyy sanoihin "ja taivas rajaton, yhtä selittämätön kuin rajaton kuolema" (suomennos Pentti Saaritsan). Voisikohan tämä ehkä olla etsitty teksti?
Ikävä kyllä artikkeliviitteitä tästä aiheesta ei löytynyt kirjaston käytössä olevista tietokannoista, ARTOsta, ALEKSIsta eikä Helecon FINPistä. Joitakin viitteitä löytyy esim. Googlen haulla "lahjakortit kirjanpito" ja etuseteli, esim. Verohallinnon sivuilla http://www.vero.fi/ Keskusverolautakunnan päätökset 40 ja 41/1998. Myös Kuluttajaviraston sivulta http://www.kuluttaja-asiamies.fi/user_nf/default.asp
site=34&tmf=0&lmf=0&id=0 löytyy aiheesta haulla "etusetelit" ja "lahjakortit". Kannattaisi käydä läpi kirjaston markkinoinnin ja kirjanpidon luokan kirjoja tai etsiä HelMetistä http://www.helmet.fi/ sanahaulla asiakassuhde tai markkinointi.
Aiheestasi löytyy melko paljon tutkimustietoa. Tässä joidenkin tuoreimpien nimiä:
- Erityislapsenavustajan osaamisen rakentuminen päiväkodin moniammatillisessa toiminnassa / Arja Hyvärinen (pro gradu –työ, 2005, Lapin yliopisto)
- Lasten yhteinen varhaiskasvatus : erityisestä moninaisuuteen / Kaisu Viittala (2006)
- Moniammatillinen yhteistyö lastenneuvolan ja päiväkodin toiminnassa / Tuija Huovinen (Pro gradu –työ, 2004, Oulun ylipisto)
- Sosiaalinen pääoma varhaiskasvatuksen verkostoissa : työntekijöiden kokemuksia moniammatillisen yhteistyön ehdoista, edellytyksistä ja mahdollisuuksista / Sanna Ojala (Pro gradu –työ, 2006, Helsingin yliopisto)
- Kokonaisvaltaisista toimintahetkistä oppia ja elämyksiä kaikille [Elektroninen aineisto...
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän eli YKL:N mukaan suomenkielisen kertomakirjallisuuden luokka on 84.2 ja ruotsinkielisen 84.31. Kauhukirjallisuudella ei ole omaa luokkaa. Monet kirjastot lisäävät kirjaston tietokantaan ja kirjan selkiin erilaisia kirjainyhdistelmiä tai muita merkkejä erottamaan tiettyjä kaunokirjallisuuden genrejä. Mitään yhteistä sovittua tapaa ei kuitenkaan ole.
Verkko-YKL löytyy täältä:
http://ykl.kirjastot.fi/
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan mukaan "pahus" on lievä kirosana. Sellaisena sen esittelee myös Jari Tammen Suuri kirosanakirja. Nykysuomen sanakirja määrittelee pahuksen lieväksi voimasanaksi; sitä vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi helkkari, hiisi, hitto ja lempo.
Kyseessä saattaa olla Runebergin runo Joutsen, myös kuorolauluna tunnettu. Runo löytyy monista laulu- ja runokokoelmista sekä tästä linkistä: http://www.runeberg.net/fin/runot2/run_19.html
Tammikuun 7. päivä Unkarissa nimipäiviään viettävät Attila ja Ramóna. Tämän lisäksi nimipäiviään voivat 7. tammikuuta viettää Artúr, Bálint, Ellina, Etele, Lucián, Melánia, Nikétás ja Valentin.
Monilla nimillä on useampikin päivä, jolloin nimen kantaja voi viettää nimipäiväänsä. Yleensä nimipäivää juhlitaan sinä päivänä, joka on lähinnä syntymäpäivää.
Ladó János: Magyar utónévkönyv (1972)
http://www.nevenapja.hu/nevnapok.html#januar
http://milyennevnapvanma.szeman.net/nevnap-naptar.php
https://hu.wikipedia.org/wiki/Magyar_n%C3%A9vnapok_list%C3%A1ja_d%C3%A1tum_szerint
Senja Penttisen pro gradun mukaan vuodesta 1947 Rajajääkärikoulun nimellä kulkeneen koulun arkisto on tallennettu Kansallisarkistoon, joten myös vanhemman aineiston voisi olettaa olevan siellä. Aarre-arkistorekisteristä tai Astia-palvelusta en kuitenkaan paikantanut varhaisempia aineistoja, joten on mahdollista että ne ovat muualla tai eivät ole säilyneet. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde:
Penttinen, S. (2021). Lieksan rajajääkärikoulun koulutustoiminta 1947–1956. Itä-Suomen yliopisto.
Teatterikorkeakoulu on julkaissut verkossa hyvän esityksen Eurooppalaisen teatterin historiasta. Sen luvussa 1.2. analysoidaan teatterin alkuperää, kerrotaan varhaisten ihmisten kalliopiirrosten esittämistä ihmishahmoista ja nidien esittämisestä liikeessä. Jo näitä voitaisiin pitää esittämistaiteen kuvauksina. Joka tapauksessa luvussa todetaan, että varmaa, yksiselitteistä tietoa esittävien muotojen alkuperästä ei ole eikä täyttä varmuutta voida koskaan saadakaan. Ensimmäisten esitysten tulkinta liittyy yhteisöjen elämään, rituaaleihin, vuotuiskiertoon sekä tarinoiden kertomiseen. Esimerkiksi myyttien kertominen (tai laulaminen) oli selkeästi jo esittämistä ja sitä tuo teos pitääkin ratkaisevana askelena kohti teatteria....
Tiedot Pihlajaniemen suunnitelmista ovat aika niukkoja.Jarmo Grönroosin teoksessa Vähä-Heikkilän Mäkitupalaisyhdistys ry.(1994, s. 47) kerrotaan: "Pihlajaniemestä piti purkaa kaikki rakennukset ja asukkaiden oli muutettava pois. Siitä suunniteltiin teollisuusaluetta. [...] Purettujen rakennusten tilalle annettiin ns. siirtotontit, joita oli paljon Korppolaismäellä, kartanon peltoalueilla ja kasarmipellolla. Ne, jotka joutuivat siirtämään tonttia, olivat katkeria, vaikka lunastus sinänsä oli iloinen asia. Lunastuksessa mukana olleet saivat yleensä hyvät tontit, jotkut jopa kaksikin." Grönroos ei valitettavasti mainitse lähdettä tiedoille.Heikkilän kasarmin rakennushistoriaselvitys (2019) mainitsee kalkkisataman ja talojen purkamisen 1950-...
Musiikkisanakirjoja löytyy useitakin. Saat listan kirjoista ja niiden sijaintitiedoista kirjoittamalla kirjaston aineistotietokantaan http://www.helmet.fi/ sanat musiikki terminologia tai musiikki sanakirjat. Tässä pari:
Zeranska-Gebert, Grazyna
Parlando : musiikkisanakirja
Yliopistopaino, 2002
Ervola, Kaija
Musiikkisanakirja
Finn lectura, 2001
Brodin, Gereon
Musiikkisanakirja
Otava, 1980
Kysymistäsi kirjastoista mikrofilmien skannausmahdollisuus on Salon kirjastossa ja pääkaupunkiseudun kirjastoista Espoon Sellossa ja Vantaan Tikkurilassa.
Eipä ole suomennettu ainakaan vielä yhtään kirjaa. Kirjailijan kotisivuilta löytyy tietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan:
http://www.hakanostlundh.se/
Kyseessä on Laura Järvisen lasten runokirja Kukkalapsia vuodelta 1944.
Pääkaupunkiseudulla teos on lainattavissa Helmet-kirjastojen varastosta Pasilasta. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa alla olevasta linkistä Helmetiin.
Kukkalapsia Helmetissä
https://lastenkirjainstituutti.fi/