Etsimäsi runo "Jossakin" sisältyy Lassi Nummen runojen kokoelmaan "Runot 1947 - 1977" (Otava, 1978). Runo löytyy myös esimerkiksi kahdesta runoantologiasta: Tuula Simolan toimittamasta teoksesta "Äideistä parhain" (Otava, 1997) sekä Kai Sieversin toimittamasta kokoelmasta "Elämän kaari" (Otava, 1982).
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
http://kirjasto.kuopio.fi
Äideistä parhain (toim. Tuula Simola, Otava, 1997)
Elämän kaari (toim. Kai Sievers, Otava, 1982)
Muutama päivä sitten kysyttiin samaa kappaletta näin:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=ff9dc31f-56…
Kysymyksessä on kohta:
"ja hieman lisätietoa:"Laulu on sarjasta ,Ameriikankiertue ,Helismaa ,Rautavaara . Tekivät lauluja siirtolaisille.Näin kertoi Esa Niemitalo kun häneltä kysyin.""
ja sitä kautta oletettavan kappaleen jäljille päästään.
Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapio_Rautavaara
"Rautavaaran ja Helismaan välit alkoivat kuitenkin taas parantua 1950-luvun lopulla, muutamaksi vuodeksi ennen Helismaan kuolemaa 1965.[4][80] Vuonna 1957 he tekivät pitkästä aikaa levyn yhdessä, kappaleen ”Taas tavattiin”.[4] Vuosina 1959 ja 1960 Rautavaara teki kaksi pitkää kiertuetta Yhdysvalloissa...
Sellaista käsitettä kuin "oikea nimi" ei itse asiassa ole olemassakaan, koska periaatteessa mikä tahansa nimi voi olla jonkun nimi jossain päin maailmaa. Mielekkäämpää on pohtia, onko jokin nimi tavallinen tai harvinainen jossain tietyssä kulttuuripiirissä. Googlaamalla voi havaita, että ainakin kiinalaiset käyttävät sanaa, joka kirjoitetaan eurooppalaisittain "chiqi". Sen sijaan Filippiineihin se ei tunnu yhdistyvän, mutta siellä taas on käytössä ainakin sana "chiqui". Suomalaisen televisiosarjan käsikirjoittajalla on tietysti täysi valta antaa hahmolleen mikä nimi hyvänsä. Tässä tapauksessa "Chiqi" ei ilmeisesti ole erityisen filippiililäinen, mutta ehkä kuitenkin itäaasialainen nimi ja siinä mielessä varmaan riittävän "autenttinen"....
Voit etsiä fado-musiikkia Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) käyttämällä esimerkiksi asiasanaa "fadot" (tai "fado", vaikka asiasanat yleensä ovatkin monikkomuodossa).
Myös asiasanoilla "kansanmusiikki" + "Portugali" + rajauksella "näytä ainoastaan CD-levyjä" löytyy muutamia fado-levyjä.
Onnea etsintään!
Adverbien taivutus näyttää olevan virallisesti ennallaan. esim. Olen erittäin innoissani. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=655
Voi olla, että puheessa kieli lyhentyy virallisissakin yhteyksissä. Kotimaisten kielten keskus, Kotus, tietäisi siitä enemmän. https://www.kotus.fi/
Heiltä voi kysyä neuvoa puhelimitse tai lomakkeella. https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Suosittelen Markku Lappalaisen kirjaa Suomalainen sammakkokirja (2009) sekä Juha Laaksosen kirjaa Mietteliäs konna: sammakoita, käärmeitä ja liskoja (2017). Molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Niistä varmasti löydät vastauksia.
Hakemalla Joensuun seutukirjaston aineistotietokanta JOKUSESTA asiasanalla "teiniraskaus" löytyy kaunokirjallisuutta ja mm. seuraavat teokset:
Hornby, Nick: Skeittari
WSOY, 2009
Rantsi, Anneli: Kunnes kuolema vapauttaa
Pilot-kustannus, 2008
Sihvola, Seija: Tarinan taika : viestejä maailman lapsilta
Senergia, 2008 (novelli: Hammas ja peikko)
Parsons, Julie: Tiimalasi
Tammi, 2008
Martikainen, Tiina: Petran harha-askel
Myllylahti, 2007
Marttila, Hanna Marjut: Filmi poikki! : ensi-ilta tänään torstaina
Otava, 2007
Teräs, Mila: Sininen huone
Otava, 2006
Kaskiaho, Reija: Rastas
WSOY, 2005
Jacobsson, Anders: Vihaa ja rakkautta
Otava, 2003
Schuurman, Nora: Vahinkorakkaus
Otava, 1998
Matintupa, Tuula T.: Hullu vuosi
Otava, 1993
Jalo, Marvi: Elämän...
Lakko alkaa, jos sovintoa ei saada aikaan työmarkkinaosapuolien välillä ennen huomista. Lakko saattaa myös päättyä aiemmin, jos sovintoon päästään lakon aikana.
Espoossa ja Vantaalla kirjastot ovat kiinni lakon aikana, Helsinki tiedottaa vielä myöhemmin, mitkä kirjastot ovat avoinna, Kauniaisten kohdalta tieto puuttuu, mutta luultavasti ainoa kirjasto on kiinni. Helmet
Turku on pohjoisempana kuin Helsinki. Maapallon liikkeestä aurinkoon nähden tästä aiheutuu se, että siellä on kesäisin pidempi päivä kuin Helsingissä. Talvella aurinko taas laskee Turussa aikaisemmin.
Voit katsoa havaintoesityksen Maan liikkeistä Ylen sivuilla:
http://yle.fi/saa/auringon_kierto/7143060
Lisää tietoa voit myös lukea esim. Heikki Ojan Aikakirja-teoksesta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1437015
Suoria yhteistietoja ei ole antaa, mutta Turusella taitaa olla vielä nykyäänkin sangen tiiviit yhteydet Vuonislahteen. Niinpä Vuonislahden kylästä saattaisi löytyä ihmisiä, joiden kautta kirjailijaan saisi yhteyden. Pykäläkorpikaan ei ole kovin kaukana Vuonislahden kylästä.
Kulttuuriseura Pielisen Lumon yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.taiteilijatalo.net/
Pielisen Lumolla on myös Facebook-sivu: https://www.facebook.com/vuonis.net/
Jos Lieksan (Pielisjärven) kylien historia kiinnostaa, niin toki meiltä kirjastostakin jotakin löytyy. Esimerkiksi Pielisjärven historia -kirjasarja on sangen kattava kuvaus paikkakunnan historiasta.
Tässä Vaara-kirjastojen hakutulokset hakusanalla "Pielisjärven historia": https://vaara.finna...
Runo löytyy Tamara Maunosen kokoamasta Lasten oma rukouskirja -nimisestä pienestä kirjasesta, jonka Alea-kirja on kustantanut vuonna 1982. Saatavuustieto löytyy HelMet -aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Voit lukea Helmet-kirjastokortilla lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia lehtiä. Tarvitset lukemiseen Helmet-kortin ja siihen liitetyn nelinumeroisen pin-koodin.
Kotimaisia aikakauslehtiä on luettavissa Epress-palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Ulkomaisia aikaus- ja sanomalehtiä voi lukea Pressreader-palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/PressReaderiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(25…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
Netistä löytyy ainakin osoitteesta http://monkeymaddness.com/ Sivut ovat amerikkalaiset, kieli näyttäisi olevan yksinomaan englanti. Tietoa on paljon marakateista ja apinoista. Yksilöidyt lisäkysymykset saanevat myös vastauksen. En ole löytänyt mainittua rotua, mutta tutkailemalla ajan kanssa tietomassaa, lienee tämäkin löydettävissä. Kirjatiedoissa mainitaan eliniäksi 20-31 vuotta
lajista riippuen, kantoaika 5-6 kuukautta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy useita piharakennusten rakennusoppaita. Esimerkeiksi valitsin seuraavat:
Qvist, Leif
Pihanikkari : rakennusohjeita linnunpöntöstä leikkimökkiin
Suikkanen, Eino E.
Penkki, koppi, pukki : rakennamme pihaan ja puutarhaan
HelMetistä löydät lisää vaihtoehtoja käyttämällä esimerkiksi hakusanoja: pihakalusteet, rakennusohjeet, vajat
Aineistohaku löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Kollega oli keskustellut lääketieteen toimittajatuttavansa kanssa. Hänen mielestään hedelmiä eikä vihanneksia voi syödä liikaa.
Netistä löyty artikkeli, joka sivuaa jonkin verran aihetta http://www.talouselama.fi/tyoelama/article163031.ece . Tuntematon bloggaaja Kuntoguru-sivulla viittaa torjunta-aineisiin ja arvelee, että niiden vuoksi vihanneksia ja hedelmiä voisi syödä liikaa, http://kuntoguru.blogspot.com/2010/01/voiko-hedelmia-syoda-liikaa-kunto… .
Valion sivuilla on artikkeli lisä- ja säilöntäaineista, jossa myös otetaan esille kysymys siitä, voiko niitä saada liikaa. Sivulla todetaan vain, että Suomessa lisäaineiden saanti on hyväksyttävällä tasolla ja että lisäaineet käyvät läpi tarkan hyväksyntäprosessin ennen kuin ne...
Naaraspuolisen naudan eli lehmän vasikalla on utare jo syntyessään, eli lehmän neljä maitorauhasta muodostavat utareen. Vasikan tärkeimmät elimet, mm. utare, alkavat kasvaa voimakkaasti heti syntymän jälkeen, mutta esim. vielä puolivuotiaan vasikan utare on pieni. Tietoa mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT InnoNauta-hankkeen sivuilta ja Vilomixin asiakaslehden artikkelista Vasikan intensiivinen alkukasvatus parantaa maitotuotosta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/Emolehmatuotanto/Pesonen%20Maiju%20-%20Ihanne%20emoa%20etsimss.pdf
http://www.vilomix.fi/asiakaslehti-vasikan_intensiivinen_alkukasvatus_parantaa_maitotuotosta
Vuoden 1966 kalenteriin on merkitty kahdeksan liputuspäivää, jotka kaikki ovat luonteeltaan virallisia ja vakiintuneita:
5.2. Runebergin päivä
28.2. Kalevalan päivä
8.5. Äitienpäivä
12.5. Snellmanin päivä
4.6. Puolustusvoimain lippujuhla
25.6. Suomen lipun päivä [Juhannuspäivä]
10.10. Aleksis Kiven päivä
6.12. Itsenäisyyspäivä
Kampin liikekeskuksen asiakaspalvelusta vastattiin, että Annankadun puoleiset ulko-ovet suljetaan klo 21.
Kampin keskuksen Liikenneterminaaliin, jonka muodostavat Espoon ja kaukoliikenteen terminaalit (Helsingin linja-autoasema), Helsingin metro sekä Matkahuollon rahtiterminaali on sisäänpääsy Narinkkatorin puoleisilta pääovilta.
Lisätietoja Kampin keskuksen aukioloajoista löytyy oheisesta linkistä
https://www.kamppi.fi/fi/aukioloajat
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kirjastoissa japanin kielen oppi- ja sanakirjat ovat luokassa 89.95 ja kiinana kielen luokassa 89.943.
