Dag Solstadin teosta Gymnaslærer Pedersens beretning om den store politiske vekkelsen som har hjemsøkt vårt land (1982) ei ole käännetty suomeksi, ei myöskään englanniksi.
Teos on ruotsinkieliseltä nimeltään Gymnasielärare Pedersens redogörelse för den stora politiska väckelsen som har hemsökt vårt land (ruots. Hans O. Sjöström, 1985) ja se on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Audff76244-8d5c-43cd-93b9-28a…
Sirkka Seljan runossa Kuka nukkuu tuutussasi (kokoelmasta Niinkuin ovi, 1953) kyseiset kohdat kuuluvat näin: "Tuutisinpa tuutussani armaan silmien sineä" ja "Nukkuis tähti tuutussani".Sirkka Selja: Riikinkukon lapsi : Valitut runot 1942 - 2010 (2010, s. 94)
SDP oli mukana Martti Miettusen toisessa hallituksessa (30.11.1975 - 29.9.1976). Listan tuon hallituksen ministereistä löydät alla olevasta linkistä.https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit/hallitukset/-/gov/miettunen-iiMiettusen ensimmäisessä (14.7.1961 - 13.4.1962) ja kolmannessa (29.9.1976 - 15.5.1977) hallituksessa ei ollut SDP:n edustajia. https://valtioneuvosto.fi/hallitukset-ja-ministerit/hallitukset#hallitukset
Maan lapset sarjaan kuuluu viisi osaa: Luolakarhun klaani, Hevosten laakso, Mammutin metsästäjät, Tasangon vaeltajat sekä Luolien suojatit.
En tiedä onko jatkoa tulossa.
Voit lukea lisää esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_lapset. Sisältää mm kirjailijan pojan haastattelun (englanninkielinen).
Kirkkonummen kirjaston hyllyistä löytyy jonkun verran kirjoja joissa on käsitelty Albergan kartanoa, esimerkiksi "Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema" (1991), Bo Lönnqvistin "Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla (2009) sekä August Ramsayn "Espoo II. Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla" (1984). Espoon kirjastoista löytyy varmasti paljon muuta, mm. Espoon kaupunginmuseon julkaisema "Alberga" (1997). Kuuluu sarjaan Espoon kaupunginmuseon tutkimuksia.
Kyllä netin kautta voit varata kirjoja ja muuta aineistoa. OUTI-kirjastoilla on yhteinen aineistohaku osoitteessa http://www.outikirjastot.fi/ Varataksesi kirjoja tarvitset kirjastokortin ja salanumeron, nämä molemmat saat kirjastosta käymällä ensin paikan päällä. Kun varaat kirjoja netin kautta, ideana on se että noudat aineiston siitä kirjastosta, johon jätät varauksen. Jos haluat vaikkapa Vihannissa sijatsevan kirjan Oulunsaloon, tulee tällainen OUTI-pyyntö tehdä virkailijan kautta. Minkä kirjan haluaisit varata? Voit nyt vastata tähän viestiin, tai lähettää sen osoitteella kirjasto@oulunsalo.fi niin teen varauksen puolestasi. Muista lähettää myös koko nimesi ja kirjastokorttisi numero.
Jukka Halmeen ja Juri Nummelinin teoksessa "Ulkomaisia kauhukirjailijoita" (2005) esitellään Arthur Conan Doylen kirjailijanuraa ja tuotantoa (s. 92-109). Perusteellisessa teosluettelossa mainitaan "The Doings of Raffles Haw" (1891). Se on suomennettu nimellä "Kullan voima" (Hämeenlinna: Karisto, 1907).
Seuraavassa muutamia tuoreempia teoksia nuorten opintojen tukemiseen liittyen:Valmentaja 7 - 9 : OppilaanohjausHaime, Satu et al. 2025Nuoruusiän kehitystehtävät ja oppilaanohjaus : sosiaalisesti määräytyneiden kehitystehtävien ratkaiseminen lukion aloitusvaiheessa ja opinto-ohjaajien käsityksiä toimenkuvastaanLairio, Marjatta2025Verkossa saatavilla: Nuoruusiän kehitystehtävät ja oppilaanohjaus. Sosiaalisesti määräytyneiden kehitystehtävien ratkaiseminen lukion aloitusvaiheessa ja opinto-ohjaajien käsityksiä toimenkuvastaanKaikilla vahvuuksilla : opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessaWenström, Sanna2022
Pelastustoimen nettisivuilta löytyi vastaus kysymykseesi:
"Sisäasiainministeriön määräyksessä nuohouksesta todetaan mm. seuraavaa: Kerran vuodessa nuohotaan kiinteällä polttoaineella, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimiva tulisija hormeineen. Suuluukuttoman takan tulipesän nuohooja puhdistaa vain, mikäli kiinteistön omistaja tai haltija siitä nuohoojan kanssa erikseen sopii.
Jos takkaa ei käytetä ja se on vain sisustuselementtinä ja sen pystyy kiistattomasti osoittamaan, kannattaa asiasta keskustella paikalle tulevan nuohoojan kanssa. Suomen olosuhteissa käyttämätön hormi voi ajan kuluessa tosin rappeutua myös itsestään."
Kysymys ja vastaus löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta:
http://www.pelastustoimi.fi/neuvontapalvelu/...
Kirjastot poistavat aineistoaan pääasiassa huonokuntoisuuden takia tai siksi, että tietokirjan sisältämä tieto on vanhentunutta. Myös se, ettei aineisto mene lainaan, voi olla poistamisen syynä. Asiakkaan toive saada ostaa se ei ole syy kokoelmasta poistamiseen.
Kysymyksesi tuli kirjastojen yhteiseen palveluun, joten kannattaa kysyä asiasta suoraan siitä kirjastosta, jossa levyt ovat.
Haku Vaarakirjastojen tietokannasta (oiva.vaarakirjastot.fi) tuottaa useita tärppejä tämän kappaleen sisältävistä nuottijulkaisuista. Parhaiten se löytyy alkukielisellä nimellään Aguas de marco.
Se löytyy mm. näistä:
The best of Brazil (sanat, melodia, soinnut): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Bossa & samba Brazil 1 (kitaratabulatuuri): https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
The most requested bossa nova & samba songs (piano, sanat, melodia, soinnut):
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber…
Mitä suositeltavin tuoreehko kuvallinen tietokirja suomalaisista puista on Henry Väreen ja Heikki Kiurun Suomen puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2013), jossa esitellään perusteellisesti kaikki Suomen alkuperäiset puu- ja pensaslajit. Yleistajuisena se sopii kaikille kotimaisesta luonnosta ja puulajistosta kiinnostuneille lukijoille. Samoilta tekijöiltä on saatavilla myös suppeampi taskukokoinen Puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2018), joka esittelee havainnollisesti Suomen yleisimmät puuvartiset kasvit.
Otatko yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon. Keravan kirjasto ei vastaa tässä palvelussa, ja meidän muiden ei ole mahdollista selvittää asiaa. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A…
En valitettavasti löytänyt äänitettä mistään. Fono.fi-tietokannasta löytyy Yleisradiossa esitettyjen kappaleiden tietoja, mutta siellä ei myöskään ole mainintaa tästä versiosta.
Tätä asiaa voisi kysyä Yleisradiosta, jonne nykyään yhteydenotot on ohjattu Ylen palautteen kautta,
Mary Oliverin runoa When I am among the trees ei valitettavasti ole suomennettu.
Alkukielellä runo sisältyy teokseen Devotions : the selected poems of Mary Oliver. Teosta on Helmet-kirjastojen ja Helka-kirjastojen kokoelmissa, mutta kummassakaan sitä ei ole tällä hetkellä paikalla.
YLE:n opetusohjelmien Etälukio-sarjassa on ilmestynyt videotallenteet KEMIA : Petri ja pipetti. 2001 ja SOLUBIOLOGIA. 2001. Kumpaakaan ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta ne ovat tilattavissa kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi tai tehdä Internetin kautta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi Elävä tiede -videosarjasta muutama aihettasi sivuava video :
YHTEYTTÄMINEN (1994), GENETIIKKA (1998) ja VERI (1995) ja lisäksi DIDAVISION : solut (2000).
Pasilan kirjavarastossa on kaksi englanninkielistä teosta jotka sisältävät Mary Shelleyn kirjeitä, Shelley, Mary: The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 1 : "A part of the elect" (1980), sekä The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 2 : "Treading in unknown paths" (1983). Helmet-aineistotietokannasta löytyy myös joitakin teoksia joissa ainakin on mainintoja Shelleystä, kuten esimerkiksi Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002).
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta (https://finna.fi sen sijaan löytyy useampiakin elämäkertoja Mary Shelleystä, nekin tosin englanniksi, muun muassa Muriel Sparkin kirjoittama Mary Shelley (1987) ja Anne Kostelanetz Mellorin teos Mary...
Helsingin kaupunginkirjastossa osa kirjastoista lainaa muita paitsi viimeisintä numeroa ja osa muita paitsi kahta viimeisintä numeroa. Pääkirjasto ei säilytysvelvollisuuden vuoksi lainaa useimpia lehtiä ollenkaan, joten ne ovat aina käytettävissä paikan päällä. Lehtien tietoja voit katsoa osoitteessa http://libpress.lib.hel.fi/search/index.asp tai menemällä sivulle http://www.lib.hel.fi/ ja valitsemalla sieltä linkin LEHDET.
Ruotsalaisella ungafakta.se-sivustolla Sven Andersson vastaa kysymyksiin vanhoista kolikoista. Katso
http://www.commersen.se/ungafakta/panelen/mynt.asp
Rahaliikkeissä tiedetään vanhojen kolikoiden arvot. Rahaliikkeiden osoitteet löytyvät puhelinluettelosta.
