Kirjastojen aineistotietokannoista voit hakea aineistoa esimerkiksi tietystä teemasta asiasanan avulla. Asiasana kertoo kirjan aiheen. Esimerkiksi asiasanalla tähtitiede löydät paitsi kirjat, joiden nimessä sana esiintyy, myös tähtitiedettä käsittelevän aineiston, vaikka sanaa ei nimessä olisikaan.Tällä tavoin asiasanan avulla löytyy esimerkiksi Esko Valtaojan kirja Ensimmäinen koira Kuussa.
Eri kirjastojen aineistotietokannat eroavat toisistaan hakuominaisuuksiensa mukaan, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta voit rajata hakua monilla tavoin, esimerkiksi julkaisuvuoden mukaan tai hakea pelkällä kirjastoluokalla. Kirjastoluokalla haettaessa kannattaa muistaa, että useiden kuntien kirjastojen kirjastoluokat saattavat...
Seuraavat kirjat löytyivät pääkaupunkiseudun http://www.libplussa.fi/ kokoelmasta: Lindqvist Martti: Surun tie, Mäntymies Liisa: Suru ankara ilo, Karjalainen, Elina: Kaipauksen ja kiitoksen kirja, Gaarder, Joseph: Enkelimysteerio.
Ne ovat melko uusia joten niitä voi myös kysellä tai hakea kirjakaupoista: http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com/ .
Joissakin kirjoissa tuo on mahdollista. Tarvittava laitteisto löytyy esimerkiksi Helsingistä Kirjasto10:stä ja Lahden pääkirjastosta, mutta kattavaa listausta ei ole tarjolla. Lisää tietoa näistä palveluista löytyy osoitteista http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Kympin_omat/Lempialpparit_cdlevylle(6751) ja http://lastukirjastot.fi/110361/fi/articles/digitointi-ja-editointi-lahden-paakirjastossa.
Esko Hakkilan ja Heikki Simolan teoksen Asiakirjakaavoja selityksineen painokset ovat vanhoja. Niitä ei ole Helmet-kirjastoissa enää lainkaan, mutta Kansalliskirjastossa niitä voi sentään lukea. Jos etsii voimassa olevaa tietoa ei niitä varmaankaan voi suositella.
Tällä hetkellä ei Helmet-kirjastossa ole suomenkielisiä tietoteoksia joiden asiasanoituksessa esiintyisivät sekä "pesänjako" että "moite". Se ei tarkoita että näitä asioita ei voisi olla yhdessä käsiteltyinä esim. kirjaston asiakirjaoppaissa. Kannattaisikin ottaa joitain asiakirjoppaita tutkittavakseen. Tässä muutama asiakirjaopas, joista toivomme olevan hyötyä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spes%c3%a4*%20asiakirja*__Orightresult__U?lang=fin...
Etsimäsi kirja on varmaankin Anssi Asunnan Kolmas aikakirja (Teos, 2005).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15554
https://krooninenaly.wordpress.com/2010/05/13/anssi-asunta-kolmas-aikak…
Sanalla "madonna" viitataan usein Neitsyt Mariaan. Kuvaannollisessa merkityksessä sillä voidaan tarkoittaa Neitsyt Marian (kuvan) kaltaista naista tai enkelimäistä kaunotarta. Italiassa se voi merkitä myös ylhäistä naista. Etunimenä Madonna on suhteellisen tuore; sen käyttö on lähtenyt liikkeelle italialaistaustaisten amerikkalaisten keskuudesta. Kuuluisin nimen kantaja on epäilemättä poplaulaja Madonna Ciccone.
Patrick Hanks, Babies' names
Timo Nurmi, Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro, Gummeruksen suuri sivistyssanakirja
Kielitoimiston sanakirja
Juuri tämän kuvailun perusteella tarinaa ei löytynyt mutta voisiko kyseessä olla Ihannetyöpaikka lehdestä 21/1994? Siinä ei ole ongenkoukku vaan sirkuksessa oleva piiska. Muuten on monta samankaltaista tarinaa joissa Aku on ongella ja tavalla tai toisella hän itse tai kalastuskumppani tulee heitettyä veteen, mutta ei juuri siitä syystä jota kuvaillaan.
Ooppa ölövinä -murresanakirja (2008) selittää pintelin kellon heiluriksi.
Erik Johansonin teoksessa Antiikkitaskukello (1984) esitellään spindelikellon mekaniikkaa ja ominaisuuksia. Kirjan voi lainata Oulun kaupunginkirjastosta: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=AND&booC=NOT&dat0=antiikkitaskukell…
Pintelikellon kuva löytyy esimerkiksi Könnin sukuseuran sivuilta: http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html . Myös Suomen kellomuseon sivuilla kerrotaan pintelistä: http://www.kellomuseo.fi/tietopaketteja/konnin.html .
Kukkapuro, Yrjö (s. 1933), sisustusarkkitehti ja huonekalusuunnittelija. Taideteollisen korkeakoulun prof:na 1974-80 ja rehtorina 1978-80 toiminut Kukkapuro on huonekaluissaan, vars. sohvissaan ja nojatuoleissaan (mm. "Ateljee" 1964, "Karuselli" 1965, "Remmi" 1972), kiinnittänyt erityistä huomiota ergonomiaan. Hän on myös suunnitellut sisustus- ja näyttelykokonaisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Kukkapuro on ollut taiteilijaprof:na 1988-93. Hän sai Kaj Franck -palkinnon 1995.
Lisää tietoa saat seuraavista lehtiartikkeleista: Helkama, Iris: The designer and his team : Yrjö Kukkapuro - winner of the 1995 Kaj Franck desing prize, Form-function-Finland, 1995, 4, s. 4-9// Enbom, Carla: Yrjö Kukkapuro : interior architect : construction...
Tilastokeskus tekee vuosittain "Suomalaisten matkailu" -tutkimuksen, joka
julkaistaan Tilastokeskuksen "Liikenne ja matkailu" -sarjassa. Tietoja löytää myös internetissä olevasta maksuttomasta StatFin- (itsepalvelu) tietokannasta (http://statfin.stat.fi/StatWeb/start.asp?LA=fi&lp=home).
Tutkimuksen puhelinhaastattelut tehdään 15-74-vuotiaalle väestölle. Ikävä kyllä emme kerää erikseen tietoa 12-13-vuotiaista, jotka epäilemättä suurelta osalta matkailevat aikuisten seurassa.
Tilastokeskuksen uusin käytettävissä oleva vapaa-ajantutkimus on vuodelta 1991. Vuonna 2002 kerätyn vapaa-ajan tutkimuksen tuloksia alkaa ilmestyä vuonna 2004.
"Vapaa-aika numeroina 1991" julkaistiin neljänä eri tilastojulkaisuna (Tilastokeskus, Kulttuuri ja...
Kirjaa on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon 8 kpl ja siitä on jo 11 varaustakin. Voitte seurata kirjan tilannetta nettikirjaston sivulta: http://nettikirjasto.lahti.fi/.
Olisikohan kyseessä kansanruno, joka alkaa Kuulin kurjen kullertavan, heinämaalla hellertävän. Tällainen runo sisältyy vuonna 1963 ensimmäisen kerran julkaistuun ala-kansakoulun lukukirjaan Lukutunnin kirja. II, Lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (tekijät Kuosmanen - Merenkylä - Lahtinen).
Saat koko runon sähköpostiisi.
Helmet-kirjastojen lainojen eräpäiviin on tullut muutoksia koronatilanteesta johtuvien kirjastojen rajoitettujen palvelujen takia. Niistä tarkemmin Helmetin sivuilla:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Todennäköisesti pitkissä laina-ajoissa on kyse tästä.
Annettujen vinkkien perusteella voisi arvella, että kaivattu kirja on Henry David Thoreaun Kävelemisen taito (Jack-in-the-box, 1997).
Kävelemisen taito ilmestyi ensimmäisenä niteenä kustantajan "Pienessä kävelykirjastossa", johon kuuluvat myös Robert Louis Stevensonin Kävelyretkistä ja Vasili Sleptsovin Ensimmäinen oppitunti.
Kirjaa ei ole vielä tilattu Espoon kaupunginkirjastoon. Tehkää hankintatoivomus Espoon kaupunginkirjaston etusivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
