Helmet-kirjastoilla on lainattavia energiamittareita. Voit etsiä Helmet-haulla ne kirjastot, joissa mittareita on lainattavissa, kirjoittamalla hakuun sanan energiamittari.
Energiamittareita ei voi varata, kuten ei muitakaan lainattavia esineitä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Verkkosivuiltamme löytyy tietoa kaukolainoista: Asiakkaana kirjastossa | Kuopio (finna.fi)
"Jos haluamaasi aineistoa ei ole hankittu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaksi toisesta kirjastosta joko Suomesta tai ulkomailta. Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa olevia, mutta lainassa olevia teoksia ei tilata kaukolainana - tee tällöin normaali varaus teoksesta."
"Kaukolainojen hinnat:
- alueellisen kehittämistehtävän kirjastoista, Varastokirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta 3 €/kpl
- muista yleisistä kirjastoista, tieteellisistä kirjastoista ja Pohjoismaista 3 €/kpl + lähettävän kirjaston perimät kulut
- jäljenteet vähintään 3 €"
Jos sinulla on mielessä tiettyjä kirjoja, voit kysyä niiden...
Hei,Uutinen Ståhlbergin kyyditykseen osallistuneiden tuomioista löytyy digitoiduista sanomalehdistä https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuEsimerkiksi täältä: Keskisuomalainen 19.12.1930 no 290https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1863764/articles/80009880Kovimmat tuomiot saivat Eero Kuussaari, K.M Wallenius ja Mikko Jaskari.
Rikosrekisteriin tulee kyllä merkintä, mutta se poistuu sieltä viiden vuoden kuluttua. Tietoa rikosrekisteristä löytyy Internetistä osoitteesta
http:/www.oikeus.fi/10818.
Jukka Kuoppamäki esiintyy julkisissa lähteissä vain tällä yhdellä etunimellä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä henkilötietoja, jotka eivät ole muutenkin julkisesti saatavilla. Esimerkiksi kirjastojen asiakastietokannat ovat suljettuja eikä niiden tietoja koskaan käytetä tällaisissa yhteyksissä. Useimmat henkilötietoihin liittyvät kysymykset ovat siksi sellaisia, ettemme pysty niihin vastaamaan kysyjiä paremmin.
Heikki Poroila
Kuppien valmistajista ja erityisesti hinta-arvioista kannattaa kysyä vanhojen astioiden myyntiliikkeistä, tässä muutama Astiataivas https://www.astiataivas.fi/ ja Huutokauppa Helander https://www.helander.com/fi. Myös Facebookissa on keskusteluryhmiä keräilijöille, https://www.facebook.com/search/top/?q=arabia-iittala-ker%C3%A4ily-k%C3…
En löytänyt näitä leimoja tästä ruotsinkielisestä sivusta, jossa on suomalaistenkin posliinivalmistajien leimoja, http://www.signaturer.se/index.htm Leimoja on aika vähän julkaistu hakemistoina, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=leimat
Someron kaupunginkirjastosta löytyy kirjallisuutta posliinista ja sen keräilystä, https://somero.finna.fi/Search/Results?...
Pekka Gronowin teoksessa 78 kierrosta minuutissa mainitaan, että ensimmäinen (suomalainen) levytystilaisuus oli Helsingissä vuonna 1904. Äänitysten aikana tallennettiin kaikkiaan 96 kappaletta.Ilmoittamasi tunnuksen perusteella Finnasta löytyi äänilevy Björneborgarens marsch, esittäjänä Helsingin torvisoittokunta, johtajana Aleksei Apostol. Kyseinen levy on äänitetty marraskuussa 1904.On siis hyvin mahdollista, että hallussasi oleva savikiekko on, jos ei ensimmäinen, niin ainakin ensimmäisiä äänitettyjä levyjä. Lähteet:Pekka Gronow: 78 kierrosta minuutissa, äänilevyn historia 1877-1960, Suomen Jazz&Pop arkisto, 2013https://www.finna.fi/Record/fikka.4566608
Vastaava kysymys on esitetty aiemminkin. Tässä vastaus, joka on annettu 28.12.2020.
"Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation, https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 tai https://www.helander.com/myy-helanderilla.
Taiteilijan voi myös yrittää löytää taiteilijamatrikkeleista esim. Suomen kuvataiteilijamatrikkeli."
Rauno Toivosen lastenkirja Mauri muurahainen voisi sopia äidinkielen tunnilla luettavaksi, mutta epäilen sen olleen liian vanha. Kirja on ilmestynyt 1954. Linkki Tessi.fi.Lauri pohjanpään Metsän satuja, Aisopoksen tarinat ja Krylovin fabelit voisivat myös vastata muistikuviasi. Mika Waltarin kirjassa Lukittu laatikko ja muita kertomuksia on myös kertomus muurahaisesta: Satu muurahaisesta, joka oli Pov.Kuvaamastasi juonesta tuli mieleeni Leena Krohnin Tainaron, mutta se on julkaistu vasta 1985. "Tainaronin asukkaat ovat hyönteisen kaltaisia, mutta oudolla tavalla heidän kokemuksensa ja edesottamuksensa ovat tuttuja. Ne ovat samalla kertaa tarkkojakin kuvauksia eräiden lajien elintavoista ja allegorioita tuntemastamme arkimaailmasta. "...
Moikka! Lähdin etsimään Helmet-kirjastojen aineistohausta rajaamalla julkaisuvuotta, ja löysin yhden kuvaustasi vastaavan teoksen:Kuusi, Matti. Vanhan Kansan Sananlaskuviisaus: Suomalaisia Elämänohjeita, Kansanaforismeja, Lentäviä Lauseita Ja Kokkapuheita Vuosilta 1544-1926. 2. painos - 3. painos 1991. Porvoo : Helsinki : Juva: WSOY, 1990.Tuo teos julkaistu alunperin 50-luvulla, ja löytyy myös esimerkiksi Pasilan kirjavarastosta (eli voi varata Helmet-kirjastoista).Vanhempi painos Antikvaari.fi-verkkokaupan sivuilla, jossa näkyy myös kansikuva:Sananlaskut ja puheenparret - Matti Kuusi | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaJos kyseessä ei ole tuo teos, lähtisin etsimään sitä Finna-palvelun tarkennetulla haulla (Hakupalvelu | Arkistot,...
En valitettavasti ole löytänyt kirjoja, jotka täysin vastaisivat antamiasi tietoja. Voisiko kyseessä olla Jens Lapiduksen Snabba cash/Rahalla saa, josta on myös tehty elokuva? Kirja kertoo Tukholman alamaailmasta ja kokaiinipiirestä.
Tämä on varmasti hankala tapaus, sillä Viola-tietokannan mukaan sävelmä on julkaistu nuottina vain vuonna 1959 ilmestyneenä kahden laulun (toinen on Menneen talven lunta) kokoelmana (X-Sävel).
Suotittelen ottamaan yhteyttä Jazz Pop Arkistoon, mistä tämä nuotti löytyy (sijaintikoodilla 0224Nu0207). Puhelin (09) 757 0040, sähköposti info@jazzpoparkisto.net.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei!
Meillä Auran kirjastossa on kolme viittomakieltä ja viittomia käsittelevää kirjaa:
Raija Nokkalan : "Satuja viittomakielellä",
Camilla Mickwitzin: "Hei" sekä
teos nimeltä "Viittomakielen kuvasanakirja".
Naapurikunnissa Yläneellä, Pöytyällä ja Karinaisissa on muitakin.
Jos haluat katsoa tarkemmin tietokannastamme, mene internet-osoitteeseen:
http://webkirjasto.atp.fi/auranmaa ja kirjoita kohtaan "asiasana" sana "viittomakieli"
Tällaista runoa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähes kysymyksessä mainitulla tavalla kyllä alkaa Pääskynen-lehdessä julkaistu nimimerkki Priskan (Salme Setälä) tarina Jänöläisten pesumatka.
"Ensi lumi oli satanut. Maa hohti ja kimmelsi valkeiden lumihiutaleiden peittämänä. Olipa se somaa." (Pääskynen nro 22, 15.11.1924, s. 5)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/977266?page=5
Annemari Kokkisen ja Leena Maltari-Ventilän kirjassa Hoito- ja huolenpitotyön sanasto (2008) sana moniammatillinen määritellään näin: työryhmä tai vastaava, jossa on usean ammattikunnan edustaja.
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon, kirjaston tietokannasta asiasanalla moniammatillisuus löytyy useita teoksia. Esim. Kaarina Isoherrasen teoksissa Enemmän yhdessä: moniammatillinen yhteistyö (2008)ja Moniammatillinen yhteistyö (2005) löytyy laajempia käsitteen määritelmiä, jälkimmäisessä mainitaan mm. näin: moniammatillista yhteistyötä voidaan kuvata sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä eri asiantuntijoiden työskentelynä, jossa pyritään huomioimaan asiakkaan kokonaisuus.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy useita Ilkka Remestä (oik. Petri Pykälä) koskevia kysymyksiä.
Suositeltuja lähteitä ovat mm. kirjailijan omat kotisivut http://www.ilkkaremes.com ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Wikipedian mukaan Ilkka Remes on kertonut käyttävänsä salanimeä, koska ei halua profiloitua vain jännityskirjailijaksi ja haluaa tulevaisuudessa kirjoittaa muutakin. Saman lähteen mukaan kirjailija asuu Espanjassa.
1990-luvun lopussa suunniteltiin Remeksen esikoistrillerin, Pääkallokehrääjän filmaamista (Keskisuomalainen 23.9.1998).
Remes käsikirjoitti yhdessä Antti Jokisen kanssa Jokisen ohjaaman lyhytelokuvan Bioterror. Elokuva esitetty televisiossa vuonna 1999.
Televisiossa on esitetty vuosina 2002...
Kuten itsekin olet todennut Lumi etunimenä liittyy luonnonilmiöön lumi. Se on yksi luontoaiheisia nimiä, jonka käyttöä etunimenä on saattanut siivittää siihen liittyvä mielikuva valkoisuudesta ja puhtaudesta. Nimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa kirjastojen nimikirjoista. Tämän tiedon lähteenä on käytetty Pentti Lempiäisen Suurta etunimikirjaa. Lumilla ei ole nimipäivää nimipäiväkalenterissamme.
Niila –nimi on ortodoksinen nimi. Nimi löytyy ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterista, joka sisältyy Yliopiston nimipäiväalmanakkaan 2006 (Helsingin yliopisto, 2005).
Nimipäiväkalenterissa nimi esiintyy kaksi kertaa: 19.5. ja 13.9. Ortodoksisen käytännön mukaan nimipäivää vietetään kuitenkin ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu. Nämä ortodoksisen kirkon pyhät löytyvät julkaisuista Kirkkovuoden pyhät, osat 1 ja 2. Lisää nimenannosta ortodoksisen kirkon mukaan voi lukea kirjoista Valitse nimi lapselle! (Perhemediat, 3.p. 2006) ja yllämainitusta Yliopiston nimipäiväalmanakasta.
