Internetissä on tavattoman paljon erilaisia terveysaiheisia sivustoja, joista joillakin on ns. Kysy lääkäriltä -palvelu. Tässä esimerkiksi muutamia.
Verkkoklinikalla http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/ erikoislääkärit sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat kävijöiden lähettämiin kysymyksiin. Vastausaika on yleensä yksi viikko. Vastauksen hinta vaihtelee asiantuntijakohtaisesti ja on ilmoitettu kunkin asiantuntijan omalla esittelysivulla. Osa vastauksista on myös maksuttomia.
Terveyskeskus.fi-portaaliin http://terveys.fi.msn.com/do.xsp?viewType=viewinfoview&directoryType=ky… kysymyksen lähettäminen on pääsääntöisesti maksullista. Mikäli lääkäri vastaa kysymyksiin ilmaiseksi, hän valitsee itselleen tulleista...
Petri Pykälä kirjoittaa nimellä Ilkka Remes. Hänestä löytyy tietoa mm. Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Ilkka Remeksestä on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa. Vanhoja kysymyksiä ja vastauksia pääsee lukemaan palvelun arkistossa, jonka osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Kirjoita hakuruutuun Remes Ilkka ja paina hae-painiketta. Näin pääset lukemaan vanhoja vastauksia, jotka sisältävät runsaasti tietoa Petri Pykälästä alias Ilkka Remeksesta.
Esimerkiksi näistä teoksista löydätte tietoja kirjailijasta:
Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi, Helsinki, 2000, 6. uud. laitos
Kotimaisia nykykertojia 8 (Avain, 2010)
Miten kirjani ovat syntyneet. 5 : Kirjailijoiden studia litteraria 2011-2012 (toim. Markku Turunen, Wsoy, 2012)
Helttunen, Anne: Mieli ja maisema : kirjailijoiden työhuoneita (Avain, 2015)
Kirjailijakuvia. 16 : Anna-Leena Härkönen (Suomen Kirjailijaliitto, 2006), DVD
Teosten saatavuustietoja voitte tarkastella pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://www.helmet.fi/fi-FI
Myös seuraavilta nettisivuilta löytyy tietoa Anna-Leena Härkösestä.
https://otava.fi/kirjailijat/anna-leena-harkonen/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Nummelan ponitallin Kikan ja Repen seurustelusta on kysytty useasti, lainaan tähän aiempaa vastausta: "Lukematta itse jokaista Nummelan ponitalli-kirjaa on vaikea varmuudella sanoa, missä niistä Kikka ja Repe seurustelevat. Hehän seikkailevat jollain tapaa melkein kaikissa kirjoissa."
Vuonna 2011 ilmestyneet sarjan kirjat ovat kaikki lainassa, joten niistä en pääse tarkastamaan asiaa. Vuoden 2010 kirjoista ovat paikalla Vaunukello ja Merihirviö, eikä kummassakaan nopeasti silmäilemällä selviä, seurustelevatko Kikka ja Repe. Kristiania ei näytetä mainittavan ollenkaan.
Wikipediassa kerrotaan pääkohdat Nummelan ponitaliin ja Kikan vaiheista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Kirjastosta löytyy runsaasti kirjoja jouluaiheisista näytelmistä, laululeikeistä ja saduista.
Tässä kokoelma:
Kulkunen: joulujulkaisu no.1 ja no.3 (Suomen nuorisokirjailijat) (näytelmiä, satuja, kertomuksia, runoja)
Ollikainen, Meri: Vilisee, kilisee tonttuja (joulujuhlien esitysleikkejä)
Koivula, Kirsti: Yhdessä juhlaan: esityksiä koulun näyttämölle
Larsson, Rauno: Tonttuja ja marsilaisia: näytelmiä koulun juhliin
Salmivaara, Martti: Punainen hiippalakki: joulunäytelmiä
Vuori, Pekka: Korvatunturi: tarinoita joulupukin valtakunnasta
Salakka, Karin: Tarinoita joulua odottaessa
Kurenniemi, Marjatta: Joulun ikkuna (jouluaiheisia satuja)
Lagerlöf, selma: Joululahja ja muita kertomuksia
Lindgren, Astrid: Lapsen joulu: kootut joulukertomukset)...
Laissa yksityisistä teistä määritellään se, koska on perustettava tiekunta yksityistien rakentamiseen. Jos tien käyttäjiä on vain vähän, ja he ovat tienpidosta yksimielisiä, voidaan tieasioita hoitaa ilman tiekuntaa, mutta useimmiten tiekunta on perustettava.
Tiekunnan perustajat ovat tieosakkaita.
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden asiantuntijoita, joten kannattaa selvittää asia perusteellisesti. Laki yksityisistä teistä löytyy Finlexin kautta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358
Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy myös paljon hyödyllistä tietoa:
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2387
http://www.maanmittauslaitos.fi/node/2548
Avoimessa verkossa tällaista listaa ei tietääkseni ylläpidetä, vaan sukunimeään vaihtavan tulee olla yhteydessä maistraattiin.
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/Miten-menettelen---suku…
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilla on myös kätevä nimipalvelu, jossa voit hakea sukunimeä ja näet heti, onko sukunimi jo käytössä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Käytettävissämme olevista tiedonlähteistä ei ilmennyt että teos olisi ilmestymässä suomeksi. Toivon, että selviät englanninkielisen kirjan kanssa riittävän hyvin.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään halventavassa merkityksessä epäluotettavasta tai muuten vastenmielisestä (nuoresta) miehestä (joku hämäräperäinen juippi). Suomen murteiden sanakirjan mukaan juippi-sanaa käytetään epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä tai keskenkasvuisesta pojasta vrt. lurjus, hunsvotti, sälli.
Yleisimmin sanaa lienee käytetty Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Keski-Pohjanmaalla (ne on semmosia juippia ne poijjaat).
Juippia -verbiä on mm. Juvalla käytetty merkityksessä luikkia (kävelläj juppii nolona tieheese) ja Karstulassa verbiä juiputtaa merkityksessä huiputtaa.
Eviran sivuilla on tietoa elintarvikkeiden lisäaineista ja e-koodeista,
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset…
Ohjeita ja ruokatietoa sieltä ei kuitenkaan löydy. Paras vaihtoehto on kysyä Allergia- ja astmaliiton neuvontapalveluista. Siellä vastaavat allergia- ja sisäilma-alan asiantuntijat, https://www.allergia.fi/jarjesto/tukea-apua-tietoa/neuvontanumerot/#114…
Allergia-, iho- ja astmaneuvonta
Ma 14-18
To 8-12
Pe 8-12
puh. 09 4733 5520
allergianeuvoja@allergia.fi
Heillä on myös Kysy asiantuntijalta -palsta, https://www.allergia.fi/jarjesto/tukea-apua-tietoa/kysy-asiantuntijalta…
Onnettomuustilastot löytyvät vuosittain ilmestyvästä kirjasta Tieliikenneonnettomuudet, jota julkaisee Tilastokeskus. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/.
Timo Nurmi määrittelee Gummeruksen suuressa suomen kielen sanakirjassa sanan opiskelija: muodollista opetusta koulunkäyntiä ylemmällä tasolla nauttiva henkilö, esim. fysiikan opiskelija. Näin ollen voinet käyttää titteliä yhteiskuntatieteiden opiskelija. Kaisa Häkkinen määrittelee puolestaan Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa opiskelija -sanan olevan oppitekoinen uudissana, jonka Elias Lönnrot otti käyttöön v. 1874. Erityisesti korkeakouluopiskelijoista on vanhimmassa kirjakielessä käytetty nimityksiä oppivainen tai oppiva.
Kokoan tähän sinulle listan lähteistä, joista löydät tietoa Ahvenanmaan historiasta. Voit perehtyä aiheeseen niiden avulla.Ahvenanmaan historia – WikipediaAhvenanmaan historiaa - Visit ÅlandHirn, Marta: Oolannin sota 1854-1855 (WSOY, 2004)Johnsson, Raoul: Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (John Nurmisen säätiö, 2013)Komulainen, Arvo: Taistelu Ahvenanmaasta: Oolannin iäisyyskysymys (Ajatus, 2005)Tarkka, Jukka: Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula (Docendo, 2020)
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Kirjautumisongelmista ja muista voi kysyä sieltä, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot.
Kirjastoista saa 11.5.2020 lähtien varata aineistoa tavalliseen tapaan. Ehdottaisin Donnerin kirjan varaamista, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että kirja on Töölön kirjastossa hyllyssä. Kirjastoon voi myös soittaa ja pyytää kirjan varaamista, jos ei voi/halua jättää varausta sähköisesti.
Soitin tästä kysymyksestä ystävälleni, joka veti rippikoululeirejä työkseen vuodesta 1970 yli kolmekymmentä vuotta. Rippikoululeirin pituus riippui seurakunnasta. 1980-luvulla leirin pituus oli yleensä 10 päivää, mutta jossain seurakunnissa pituus oli 10 päivää. Tärkeintä oli saada tietty opetustuntimäärä täyteen. Jos tämä tuntimäärä ei tullut leirillä täyteen, sitä kerättiin myös kotoa käsin käymällä jumalanpalveluksissa tai muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Seurakuntien taloudellisen tilanteen kiristyttyä leirit ovat nykyään yleensä viikon mittaisia.
Valtakunnallisen E-kirjaston verkkosivuilla ohjeistetaan näin: "Ensimmäisellä kerralla E-kirjasto-sovellukseen pitää rekisteröityä vahvalla tunnistautumisella. Sovelluksen asetukset-kohdassa voi ottaa käyttöön pääsyavaimen/avainkoodin, jolloin sovellukseen voi jatkossa kirjautua samalla tavalla kuin puhelimelle (pin-koodi, sormenjälki, kasvojentunnistus, kuvio). Tietoturvasyistä sovellus kirjautuu automaattisesti välillä ulos ja aika riippuu laitteesta. Nyt myös Android-laitteille voi luoda pääsyavaimen. Luo pääsyavain sovelluksen asetuksissa kohdassa "rekisteröi pääsyavain"."E-kirjasto-sovelluksessa on ollut haasteita pääsyavaimen rekisteröinnin osalta, mutta sovelluksen viimeisimmän päivityksen ansiosta sen pitäisi nyt onnistua helpommin...
Uuden Helmet-verkkokirjaston mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen. Tästä linkistä löydät tietoa ja ohjeita siihen, miten käytät sivuston mobiiliversiota. Sieltä löytyy Taskukirjaston tapaan myös sähköinen kirjastokortti, joka löytyy Oma tili -valikosta kirjautumisen jälkeen.
Tällä hetkellä Helmet-verkkokirjasto ei muista kirjautumista, ellei kirjautumistietoja sinne itse tallenna esimerkiksi selaimen kautta. Tähän on kuitenkin tulossa päivitys vielä tämän kuun aikana. Sen jälkeen sivustolla pysyy kirjautuneena, ellei itse kirjaudu sieltä ulos.
Hyvä tietolähde on esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo, josta löydät tietoa myös Hannu Salamasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
