Lähetin kysymyksesi Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalle. Sain tällaista tietoa.
Se, että osa ihmisistä kokee joidenkin ruokatuotteiden lisäävään limaisuutta, ei tarkoita vielä allergiaa. Yleensä se ei sitä olekaan. Maitoallergia on lapsilla yleisempää kuin aikuisilla, mutta menee ohi yleensä ensimmäisten elinvuosien aikana.
Osa proteiineista on ns. labiileja, toisin sanoen ne muuttuvat joko kypsennettäessä tai suolistossa. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia proteiineja. Tästä muutoksesta on hyvä esimerkki siitepölyallergisen ristioireilu omenalle. Raaka omena saattaa aiheuttaa siitepölyallergiselle oireita, mutta hän pystyy syömään yleensä omenapiirakkaa. Myös osa kananmunan proteiineista on muuttuvia. Vakavasta kananmuna-...
Allegorisia teoksia aiheesta ei tunnu löytyvän kovin helposti. Välitin kysymyksen eteenpäin kirjastojen väliselle tietopalvelulistalle, mutta sitäkin kautta aineistoa löytyi niukasti. Elokuvista vinkattiin Darren Aronofskyn Mother!:ia ja Hayao Miyazakin Princess Mononokea. Kirjoista ehdotettiin Leena Krohnin teoksia, esimerkiksi Hotel Sapiensia. Myös Anne Leinosen Viivamaalari voisi olla kiinnostava.
Tässä lisäksi teoksia, joissa asiaa käsitellään tarkemmin määrittelemättömän olosuhteiden muutoksen kautta tai etäännyttämällä scifin tai fantasian keinoin:
Alongi, K. K.: Kevätuhrit
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake, Herran tarhurit, Uusi maa (MaddAddam-trilogia)
Howey, Hugh: Siilo
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja
Mitchell, David:...
Ikävä kyllä vastausta ei tällä kertaa löytynyt. Aikamatkustus on tieteiskirjallisuudessa erittäin yleinen käytetty juonikuvio, jopa siinä määrin, että sillä on oma internet-sivustonsa, ittdb.com. TV Tropes -sivustolla on myös useita esimerkkejä kuvaamastasi time loop -juonikuviosta.
Mikäli luit novellin suomeksi, voit yrittää etsiä kokoelmaa Risingshadow-sivuston kirjalistaushaun kautta - valitse hakuun scifi tai joko antologiat tai novellikokoelmat ja mahdollinen vuosiväli.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, millaista laitetta käytät. Ei myöskään se, millaista vaihdosta olet tekemässä. Oletko kenties ottamassa käyttöön kaksivaiheista tunnistautumista. Tässä joitakin ohjesivuja:Esimerkiksi Ylen Digitreenit-sivulla on ohje kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöönottoon. Gmail-ohjeita : asetusten muuttaminenDigi-vinkkaus : Google-asetukset (Tampereen kaupunginkirjasto) Jos tunnet tarvitsevasi henkilökohtaista opastusta, voit Enter ry tarjoaa kesäopastus Kampin palvelukeskuksessa. Opastuksiin ei tarvitse ilmoittautua. https://www.entersenior.fi/uutiset/kesaopastus2024/#widget-phqhCWW3MwVo1WKGA3b2 . Voit saada digiapua myös puhelimietse. Ensi viikosta lähtien Valtakunnallinen SeniorSurfin...
Ottakoot kaikki kerskailijat tästä opikseen : jokaisen kerskailijan kohtalo on lopulta seistä aasinhattu päässään pilkkatauluna. TEKIJÄ Shakespeare, William, kirjoittajaTEOS Loppu hyvin, kaikki hyvin / William Shakespeare ; suomentanut Tiina Ohinmaa ; esipuhe: Jyrki NummiJulkaisutiedot Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)ULKOASU 177 sivua ; 21 cm
Kyseessä voisi olla Simon Sebag-Montefioren kirja Stalin: Punaisen tsaarin hovissa (Helsinki: WSOY 2004, suomentaja Kari Klemelä, 740 sivua). Siitä on ollut arvostelu Helsingin Sanomissa 30.10.04. Kirja kertoo neuvostojohtajan ja hänen lähipiirinsä elämästä 1930 -50 -luvuilla. Kirja perustuu arkistoaineistoon ja aikalaishaastatteluihin. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että kirjassa kuvataan muunmuassa Kremlin näkökulmasta Suomen talvisotaa edeltäviä neuvotteluja. Kirjan sisällöstä löytyy lisätietoja osoitteesta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-29502-7
Georg Diersin Tiger in Berlin -kirjasta ei löydy suomennosta kansallisbibliografia Fennicasta. Näin ollen on erittäin todennäköistä, ettei kirjaa ole ainakaan toistaiseksi suomennettu. Fennica sisältää tietoja mm. Suomessa julkaistuista kirjoista vuodesta 1488 alkaen ja kokoelma kertyy lakiin perustuvan aineiston luovuttamisen myötä. Fennicaa esitellään Kansalliskirjaston sivuilla ja sieltä löytyy myös suora linkki Kansalliskirjaston hakupalveluun: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan unkarilainen Gyözö Sikota on kirjoittanut kirjoja Herendi-posliinitehtaasta saksaksi, englanniksi ja unkariksi. Englanniksi löytyvät Herend: the art of Hungarian porcelain (1988) ja The porcelain of Herend (1974). Saksaksi löytyy Herend, Manufaktur der ungarischen Porzellankunst (1982) ja Das Porzellan von Herend (1974). Kirjat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta. http://finna.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Antiikin aarteita Habsburgien keisarihovista: Wienin Kunsthistorisches Museumin antiikkikokoelman mestariteoksia (Tampereen taidemuseo 1995)
Seuraavalla sivulla on tietoa tehtaasta: http://play.hemmakanalen.se/hem_och_fritid/antikdeckarna?videoId=1.7743…
Valitettavasti kysymäsi lehti ei ole Kemin kaupunginkirjaston kokoelmissa vaan se kuuluu Kemin sarjakuvakeskuksen kirjastoon. Sarjakuvakirjaston aineisto on ainoastaan tutkijoiden käytössä siten, että he ovat itse tulleet paikan päälle etsimään tarvitsemaansa tietoa (sarjakuvakirjastossa ei ole omaa henkilökuntaa). Tällä hetkellä tämäkään ei onnistu, sillä kirjasto on vastikään muuttanut ja kokoelma on vielä järjestelemättä.
Huomasin kuitenkin, että kyseinen lehti on myös Kuopion Varastokirjastossa. Jos otat yhteyttä lähimpään kirjastoosi niin sitä kautta lehden voisi tilata kaukolainaan tai pyytää Helakisan kirjoituksesta kopion.
Petroskoi sijaitsi Äänisen rannalla, ja valtauksen varmistaminen on edellyttänyt myös rannikkopuolustuksen järjestämistä.
Suomalaiset valtasivat Petroskoin 1.10.1941. Jo seuraavan päivän iltaan mennessä kaupunkiin siirrettiin Laatokalta viisi patteria ja moottoriveneosaston käsittävä patteristo, joka nimettiin "Äänisen rannikkopatteristoksi".
Todennäköisesti myös nämä joukot ovat ehtineet osallistumaan paraatiin.
Reponen, T.
Rannikkojoukot sodissa
[teoksessa: Suomen rannikkotykistö 1918-1958. - Rannikkotykistön upseeriyhdistys, 1959]
Ihmemaan haulla: "Oskar Reponen" ja "Reponen, Oskar" löytyi henkilötietoja osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971229/vapa/971229va02.ht…. Osoitteessa http://www.juy.fi/~jtv/bib/ olevasta bibliografiasta Q-T löytyy luettelo Oskar Reposen dekkarituotannosta. Hänen kirjoistaan on tehty kirja-arvosteluja, mutta ne löytyvät kirjaston kautta. Myös kirjaston bibliografioista (teosluetteloista) löytyy henkilötietoja.
Hei,
Hippokraten teokset löytyy mm. Varastokirjastosta ja sieltä löytyy sellainen sarja kuin Hippocrates. Sarja näyttää olevan englanniksi ja muinaskreikaksi. Etsimäsi lause on mahdollisesti neljännessä osassa, mutta en ole pysty varmistamaan tätä.
Voit tilata kirja itsellesi kaukolainana omasta kirjastostasi. Kaukolaina on maksullinen palvelu.
Tieto kirjasta:
https://finna.fi/Record/vaari.851350
Suomen farmakologiayhdistyksen sivuilla kerrotaan , että "farmakologin tutkintoa ei ole, mutta kaikkein erikoistuneimpia farmakologiaan ovat farmakologiassa tohtorintutkinnon suorittaneet lääkärit sekä farmakologia pääaineenaan valmistuneet proviisorit. Paljon koulutusta saavat myös farmaseutit, ja koulutusta voidaan antaa myös mm. laboranteille. Kliinisen farmakologian tutkinto on sen sijaan olemassa, mutta sen voivat suorittaa vain lääkärit."
http://www.sfy.fi/FARMAKOLOGI.HTML
Kaarina, kutsumanimeltään Kaisa, on Suomisen perheen lasten serkku. Häntä esitti kuunnelmissa Eila Rinne (Kahra), joka kuului tunnettuun Rinteen näyttelijäsukuun.
Kansallisbiografia: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1145
Suomisen perhe Yle Areenassa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/21/suomisen-perhe, https://areena.yle.fi/audio/1-4079739
Teos Pala kurkussa (Atena, 2019) sisältää syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä kertomuksia sekä asiantuntijahaastatteluja.
Tehy-lehdessä 10/2013 on julkaistu Merja Perttulan artikkeli Kun terveellinen ruoka hallitsee elämää.
Ortoreksiasta on tehty myös opinnäytetöitä, mm.
Elina Laakso: When eating healthy becomes unhealthy : The bloggers experience of living with orthorexia nervosa (2019)
Sami Halttunen: Ortoreksian tunnistaminen opiskeluterveydenhuollossa (2015)
Jenna Kinnunen: Sairaalloisen terveellistä : Oppimateriaalia ortoreksiasta (2015)
Pauliina Suorsa & Noora Tolonen: Ortoreksian riskitekijät ja tunnistaminen (2016)
Opinnäytteiden lähdeluetteloista löytyy niin ikään aihetta käsittelevää kirjallisuutta....
Markkinatietoa kerääviä yrityksiä on Suomessa kymmeniä. Yrityksille suunnattua tietoa kerää esim.. Keskuskauppakamari
Sijoittajille suunnattua tietoa tarjoavat mm. Tesi, Rakli, Suomen vuokranantajat, monet suuret yritykset sekä pankit.
Yritysten sivuilta on tosiaan usein hankala löytää suoraan omistajatietoja. Yleensä ne siellä ovat (sivun alaosassa, tietoa meistä), mutta niitä voi joutua myös hakemaan hankalasti. Kannattaa tarkistaa yritysten tiedot suoraan yritysrekisteristä. https://www.ytj.fi/
Jos yrityksen nimeä ei löydy sieltä, kannattaa suhtautua siihen pienellä varauksella.
Yleensä kaikki tieto on jollain tapaa puolueellista. Markkinoinnissa, sijoittamisessa ja talouden kehityksessä yleensä suunnataan tulevaisuuteen. Sen...
Kysymyksesi on lyhyt ja vailla täsmennyksiä, mutta toivon, että näistä lähteistä on hyötyä sinulle.
Piilonormeista sinänsä en löytänyt aineistoa, mutta (sosiaalisista) normeista on kirjoitettu paljonkin. Raja julkisen ja piilotetun normin välillä ei kai aina ole niin selvä. Sosiaalisista (myös piilotetuista) normeista on kirjoitettu mm. näissä kirjoissa:
- Hullun kirjoissa : näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen / toim. Pekka Laaksonen, Ulla Piela, Pirkko Lahti
- Elämän normittajat : instituutiot ja asiantuntijat oikeaa elämää etsimässä / Hannu Itkonen .. [et al.]
- Kilpakenttien kapinalliset / Hannu Itkonen
- Sietämättömät ja täydellinen maailma : kirjoituksia suvaitsemattomuudesta / toimittanut Jari Eilola
