Hyvä tietolähde on esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampo, josta löydät tietoa myös Hannu Salamasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Tuntien määrä vaihtelee varmaan lukioittain.
Opetushallitus kuvaa kielten opiskelumahdollisuuksia lukiossa:
A-kieli eli äidinkieli. Pakollisia opintoja 12 opintopistettä ja valinnaisia 4 opintopistettä.
B1-kieli eli yleensä ruotsi. Pakollisia opintoja 10 op ja valinnaisia 4 op. Linkki sivulle.
Sivustolla kerrotaan myös lukio-opintojen muutoksesta 2021:
"Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen...
Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket -kirjassa ei ole hamsteria lainkaan. Se esiintyy vain samannimisessä, joitakin vuosia sitten esitetyssä televisiosarjassa. Siinäkään hamsteria ei kutsuta millään nimellä. Asiaa on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta kysytty ennenkin. Toinen vastaus löytyy arkistosta.
Jaguaari on Elmer Diktoniuksen runo, ilmestynyt Jaguaren-nimisenä kokoelmassa Hårda sånger v. 1922. Suomennos on Viljo Kajavan tekemä ja sisältyy v. 1963 julkaistuun kokoelmaan Diktonius: Runoja.
Postin sivuilla kerrotaan seuraavaa: Kun lähetät kortteja tai kirjeitä Suomessa, valitse kotimaan ikimerkki, jossa on maksumerkintänä Suomen kartta. Merkki käy kirjeen ja kortin postimaksuksi 50 grammaan asti Suomessa (ml. Ahvenanmaa).Kun lähetät kortteja tai kirjeitä ulkomaille, käytä ulkomaan ikimerkkiä, jonka tunnistat merkin kulmassa olevasta maapallosta. Merkki käy Priority-kirjeen ja -kortin postimaksuksi 20 grammaan asti Suomesta ulkomaille.Eli ymmärtääkseni Suomessa postitettuihin kirjeisiin pitää aina laittaa kotimaan ikimerkki. Asian voi toki varmistaa vielä Postin asiakaspalvelusta: https://www.posti.fi/asiakaspalvelu Lähde: Tutustu postimerkkeihin ja kuoriin | Posti
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty jo useita kertoja R. L. Stinestä. Vastaukset kannattaa katsoa palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Hakusanaksi voi kirjoittaa "stine".
R. L. Stinestä löytyy tietoa mm. Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.Tietoa löytyy myös WSOY:n sivuilta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stin...
Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta tai Jukka Parkkisen teoksesta Aasinsilta ajan hermolla (2005) ei löytynyt kyseisen sanonnan alkuperää. Vastausta voisi etsiä myös näistä kirjoista:
Sakari Virkkunen: Suomalainen fraasisanakirja (1981)
Päivä pulkassa, pyy pivossa (2014)
Leea Virtanen: Ellun kana ja Turusen pyssy (1999)
Helsingissä kaikissa Helmet-kirjastoissa on mahdollista tulostaa. Kirjastoissa, joissa on itsepalvelutulostus, saat viisi sivua ilmaiseksi aina kolmen kuukauden jaksolla. Ylimeneviltä sivuilta veloitetaan 40 senttiä sivulta. Lista kirjastoista, joissa on itsepalvelutulostus löytyy pudotusvalikosta Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut.
Vantaalla voit tulostaa kaikissa muissa toimipisteissä paitsi Pähkinärinteen tai Hiekkaharjun kirjastoissa. Vantaan kirjastoissa saa 20 tulostetta ilmaiseksi. Lopuista sivuista veloitetaan 40 senttiä sivulta.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI
Listaa näistä helppolukuisista englanninkielisistä kirjoista ei löydy ainakaan Turun kaupunginkirjastosta.
Helpoimpia aloittaa ovat ainakin englanninkielen lukemistot (ns. Easy readers), jotka löytyvät meiltä luokassa 89.5072. Myöskin englanninkieliset nuortenkirjat ovat yleensä helppotajuisia kieleltään, esimerkiksi Sue Townsend ja klassikoista L.M. Montgomeryn Anne-kirjat.
Dekkareista kannattaa kokeilla Agatha Christietä, Arthur Conan Doylea, Sue Graftonia ja kauhukirjoista esim. Edgar Allan Poen novelleja. Viihdekirjallisuudesta löytyy esim. Rosamunde Pilcher, Nora Roberts. Muista nykykirjailijoista voisi kokeilla esim. seuraavia kirjailijoita: Helen Fielding, Joanne Harris, Joanna Trollope, Fay Weldon, Nicholas Evans, Peter Mayle,...
Slangisanakirjan mukaan sanaa 'porukat' merkityksessä kotiväki, perhe on käytetty jo 1970-luvulla.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. 5. p. WSOY, 2005
Toisaalta Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirja (WSOY, 1980) ei tunne sanaa tässä merkityksess. Ilmeisesti sen käyttö on yleistynyt myöhemmin.
Hei!
Löysin tällaisen tiedon sivulta https://hannula.art/grafiikan-vedosten-merkinnat:
E.A.
E.A. ja A.P. eli Épreuve d'artiste ja Artist's proof tarkoittavat ns. taiteilijasarjan vedoksia. Taiteilija voi ottaa omaan käyttöönsä pienen sarjan vedoksia. Taiteilijasarja saa olla enintään 10% varsinaisesta vedossarjasta ja myös taiteilijavedosten tulisi olla numeroituja. Esim. 2/3 E.A.. Numerointi voidaan tehdä myös ns. roomalaisin numeroin, II/III E.A.. Jos taiteilijasarjan vedoksia ei ole numeroitu, niin ei ole varmuutta paljonko vedoksia on liikkeellä. Monesti käytännössä E.A. merkintä muuttuu helposti muotoon EA ilman pisteitä. Taiteilijasarjan vedoksista voi löytyä kirjavia merkintöjä EA tai E/A tai E.A. tai AP tai A/P tai A.P...
Tätä kannattaisi kysyä joltakin rahaliikkeeltä, alla on yhden rahaliikkeen yhteystiedot. Nettihuutokauppa huuto.netissä osoitteessa on tällä hetkellä myynnissä yksi 10 ruplan seteli vuodelta 1909. Se on pantu myyntiin 20.6. hintaan 3 euroa ja 10 senttiä. Vielä ei ole tähän lähtöhintaan tullut korotuksia.
Rahaliike HOLMASTO
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
Fax: 09 666628
info@holmasto.com
Tarna on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Tarna on tai on ollut sukunimenä vain 74 suomalaisella.
Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Kenties se on samaa alkuperää kuin huomattavasti yleisempi sukunimi Tarnanen (527 nimenhaltijaa). Sukunimi Tarnanen on ilmeisesti ortodoksista perua ja lähtöisin luultavimmin karjalaisesta nimestä Termoi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Hei,En löytänyt tietoa, että Bocusella olisi tuollainen sarja, mutta ranskalaisella aikansa tunnetulla kokilla Raymond Oliverilla oli 1950-1960-luvuilla tehty sarja "Art et magie de la cuisine", jota esitettiin 1970-luvulla ja vielä 1980-luvun lopulla uusintoina Suomen televisiossa nimenä lienee ollut Ranskalainen keittiö.Tuohon aikaan ohjelmia esitettiin harvakseltaan, joten ohjelmatietoja yms. on hankala etsiä mikrofilmiltä vanhosita lehdistä. Esim. Youtubesta löytyy kyseisen sarjan materiaalia hakemalla alkuperäisellä nimellä "Art et magie de la cuisine", josta voit kyllä tarkistaa, vastaako ohjelma visuaalista muistikuvaasi ohjelmasta.
Vanhojen kolikoiden arvo vaihtelee hyvinkin paljon riippuen esimerkiksi kolikon ilmestymisvuodesta ja kunnosta. Mainittujen kolikoiden hintahaarukka voi ulottua yhdestä eurosta aina satoihin euroihin asti.
Kannattaa tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, hyvä opas on esimerkiksi Suomen rahat arvohintoineen 2005: keräilijän opas. Tätä teosta on Kirkes-kirjastoissa useampi lainakappale, ja se löytyy myös Tuusulan pääkirjaston käsikirjastosta.
Kysymysten oikea osoite on Filatelistiliitto. Sieltä löytyvät vastaukset kaikkiin kysymyksiisi. https://www.filatelisti.fi/liitto/
Muita postimerkkeilystä kiinnostuneita voit löytää esim. Liiton Filatelistifoorumilta. https://filatelistiforum.org/index.php/postimerkkeily
Voit myös ottaa yhteyttä paikallisiin kerhoihin. https://www.filatelisti.fi/kerhot/
Netistä löytyy monia muitakin keskustelupalstoja harrastajille mm. Suomi24.fi harrastuspalstoilla. https://keskustelu.suomi24.fi/harrastukset/keraily/postimerkkeily
Kirjastoista löytyy myös postimerkkiluetteloita. Tosin kirjat ovat melko vanhoja. Helmet hakutulos
Sosiaalialan ammateista, työpaikoista ja koulutuksesta kerrotaan Työvoimaministeriön julkaisussa Työ ja tulevaisuus : Sosiaaliala – auttaminen ammattina, 1989. Terveydenhuoltoalan ammateista on samanlainen julkaisu Työ ja tulevaisuus 1981 : Terveydenhuoltoala.
Elefantin maksiminopeudeksi on mitattu 25 mailia tunnissa eli noin 40,2 km/h. Tämä tulos löytyy www-almanakasta ja tämän mukaan elefantti olisi ihmistä hitaampi. Mutta tulokset saattavat tietenkin mittaajista riippuen hiukan vaihdella. Tässä osoite josta tuo tulos on katsottu:
http://www.infoplease.com/ipa/A0004737.html
