Paul Eluardin runosta Liberté eli Vapaus on kaksi suomennosta.
Anja Samooja suomensi runon vuonna 1948 julkaistuun antologiaan Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (toim. Toini Aaltonen, Otava, s.153 – 156).
Aale Tynnin suomennos sisältyy teoksiin Tulisen järjen aika : kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa (1962, WSOY, s. 65 - 68), Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista runoutta (vuosien 1974 ja 2004 painoksissa s. 943 – 947) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 519 – 520).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kirjastojen atk-järjestelmien historiaa voi tutkia teoksesta Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet / Jarmo Saarti. Opetusministeriö 2000.
Aineistotietokantoja saatiin näkyviin Internetiin1990-luvun puolen välin jälkeen Tampereella, jossa oli jo 1990-lopulla ensimmäisenä myös etävaraaminen ja -uusiminen. Yleisten kirjastojen palvelut siirtyivät avoimeen verkkoon aiemmin kuin yliopistokirjastojen.
Käytin Finna-hakua.
Aluksi tein tarkennetun haun sanalla varhaiskasvatus ja aiheella kaunokirjallisuus. Lisäksi rajasin ilmestymisaikaa 2000-2023. Haku löysi muutaman romaanin.
Theorin, Johan: Sankta Psykon kasvatit ; Linna, Martti: Syysmarkkinat sekä Pulli, Elina:Tukkasurma
Kokeilin Kirjasammon hakua. Sanalla varhaiskasvatus, löytyivät esim. Heli Kuhlberg:Tärkeän työn tekijät; Vuorinen, Katri: Unelma-ammatti, vai onko sittenkään sekä Ylinen, Hanna-Leena:Tarha Linkki Kirjasampoon.
Helmet-haulla löysin vielä muutaman ehdokkaan: Vuorinen, Juha:Kristian siviilipalvelusmiehenä : sotaromaani ; Välipaikka, Tuija:Maailman vahvin tyttö sekä Pihlajamäki, Tiina: Rant. Ta. Li. Linkki hakutulokseen
Vastaan tuli myös teos "Mitä...
Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonta voi olla avuksi asiassa.Kielineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse tai kysymyslomakkeella.Tässä yhteystiedot: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Suosittelen olemaan yhteydessä suoraan postikorttien asiantuntijoihin:Postimuseolla on yli 200 000 postikortin kokoelma, ja sen tietopalvelu auttaa maksutta postihistoriaan ja postikortteihin liittyvissä asioissa "Kysy museolta" -palvelussa ja sähköpostitse. Tarkemmat yhteystiedot löydät täältä: https://www.postimuseo.fi/yhteystiedot/Suomessa toimii myös postikorttiyhdistys, joka ilmoittaa tavoitteekseen muun muassa: postikorttikulttuurin tunnetuksi tekemisen sekä postikorttien tutkimuksen. Heidän yhteystietonsa löydät täältä: https://www.suomenpostikorttiyhdistys.fi/4.
Kyseessä voisi olla kenraalimajuri Kurt Martti Wallenius (1893-1984). Wallenius
oli paitsi kuuluisa sotilas myös lahjakas kirjailija. Veli-Pekka Lehtolan
kirjoittaman elämäkerran "Wallenius - Kirjailijakenraali Kurt Martti
Walleniuksen elämä ja tuotanto" julkaisi kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, vuonna
1994. Kirjaa ei valitettavasti löytynyt millään muulla kielellä. Walleniuksen
omia kirjoja sen sijaan on käännetty ainakin saksaksi, englanniksi, ruotsiksi ja
ranskaksi.
Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen yhteystiedot: Lekatie 1, 90150 OULU Puhelin
(Telephone) 08 - 537 7111 Telefax 08 - 537 7572
Kurt Martti Walleniuksen tuotantoa löytyi Norjan BIBSYS kansalliskirjaston
luettelosta osoitteesta http://wgate.bibsys.no/search/pub
Suomalaisten yleisten...
Kuten useimpien perinteisten sanontojen kohdalla on, emme enää tiedä, mistä tämä sanonta on peräisin saati että tietäisimme, kuka sen ensimmäisenä on ääneen lausunut. Usein "suomalaisiksi" mielletyt sanonnat ovat tuttuja muissakin maissa, vaikka yksityiskohdissa on eroja. Tämän sanonnan uskonnollinen viitekehys viittaa siihen, että ihan uusi se ei ole.
Sanonta kuvaa epävarman, varman päälle pelaavan persoonallisuuden suhtautumista uusiin asioihin. Asenteesta käytetään usein termiä muutosvastarinta, joskaan itse sanonta ei viittaa aktiiviseen vastarintaan vaan pikemminkin väistämiseen: tuttu huonokin asia on turvallisempi kuin tuntematon, vain hyväksi luvattu.
Heikki Poroila
YLE TV2 alkoi esittää Pikku Kakkosta 11.1.1977. Aluksi ohjelma tuli kolme kertaa viikossa ja jaksot olivat puolen tunnin mittaisia. Vanhojen Pikku Kakkosten juontoja voi katsella Elävästä arkistosta. Lisää tietoa vanhoista YLE:n ohjelmista löytyy esim. Rouva Ruudun TV-palstalta Muistikuvaputki | yle.fi
Makupalat.fi -sivustolta löytyy linkkejä kirjallisuusarvostelusivustoille: https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66720…
Satakunnan Kansa ja Satakunnan Viikko julkaisevat myös kirjallisuusarvosteluja. Mahtaisiko heillä olla kiinnostusta uusille arvostelijoille?
En pääse tarkistamaan Basso-lehden artikkelin kirjoittajaa, mutta lainaus viittaa Raamattuun ja tarkemmin Matteuksen evankeliumin kohtaan 16:24-27. https://www.bible.com/fi/bible/compare/MAT.16.24-27 Raamatuntulkintaan on kirjastoissa paljon lähdeaineistoa. Voit löytää niitä esim. hakusanoilla raamatuntulkinta, Raamattu, Uusi testamentti, Vanha testamentti, evankeliumit. Raamatuntulkintaan löytyy myös useita verkkosivuja, esim. Raamatunlukijain Liiton sivuilta: https://rll.fi/2016/12/mita-tarkoittaa-elaman-kadottaminen-jeesuksen-tahden-matt-1039/
Tarkoitat varmasti seuraavaa kirjaa, vaikka sen nimi ja julkaisuvuosi poikkeavatkin hieman antamistasi tiedoista:
Liikemaailman pikku jättiläinen : liikemaailman tietokirja / toim. Jorma Pohjanpalo
Porvoo, WSOY
1946
Vuonna 1947 kirjasta otettiin toinen painos, mutta sitä ei ole meidän kokoelmassamme.
Tietoja rahojen arvoista saat Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisemasta teoksesta Suomen rahat arviohintoineen. Näitä keräilijän oppaita voi lainata esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Saadaksesi lisätietoja myymisestä ym. sinun kannattaisi ottaa yhteyttä Suomen Numismaattiseen yhdistyksen neuvontaan. Puhelinnumero on (09) 662281. Internet-osoite on http://www.snynumis.fi
Käännösrunojen tietoja kannattaa yrittää etsiä Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Linkki maailman runouteen" -runotietokannasta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Tietokanta sisältää lähes 20 000 käännösrunon viitetiedot. Tietokanta ei sisällä tietoja kaikesta suomen kielelle käännetystä runoudesta, mutta esim. juuri venäjänkielisten käännösrunojen tietoja se sisältää melko kattavasti. Tietokannasta voi tehdä hakuja runon alkukielen ja kirjoittajan kotimaan perusteella.
Juhani Pohjanmiehen Koraali-koulu : yksinopiskelua ja lyhyttä koulukurssia varten (1926) löytyy lukusalikappaleena Kansalliskirjastosta, jossa sitä siis voi käydä lukemassa paikan päällä. Myös Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastossa on kappale vain lukusalikäyttöön. Sen sijaan näyttää siltä, että Joensuun kaupunginkirjaston pääkirjaston aikuistenosaston varastossa teoksesta olisi myös lainattava kappale. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön omassa kirjastossanne tai suoraan verkon kautta tällä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Ostettavan kappaleen löytäminen voi olla hankalampaa. Teosta kannattaa tietysti kysellä antikvariaateista. Tarkastin tilanteen nettiantikvariaatista ( http://www.antikka.net/ ),...
Kirjastokorttia hankittaessa asiakastietoihinne tallennettujen nimitietojen muokkaaminen ei onnistu verkkokirjaston kautta omiin tietoihin kirjautumalla. Nimenmuutokset asiakastietoihin voi tehdä vain virkailija asioidessanne kirjastossa paikan päällä.
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla kerrotaan, että useimmat rekisteritietoihin tehtävät ilmoitukset ovat maksullisia. Esimerkiksi taloyhtiön yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muutosilmoituksen hinta on 380 euroa.
Lisää tietoa ja käsittelyhinnasto löytyvät maistraattien sivuilta:
http://www.maistraatti.fi/kauppa_ja_yhdistysrekisteri
https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/hinnasto/kasittelymaksut.html
Neuvontaa asunto-osakeyhtiön ilmoituksiin saa myös suoraan maistraatista:
https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut.html
Orvokit (Viola) on suku, johon kuuluu 400-500 lajia. Useimmat ovat monivuotisia ruohoja, joskus varpuja.
Ne ovat levinneet laajalle pohjoisella ja eteläisellä lauhkealla vyöhykkeellä sekä subtrooppisten ja trooppisten seutujen vuoristoihin. Monet lajit ovat toistensa kaltaisia ja vaikeasti erotettavia.
Suomen 13 alkuperäistä orvokkilajia on sopeutunut yhtämoneen erilaiseen elinympäristöön; lajinimet kuvaavatkin osuvasti niiden elinympäristöä, pelto- ja lehto-orvokki. Orvokkien monimuotoisuutta lisää niiden lajinsisäinen muuntelu ja lajien risteytyminen keskenään.
Monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Suomessa yleisimmin viljeltyjä lajikkeita ovat tarha- ja sarviorvokit. Tuoksuorvokeista saatavaa eteeristä öljyä käytetään hajusteena...
Pääkirjaston Suuri käsityölehti 2003:4 on lainassa, sivukirjastoissa ko. numeroa näyttäisi olevan vapaana. Saman lehden numerossa 2005:1 on trikoisen imetyspaidan kaavat. Sekin on pääkirjaston lehtiosastolta nyt lainassa, mutta jossakin sivukirjastossa paikalla. Voit varata lehden soittamalla tai käymällä kirjastossa.
