Ruotsalaisesta nuortenkirjailijasta Måns Gahrtonista ja hänen teoksistaan löytyy tietoa seuraavasta teoksesta, jota voit tiedustella lähikirjastostasi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Tästä kirjailijasta ei löydy tietoa helposti edes kirjaston käyttöönsä hankkimista lisensoiduista tietokannoista eikä edes "googlaamalla". Alla mainitun norjankielisen, kirjailijasta kertovan kirjan voi kaukolainata lähikirjaston kautta:
Østenstad, Inger : Rotta og hans fantastiske familie : om Svein og rogga-bøkene av Marit Nicolaysen / ingår i: Barneboklesninger : norsk samtidslitteratur for barn og unge. 2004, ISBN 82-450-0113-9 ; s. [56]-62. Ämnesord (person): Nicolaysen, Marit
Tässä vielä hiukan kirjailijatietoa, tiedot ovat sivulta .
Marit Nicolaysen, født i 1953. Forfatter. Debuterte i 1985 med romanen "I Frøyas tegn". Har skrevet romaner, noveller, tekster for scenen, og barnebøker.
Tässä olisi oppikirjoja (osassa on myös kasetteja) asiakaspalveluun ruotsiksi:
1) Bauters, Anneli: Profil. Kombi
WSOY, 1999
Aikuisopiskelijoille suunnattu kirja asiakaspalveluun ja vuorovaikutukseen.
svenska, suomi
2)Bauters, Anneli: Profil: Kombi
WSOY, 1999
Tarkoitettu edistyneille.
3 kasettia + oppikirja.
suomi, svenska
3)Bauters, Anneli: Kontor & service (WSOY, 2000)
Aikuisopiskelijalle suunniteltu ruotsin kielen kurssi, joka keskittyy työelämän kontakteihin asiakas- ja toimistopalvelutehtävissä. Keskitaso.
oppikirja, 2 äänikasettia
suomi, svenska
4)Korpela, Nina: Väl mött på hotellet
Edita, 1998
Kirja suunnattu asiakaspalveluun hotellissa ruotsin kielellä.
svenska, suomi
Asiakaspalveluun englanniksi löytyisi sopiva video:
1) At...
Hei,
tietämättä, mikä on oma kirjastosi ja mitä kirjastojärjestelmää se käyttää, yritän vastata.
Todennäköisimmin käyttäjätunnus on oman kirjastokorttisi viivakoodinumero. Se on yleensä kirjastokortin edessä tai takana.
Yritäpä sitä!
Keskinäisen testamentin voivat tehdä aviopuolisot, avoliitossa elävät, sisarukset tai ketkä tahansa henkilöt. Keskinäisellä testamentilla sen tekijät voivat määrätä toisilleen omaisuutensa. Lisätietoja on esimerkiksi
Makupalat.fi:n kootut neuvot: https://www.makupalat.fi/fi/search/node/testamentti%20AND%20asiakirjat
Veronmaksajat, https://www.veronmaksajat.fi/Perinto-ja-lahja/testamentti/
Suurin osa netistäkin löytyvistä testamenttimalleista on maksullisia,
Suomen Lakiopas sisältää joitakin malleja, http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/#testamentti
Yle on jossain yhteydessä koonnut malleja, http://yle.fi/progressive/pdf/olotila/testamenttiesimerkkeja.pdf
Kotilieden artikkelissa on neuvoja, https://kotiliesi.fi/jutut/ihmiset-ilmiot/nain...
Aiheesta tietoa kannattaa etsiä kunnan rakennusjärjestyksestä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 14 § mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea muun muassa rakentamistapaa, aitoja ja muita rakennelmia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#P14
Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksessä todetaan, että pientalotontilla lupaa ei tarvitse hakea asuinpientalotonttien välisten aitojen ja tukimuurien rakentamiseen, kun ne ovat yhteensä enintään 1,6 metriä korkeita, ja kun naapuritontin omistaja tai haltija hyväksyy niiden rakentamisen;
http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/4c1d80004a17215784b4ec3d8d1d4668/Rake…...
Matematiikan ylioppilastehtäviä ratkaisuineen löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista, joita on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Ylioppilastehtävät 1968-1980 -Matematiikka, fysiikka, kemia -Jorma Joensuu, Erkki Pesonen, Pertti Toivanen.
Ylioppilastehtävät 1974-1984 -Matematiikka -laaja oppimäärä -Pertti Toivanen
Matematiikan tehtävät ylioppilastutkinnoissa vuosina 1982-1992.
Kangasaho Jukka: Pitkän matematiikan ylioppilaskokeet 1991-2000.
Voit hakea lisää kirjoja, jotka käsittelevät lyhyen tai pitkän matematiikan ylioppilastehtäviä kirjaston aineistohaulla (www.libplussa.fi) käyttäen monipuolista hakua ja asiansanoina matematiik# ja ylioppilas#.
Tundran biodiversiteetti on alhainen, eli lajeja on vähän. Mainitaan, että tundran alueella olisi noin 1700 kasvilajia, esim. Huippuvuorilla, jotka kuuluvat yläarktiseen tundraan, kasvaa 171 putkilokasvia. Fennoskandian ala-arktisella vyöhykkeellä kasvavia kasvilajia on muutamia satoja.
Huippuvuorilla on 3 omin avuin levinnyttä nisäkäslajia, jääkarhu, naali ja huippuvuortenpeura. Muualla arktisella tundralla esiintyvät myös tavallinen peura, jänis, myskihärkä, ja sopuli. Huippuvuorilla pesiviä lintuja on 30, mutta kaiken kaikkiaan siellä on nähty 164 lajia. Tundralle on tyypillistä että linnut ja myös hyönteiset muuttavat tänne vuosittain.
Hyönteisiä on laaja määrä lajeja. Esim. Grönlannissakin elää 600 eri laji. Tyypillisimmät...
Tietoa jokiveneen valmistuksesta löytyy seuraavista artikkeleista ja kirjoista:
Rovamo, Pertti, Lapin jokiveneet (Erä 1999, 6, s. 56-59) // Väinönheimo, Seppo, Peräpohjalainen jokivene on oma lajinsa (Puuvene 1996, 1, s.50-53) // Rahikainen Päivi, Metsässä kasvaa, rannalla syntyy...(Raito 1992, 2, s. 16-21) // Rovamo, Pertti & Lintunen, Martti, Suomalainen puuvene (1995) // Itkonen, T. I., Suomen lappalaiset vuoteen 1945, 1. osa (1948).
Piirustuksia näissä ei ollut, enkä sellaisia löytänyt kirjastojen aineistotietokannoista. Piirustuksia kannattaa kuitenkin kysyä Kotkan merikirjastosta, jonne kootaan myös puuvenealan kirjallisuutta. Yhteystiedot löytyvät Kotkan merikirjaston sivuilta osoitteesta http://www.kotka.fi/merikirjasto/.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan kinkkinen tarkoittaa vaikeaa, hankalaa, tukalaa, kiperää, ongelmallista, pulmallista, visaista ja myös kiinalaista.
Sana kinkkinen on ehkä johdos sanasta kinkki ’mutkikas, vaikea’. Se voi olla myös johdos kiinalaista halventavassa mielessä merkitsevästä sanasta kinkki.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kinkkinen?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Rahojen keräilyarvoja voi katsoa kirjastossa Suomen rahat arviohintoineen -julkaisusta. Hinta riippuu suuresti kunnosta, jonka alan asiantuntija osaa arvioida parhaiten. Suomen numismaatikkoliiton sivuilla www.numismaatikko.fi on tietoa rahoista ja niiden keräilystä. Nettihuutokauppojen tarjouksista voi saada myös jonkinlaista osviittaa, katso esim. www.huuto.net (osastosta keräily).
Lähin tähti on oma Aurinkomme. Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, noin 4,2 valovuoden päässä. Proxima Centauri on viileän punainen kääpiötähti, joka kuuluu Alfa Centaurin järjestelmään ja on sen kolmas tähti.
Läheisten tähtien etäisyydet saadaan selville trigonometrisesti käyttämällä kolmion kantana Maan radan sädettä eli astronomista yksikköä. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan radan isoakselin puolikas eli keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149 597 870 km.
Lähteet:
Garlick, Mark A., Tähtitiede - kiehtova maailmankaikkeus, Helsinki 2006.
Tähtitieteellinen yhdistys URSA:n verkkosivut
https://...
Suomen kielen yleisimpiä sanoja on tutkittu pariin otteeseen. Vuonna 1979 ilmestyi aiheesta kirja nimeltä Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish. Laajemmin asiaa tutkittiin 2001. Tuloksista voi lukea Kielikello-lehdestä nro 3 vuodelta 2001. Sekä kirja että Kielikello-lehti löytyvät Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan kummallakin kerralla kymmenen yleisintä sanaa olivat olla, ja, se, ei, joka, että, tämä, hän, voida, saada.
Aiheesta voi lukea lisää Kotuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1074
Seuraavat kirjailijat ovat julkaisseet fantasiakirjallisuutta:
Andersson, Eeva; Aumasto, Marjaana; Holopainen, Anu; Sinisalo, Johanna; Tapio, Juha K.; Tolvanen, Maria; Verronen, Maarit; Väyrynen, Taru.
Lisää tietoa suomalaisista fantasiakirjailijoista saa esim. teoksesta Bengtsson, Niklas: Mielikuvituksen rajaton riemu (BTJ Kirjastopalvelu 2000).
Kunniamerkkejä käytetään arvokkaissa juhlatilaisuuksissa, kuten itsenäisyyspäivän juhlissa. Säännöt eivät erottele kunniamerkkejä esimerkiksi niiden myöntäjän mukaan. Tietoa kunniamerkeistä ja niiden käytöstä esim. Juha E. Tetrin kirjasta Kunniamerkkikirja (2003) tai Christer Karnilan kirjasta Kunniamerkit (1994) tai mm. seuraavilta sivustoilta:
http://www.sotainvalidit.fi/fi/kunniamerkit
http://www.teja.fi/pukeutuminen/56.html
http://www.ritarikunnat.fi/kunniamerkit/index.html
Näyttäisi siltä, että tämänniminen laulu on julkaistu nuottina vain vuonna 1930, jolloin se ilmestyi yksittäisnuottina. Tässä nuotissa, joka todennäköisesti löytyy vain Kansalliskirjaston kokoelmista, on tekijänä Pekka Ukkonen (Väinö Hannikaisen salanimi) ja myös sanat on merkitty Hannikaisen tekemiksi.
Kuuntelin Veikko Tuomen vuonna 1955 levyttämän version tästä laulusta, ja siinä sanat ovat ainakin osittain erilaiset kuin kysyjän mainitsemassa alussa:
"Oon metsän polkuja kulkenut, ohi töllisi akkunan
Siell’ katsees kerran oon kohdannut, sinisilmäsi unelman.
Se rintaani riemun tunteen toi,sydän maljasta onnen join
Sun tahtoisin rinnallein kulkemaan, kohti onnemme unelmaa
Vaan kulkija ei hän voi koskea, siks’ kaikki nyt ennalleen jää
Ja...
Kansalliskirjaston Finna-haulla Pättikankaalta löytyy 22 kirjanimekettä. Tässä linkissä ne on järjestetty ilmestymisvuoden mukaan. Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista teoksista, mutta ei välttämättä omakustanteista ellei tekijä ole toimittanut niitä kirjastolle.
Kirjasampo-sivustolla on mainittu 19 Pättikankaan teosta. Siellä on myös kirjailijan elämäkertatietoja sekä tarkemmat kuvailut teoksista.
Samppa Ketolalta on todellakin ilmestynyt kaksi Vihreä Varis -sarjaa kuuluvaa nuortenkirjaa.
Valitettavasti emme löytäneet hakuteoksista mitään tietoja hänestä, ainoastaan muutaman kirja-arvostelun (Kirjallisuusarvosteluja C-sarja 1981/12, 1986/12). Nettihaku tuotti yhtä laihan tuloksen.
Leena Varhama
Lahden kirjasto / lasten- ja nuortenosasto
Eerika on Erikin sisarnimi. Erik on muinaisgermaaninen yhdyssana, joka merkitsee hallintoaluetta tai yksinvaltiaana hallitsevaa. 14 Ruotsin ja 7 Tanskan kuningasta on kantanut nimeä Erik. Yhteys hallitsijaan on siis olemassa, joskaan nimi ei ihan tarkasti liity prinsessaan.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja WSOY 1999.
