Huoltaja on lapsen henkilökohtainen hoitaja ja vastuun kantaja, Hän on myös lapsen edustaja tätä koskevissa asioissa.
Holhooja-nimitystä ei enää käytetä virallisissa yhteyksissä. Puhutaan edunvalvojasta. Edunvalvonta käsittää lähinnä taloudellisista asioista huolehtimisen.
Lapsen ollessa kyseessä yleensä huoltaja ja edunvalvoja ovat sama henkilö, lapsen vanhempi.
Edunvalvoja voi olla myös aikuisella. Jos aikuinen ei pysty itse huolehtimaan asioidensa hoidosta, hänelle nimetään edunvalvoja.
Lähteet: Opuslex: Kenestä lapsen huoltaja?
Digi- ja väestötietovirasto: Aikuisen edunvalvonta
Perinneruokien keittokirjoissa selostetaan erilaisia maidonhapatustapoja - sehän se näiden ruokien taustana on. Esimerkiksi Hilkka Uusivirran kirjassa Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja kerrotaan että "Idässä piimä sai hapantua itsekseen, jolloin se kokkaroitui." Samassa kirjassa on ohje perinteisen viilin valmistukseen:
4 tl hyvää pohjapiimää taia viiliä
8 rkl kermaa
8 dl maitoa
Otetaan neljä astiaa, kuhunkin rkl pohjapiimää & 2 rkl kermaa & 2 dl maitoa. Hapatetaan sekoittamatta vuorokauden ajan viileässä paikassa.
Valion sivuilla kerrotaan että "viili valmistetaan pastöroidusta maidosta maitohappokäymisen avulla " ja "jogurtti on valmistettu maidosta jogurttihapatteella."
Aiheesta, vaikkapa kokkelipiimän ja rahkan...
Finfoodin sivuilta löytyy paljon tietoa lihasta. Sivulla on myös sian- ja naudanlihan ravintokoostumus.
http://www.finfood.fi/finfood/liha.nsf/0/C092F4840EEA8923C225715B0032E4…ä%20liha%20on?
Viikin tiedekirjaston artikkelitietokannassa on tietoa poron- , sian- ja naudanlihasta.
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html
Käytetyllä rehulla on vaikutus lihan laatuun. Poronlihassa saattaa olla vierasaineita. Poronlihan väitetään sisältävän runsaasti seleeniä.
Sianlihan ravintoainetutkimus : tutkimusraportti
Knuuttila M., Tuominen R.
[Hämeenlinna], Lihateollisuuden Tutkimuskeskus, 1997, 11 s. ISBN 951-53-1287-6 (nid.)
Tiedontuottajat: Hb
Ruokinnan vaikutus sianlihan laatuun
Jokela, Marjatta;
Maaseutukeskusten liiton julkaisuja 1996...
Hei!
Kuopiossa ilmestyneet sanomalehdet kesäkuussa 1941:
Pohjois-Savo
Savo
Savon Sanomat
Savon työmies/Savon kansa
Lähde:
Piironen, Kaija: Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa II: Kuopion sanomalehdistön historia 1918–1979. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1982. ISBN 951-657-103-4.
Yllämainituista lehdistä löytyy tuolta ajalta mikrofilmitallenteet Kuopion kaupunginkirjastosta. Kaupunginkirjasto kaukolainaa mikrofilmejä kotimaisiin kirjastoihin, joissa asiakkaan on mahdollista käydä niitä lukemassa. Asiakkaan täytyy tehdä kaukolainapyyntö omasta kirjastostaan.
Verkkoon ei ole digitoitu mainittuja lehtiä vielä. Savon ja Savon Sanomien vuosikerrat löytyvät digitoituina Kansallisarkistosta niiden...
Jalkapalloa on pelattu Kiinassa jo ainakin v. 200 ennen ajanlaskumme alkua tsu chu -nimisenä pelinä. Eurooppalaisen jalkapallon juuret ovat
keskiajalla, jolloin se oli suosittu kansanhuvi, mutta nykyaikainen jalkapallo kehitettiin Britannian kouluissa 1700- ja 1800-luvuilla. Rehtorit katsoivat,
että jalkapallopeleihin oli hyvä suunnata nuorten miesten ylimääräinen energia levottomuuksien ja lakkojen välttämiseksi. Britanniassa myös perustettiin
ensimmäinen jalkapalloliitto, jonka puitteissa laadittiin pelille yhtenäiset säännöt. Tätä nykyä maailmassa pelataan viittä jalkapallopeliä, joissa on
munanmuotoinen pallo ja kahta pyöreää palloa käyttävää peliä. Suomeen peli tuli merimiesten mukana 1890-luvulla ja kouluista se levisi...
Suomen sodan etenemistä ja joukkojen sijaintia kuvataan aika tarkasti vanhemmissa tutkimuksissa, erityisesti Danielson, Suomen sota ja Suomen sotilaat vuosina 1808-1809. Helsingissä 1896. Teoksessa mainitaan, että joukko-osastoja Ruotsissa sijaitsi mm. Hernösandissa ja Uumajassa. Tietoa sodasta yleisemmin löytyy myös teoksista Gripenberg, G.A., Suomen sota 1808-1809. Otava 1908 ja Persson, Anders, Suomen sodan unohdetut sankarit, Otava 1988.
Suomen Sota-arkiston sivuilla annetaan tietoa henkilöhistorian lähteiden tutkimuksesta, http://www.sota-arkisto.fi/inet/henkilohistoria.htm#ruotsinvalta . Siellä kerrotaan, että lähteitä ennen vuotta 1812 voi tiedustella Suomen kansallisarkistosta, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Tuija Lehtinen (s. 12.12.1954) on tuottelias ja palkittu kirjailija, joka on kirjoittanut kymmeniä teoksia sekä aikuisten että nuorten kirjallisuutta.
Paljon tietoa Lehtisestä ja muista nuorisokirjailijoista sisältää Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkeli http://www.nuorisokirjailijat.fi/. Kirjailijat esitellään siinä aakkosjärjestyksessä ja kunkin kohdalta löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan muita kirjoja, joissa on tietoa ko.kirjailijasta. Tuija Lehtisestä löytyvät tiedot tästä linkistä, http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinen-tuija.html
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen tuottama kaunokirjallisuuden portaali. Sieltä kannattaa aina etsiä tietoja kirjailijoista sekä heidän tuotannostaan. Tuija Lehtisestä kerrotaan siellä...
Seuraavissa teoksista löytyy jonkin verran tietoa:
- Fysiatria, toim. Hannu Alaranta, Duodecim, 1997 (artikkeli Selkäpotilaan kuvantaminen).
- Suomalainen lääkärikeskus, osa 1, Weilin+Göös, 1996 (artikkeli Kuvantamistutkimukset).
Kliinisen radiologian kirjasta varmaankin myös. Se on kuitenkin tällä hetkellä lainassa Oulun kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Internetistä yleistietoa:
- http://www.oulu.fi/radiologia/esitte8.htm
- http://www.verkkoklinikka.fi/teemat/mri/magneettikuvaus.html
- http://www.tohtori.fi/yleislaakari/178.html
- Pekka Palinin kipu-sivustosta löytyy lyhyet selostukset erilaisista tutkimuksista http://www.kipu.net/
Lehtiartikkeli,...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronatilannetta kuvaavissa tilastotiedoissa ei tosiaan ilmoiteta sitä, kuinka moni henkilö on yhteensä ollut tehohoidossa koronan takia, vaan on keskitytty seuraamaan tehohoidon kuormitustasoa. Suosittelen ottamaan yhteyttä THL:n tietopalveluun.
Eerika on Erikin sisarnimi. Erik on muinaisgermaaninen yhdyssana, joka merkitsee hallintoaluetta tai yksinvaltiaana hallitsevaa. 14 Ruotsin ja 7 Tanskan kuningasta on kantanut nimeä Erik. Yhteys hallitsijaan on siis olemassa, joskaan nimi ei ihan tarkasti liity prinsessaan.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja WSOY 1999.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei mainitse suoraan sukunimeä ”Ritanotko”, mutta siellä kerrotaan, että ”Rita”-alkuisten sukunimien taustalla olisi ’loukkupyydystä’ merkitsevä sana ”rita”. Se on mahdollisesti esiintynyt aluksi talon- tai muun paikan nimenä. Tämä selitys on esimerkiksi sukunimen ”Ritaniemi” taustalla, ja ”Ritanotko” kuulostaisi samantapaiselta. Kaakkois-Suomessa esiintyvät ”Rita”-alkuiset nimet saattavat juontaa juurensa nimeen ”Risto”. ”Ritala”-nimi saattaa pohjautua sanaan ”ritari”, joskin se tuntuisi minusta epätodennäköisemmältä alkuperältä tässä yhteydessä.
Aivan tarkkaan ei siis ole mahdollista sanoa jonkin tietyn sukunimen etymologiaa, mutta toivottavasti noista arveluista on apua....
Ali: arabialaisena nimenä merkitys = ylhäinen, ylevä, korkea, kiipeämistä merkitsevästä sanasta. Euroopassa käytetty lyhentymänä Al-alkuisista nimistä, kuten Suomessa Aleksanterista, jonka merkitys on (kreik.) puolustaja, suojelija. Lähde: Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Niina: Kiviniemen kirjassa Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen kerrotaan, että Niina on ollut aiemmin harvinainen, mutta yleistynyt 1960-luvulla, muodossa Niina se on tullut almanakkaan 1973. Niina -nimisiä tiedetään 1890-luvulta alkaen, Karjalassa sitä on venäläisperäisenä esiintynyt vanhastaan.
Nimen merkityksestä löytyy vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Ks. myös www....
Vuonna 2004 on julkaistu näköispainos Suomen karttakirjasta vuodelta 1920, Genimap. Vuodelta 1943 on olemassa Suomi : yleiskartta 1:400000, Maanmittaushallitus (1 kartasto, 192 s.
Historiallisten karttojen linkkejä Makupaloissa
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=483eb8b8-7407-49c0-81cb… .
Vapaa-ajan tapaturmien määrittelyyn liittyy joitakin ongelmia. Onko esim. pyöräilijän onnettomuus liikenne- vai vapaa-ajan tapaturma? Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt asiaa. Selvitys löytyy täältä:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/tapaturma/luku2.htm
Harrastuksiin liittyviä tapaturmia ja loukkaantumisia on selvitelty lähinnä liikuntaharrastusten osalta. Socius, sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti verkossa, kirjoittaa aiheesta lehtensä numerossa 1/2005:
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-12005/sivu1.htx
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta Tapaturmatilasto 2002: koti- ja vapaa-ajan tapaturmat –julkaisusta löytyy tietoa mm. liikuntatapaturmista. Koko julkaisu löytyy täältä:
http://...
Oikea muoto on tulosilta. Jos yhdyssanan ensimmäinen osa loppuisi samaan vokaaliin kuin toinen alkaa, tulisi väliin yhdysmerkki (esim. linja-auto). Sanat eivät myöskään ole rinnasteisia keskenään (rinnasteinen sana olisi esim. parturi-kampaaja), joten ne eivät tarvitse yhdysmerkkiä väliin.Yhdyssanoista ja yhdysmerkin käytöstä voi lukea lisää täältä:Yhdyssanat - Kielikello Yhdysmerkki - Kielikello Yhdysmerkin käyttö yhdyssanoissa - Kirjoittajan ABC-kortti
Suomen rahat arviointihintoineen 2005 : keräilijän opas, julkaisija: Suomen Numismaattinen Yhdistys 2004. Kirjasta löytyy, niin kuin nimikin jo sanoo, rahojen hintatietoja, hinta vaihtelee riippuen rahojen kunnosta. Kirja löytyy ainakin käsikirjaston hyllystä tai siitä on myös lainattavia kappaleita. Rahojen hintaa voi käydä tiedustelemassa myös antiikki- tai rahaliikkeeestä.
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista löytyy kaksi teosta jotka käsittelevät lastenhoidon historiaa Suomessa. Kysy seuraavia kirjoja lähikirjastostasi:
Välimäki, Anna-Leena; Lasten hoitopuu - lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1999 sekä
Hämäläinen-Forslund, Pirjo; Maammon marjat - entisaikain lasten elämää. Pirjo Hämäläinen-Forslund. WSOY, Porvoo, 1987. (Ainakin tässä teoksessa on kehdon, syöttötuolin ja vaunujen käytöstä Suomessa kappaleessa "Kehdossa, kainalossa ja sylissä")
Sinun kannattaisi tutustua ehkä myös teokseen: White, Colin; The world of the nursery. Herbert, London, 1984. Se käsittelee lastenhuoneiden sisustuksen historiaa yleensä. Kirja on melko harvinainen,...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jaakon päivän ollut kalenterissa 25.7. vuodesta 1890. Aiemmin nimi oli muodossa Jaakob (Jacobus, Jacob) jo keskiajan kalenterissa, silloinkin 25.7. 1700-1800-luvuilla oli myös toinen Jaakobin päivä 20.12.
Ortodoksisessa kalenterissa on Jaakobin nimi mainittu eri vuosisatoina eri päivinä: 21.3., 30.4., 30.6.,9.10., 23.10., 27.11. Nykyisin on kaksi Jaakon päivää 3.5. (Jaakko nuorempi) ja 25.7. (Jaakko vanhempi). Eli Lempiäisen mukaan elokuussa ei olisi vietetty Jaakon nimipäivää.
Lukuteorioita on monenlaisia ja sinun määritelmäsi kuulostaa aivan yhtä patevältä kuin muutkin.
Ihmiset yleensä pitävät enemmän parillisista kuin parittomista luvuista. Alex Bellosin artikkeli Wired lehdessä toukokuussa 2014 kertoo näin:"Would readers of Nineteen Eighty-Four have found Room 101 as chilling a location if George Orwell had instead named it Room 100? And would it have been so droll if Douglas Adams had decided that the answer to the ultimate question of life, the universe and everything was actually 43, instead of 42?" https://www.wired.co.uk/article/alex-bellos
Mukava tasaluku voisi siis olla esim. 6 tai 8.
Scientific American artikkelissa kesäkuussa 2014 Alex on listannut suosituimpia numeroita....
1723 säädetyt, ritarisäädyn ja aateliston nauttimat etuoikeudet koskivat lähinnä verovapautta, jonka viimeisetkin rippeet katosivat Suomessa vuonna 1920 tulo ja varallisuusverotukseen siirryttäessä. Aateliset menettivät poliittiset ja taloudelliset erivapautensa, mutta voimaan jäi nimilaki ts. nimi periytyy suvussa.
Tietoa Suomen aatelisista ja Suomen Ritaristoon ja Aateliin kuuluvista suvuista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateli
http://myy.haaga-helia.fi/~kalei/semin/global_club010925.html
http://www.riddarhuset.fi/fi/
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi1869s.htm
Kirjallisuutta: Jahnukainen, Iiro: Aatelikuva Suomen historiassa (Tampere, 2004.
Saatavuustiedot aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
