Samuel Shellabargerin Kulta ja kuolema (suom. Eeva Kangasmaa, Aura, 1946 ja WSOY, 1953) kuluu useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin. Helmet-kirjastojen kokoelmista se on valitettavasti jostakin syystä jouduttu poistamaan.
Voit tilata teoksen lainaan kaukopalvelun kautta. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön netissä tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus. Kaukopalvelulomake ja hinnasto löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Kävin läpi kolme erilaista Barrien kirjan suomennosta. Tarkistin jokaisesta kirjan alkupuolella olevan esittelykohtauksen, jossa Wendyn/Leenan koko nimi kerrotaan. Sari Karhulahti käyttää suomennoksessaan alkuperäistä nimeä Wendy Moira Angela Darling. Samaa muotoa käyttää myös Martta Eskelinen. Tyyni Tuulio sen sijaan ohittaa nimiongelman mainitsemalla, että Leena kertoi Peterille kaikki nimensä.
Selasin myös läpi pari Disneyn animaatioelokuvaan liittyvää kuvakirjaa. Näistä lyhennetyistä versioista esittelyjakso puuttui kokonaan. Näiden lähteiden perusteella voisi siis sanoa, että Leenan koko nimeä ei ole käännetty tai sitä ei ole ainakaan julkaistu suomen kielellä.
Esimerkiksi Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito (WSOY 1992) löytyy kuvalliset ohjeet sivulta 233. Prässäämiseen löytyy ohjeita muistakin kirjoista, voit kysyä myös omasta kirjastostasi.
Aiheesta löytyy vain housuprässin käyttöön liittyviä videoita, esim. http://www.youtube.com/watch?v=AyDbDtDChLU.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) kertoo, että Laatunen on karjalainen sukunimi. Se voi olla joko germaanista tai ortodoksista alkuperää. Laatunen-nimi saattaa perustua karjalaiseen ristimänimeen Platana, Platto(i), jotka puolestaan johtuvat venäjän ja kreikan Platon-nimestä. Toisaalta sukunimet Laatu ja Laatunen voivat olla kehittyneet germaanisesta Latho, Laade -nimestä, tai Lars-ristimänimestä.
Kyyti-kirjastojen etusivun https://kyyti.finna.fi/OrganisationInfo#85980 alalaidasta löytyy linkki "maksut ja korvaukset".
Sen alta löytyy tietoja kaukolainauksesta sekä sähköinen kaukolainalomake https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fin1349263&SID=41aa9f0a-a353-42c2-8ec9-bb03aae4bf61&dy=630536909.
Valintakokeessa hyväksytyille ilmoitetaan hyväksymisestä kirjeitse. Helsingin yliopiston nettisivuilla sanotaan, että oikeustieteellinen tiedekunta lähettää tiedon vain hyväksytyille. Toisin sanoen mikäli kirjettä ei saa, ei ole päässyt valintakokeesta läpi.
Hyväksyttyjen listan pitäisi olla oikeustieteellisen tiedekunnan nettisivuilla, mutta en sellaista löytänyt. Asiaa voisi tarkemmin tiedustella tiedekunnasta: oik-tiedekunta[at]helsinki.fi
Helsingin yliopiston tiedotuksesta ilmoitettiin, että tietoja hyväksytyistä voi kysyä ainakin tiedekunnan valintakoetoimistosta:
oik-valintainfo@helsinki.fi.
Hakutuloksia löytyy myös tästä linkistä: www.yliopistohaku.fi Kirjautumalla hakijapalveluun voi käydä katsomassa omia valintatuloksiaan.
Toinen kotimainen kieli ruotsi on suomenkielisessä perusopetuksessa kaikille pakollinen oppiaine. Sen opiskelun voi aloittaa A1-kielenä 1. vuosiluokalla tai valinnaisena A2-kielenä yleensä 4. vuosiluokalla, ja viimeistään se täytyy aloittaa 6. vuosiluokalla B1-kielenä. Ruotsi on yleisimmin B1-kielenä.
Kunnat linjaavat omissa opetussuunnitelmissaan, miltä vuosiluokalta alkaen ruotsia tarjotaan. Kuntien opetussuunnitelmia löytyy https://peda.net/ tai kuntien omilta verkko-sivuilta.
Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta: http://tilastot.kirjastot.fi/index.php?lang=fi Sitä kautta löytyy tilastoja kuntien kirjastojen näyttelyistä (myös muut kuin taidenäyttelyt). Alla linkki tilastoon, josta löytyvät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen tilastot vuodelta 2015, joka on uusin tilastoitu vuosi. Otsikon Kirjaston tapahtumat ja käyttäjäkoulutus alta löytyvät näyttelyt. Voit muuttaa hakua ja hakea haluamiasi kuntia tarpeen mukaan:
http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=2%2C73%2C191%2C400%2C409&years=2015
Taidelainaamoja ei ole tilastoitu. Ne eivät ole kirjastojen omaa toimintaa, vaan yleensä jonkin taiteilijaseuran pitämiä, ja kirjaston tiloissa toimivia. Ainakin Helsingissä, Espoossa, Raumalla ja...
En löydä epileptisestä shokista mitään, mutta epilepsiasta löytyy meiltä m.m.
perusvideo, CD-rom että kymmenkunta kirjaa esim.:
EPILEPSIA
videokas., C1997
KIRKKONUMMI (1 kpl) Luokka 59.55
EPILEPSIA
kirja, 1994
KIRKKONUMMI (1 kpl) Luokka 59.55
ISOJÄRVI, JOUKO : NAINEN JA EPILEPSIA
kirja, [2000]
KIRKKONUMMI (2 kpl) Luokka 59.55
Internetistä löytyy tietoa osoitteesta:
http://www.epilepsia.fi/ .
Äänitteellä Tonttu Toljanteri : kukahan se kaikki keinot (Teatteri Eurooppa Neljä, 2000) lääkäri Lättyä esittävä Kirsi Laamanen ja Tonttu Toljanteria esittävä Kunto Ojansivu laulavat yhdessä kaksi laulua tv-sarjasta Tonttu Toljanteri. Laulut ovat Tontun parannuslaulu ja Ooppera-aaria.
Alla olevasta linkistä näet kaikki äänitteeltä kuultavat laulut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4752180#componentparts
Nuottia kappaleista ei ole saatavana. Näyttää siltä, että muita Toljanterin lauluja ei ole myöskään äänitetty.
Vanhoja Tonttu Toljanterin joulukalentereita on katsottavissa Yle Areenassa. Ehkäpä niiden avulla pystyt löytämään tarkemman tiedon, mistä laulusta on kyse.
https://yle.fi/
Clavellin kirjat ovat sen verran itsenäisiä, että ne voi lukea missä järjestyksessä tahansa; esimerkiksi teoksessa Aikuisten jatko- ja sarjakirjat Clavellin teoksia ei mainita ollenkaan. Encyclopedia Britannicasta, joka on kirjaston työasemilla käytössä, selviää englanninkielisten alkuperäisteosten järjestys: Tai-Pan 1966, Shogun 1975, Noble-House 1981, Whirlwind(Pyörretuuli) 1986 ja Gai-Jin 1993. Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan ne ovat ilmestynet vähän eri järjestyksessä: Shogun ennen Tai-Pania, muuten samoin.
Löydät Suomen ajantasaisen lainsäädännön verkko-osoitteesta www.finlex.fi ja sieltä ->Lainsäädäntö ->ajantasainen lainsäädäntö -> sitten voit joko kirjoittaa hakusanaksi kirjastolaki tai etsiä sen aakkosellisesta hakemistosta. Uusi versio on vuodelta 1998 ei 1993. Painamalla kuvaketta jossa on kirjan kuva pääset ajantasalla olevaan lakitekstiin. Lakitekstin sisällä on viitteet muutoksiin - muutoksia voi tarkastella myös luettlokortinnäköisen kuvakkeen takaan. Finlex on helppokäyttöinen ja siellä on jokaiseen kohtaan tarkat ohjeet.
Kohdasta Sähköinen säädöskokoelma saat vuoden ja säädöksen (904/1998) numerolla esiin pdf-muotoisena ao. lain eli siinä painoasussa kuin se alunperin on julkaistu.
Säädöskäännöksistä löytyvät ne Suomen...
Asia selviää netistä löytyvästä World factbookista. https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/
Sen mukaan espanjan kieli ei ole virallinen kieli Yhdysvalloissa.
World factbookin mukaan kielijakauma on:
"English 79%, Spanish 13%, other Indo-European 3.7%, Asian and Pacific island 3.4%, other 1% (2015 est.)"
Ja vastaus kysymykseesi: "note: data represent the language spoken at home; the US has no official national language, but English has acquired official status in 32 of the 50 states; Hawaiian is an official language in the state of Hawaii, and 20 indigenous languages are official in Alaska"
https://www.huffingtonpost.com/entry/why-the-spanish-language-isnt-fore…
J.M. Barrien suomennetut Pete Pan kirjat sijoittuvat vuosiin 1922 -2021
Pekka Poikanen, suom. Tyyni Haapanen-Tallgren - Peter Pan, suom. Sari Karhulahti. Melinda hakutulos, helmet-hakutulos
Alkuteos on syntynyt vuosien 1897-1911 välillä. "J. M. Barrie laati Peter Pan -tarinansa vuosien 1897–1902 välillä huvittaakseen tuttavaperheensä poikia. ... Peter Panin hahmo esiintyi ensimmäisen kerran J. M. Barrien romaanissa The Little White Bird vuodelta 1902. ... Barrie julkaisi vuonna 1911 Peter Pan -näytelmänsä pohjalta kirjan Peter and Wendy (nyk. suom. Peter Pan)." Wikipedia
